Tilanne on seuraava:
25 vuotta avoliitossa elänyt pari meni naimisiin pari vuotta sitten. Olivat tehneet vuosia sitten testamentin mutta tekivät avioehdon naimisiin mennessään koska mies pelkäsi, että jos nainen lähtee hän joutuu maksamaan naiselle niinkuin on aiemmin joutunut tekemään vuosia sitten kun tuli avioero. Eli avioehtohan kumosi sitten testamentin.
Mieheltä jäi rintaperillisiä ja leskellähän on hallintaoikeus omakotitaloon jossa miehen kanssa asui.
Perunkirjoissa selvisi, että avioparilla on velkaa reilut 50 000 euroa jossa vakuutena on talo.
Rintaperilliset ehdottivat, että maksaisivat lesken osuuden eli 25 000 euroa lainaa pois ja leski pääsisi velastaan ja muuttaisi vuokralle asumaan.
Minusta tuo kuulostaa ihan älyttömän pieneltä avulta kun ajattelee, että leski kuitenkin maksanut 30 vuotta taloa yhdessä vainajan kanssa.Ja ei kai rintaperillisillä ole mahdollisuutta myydä talo ennenkuin laina on maksettu?
Osaako joku sanoa onko "diili" lesken kannalta hyvä?
Minä luin jostain, että jos rintaperilliset vaativat lesken muuttoa pois, he ovat velvollisia hankkimaan leskelle asunnon? Onko näin, vai tarkoittaako tässä tapauksessa tuo velan pois maksaminen sitä?
Entä jos leski jää asumaan taloon , täytyykö hänen yksin maksaa sitä 50 000e lainaa?
Kiitos jos joku osaa auttaa. Olen kyllä ottamassa lakimieheen yhteyttä maanantaina:)
25 vuotta avoliitossa elänyt pari meni naimisiin pari vuotta sitten. Olivat tehneet vuosia sitten testamentin mutta tekivät avioehdon naimisiin mennessään koska mies pelkäsi, että jos nainen lähtee hän joutuu maksamaan naiselle niinkuin on aiemmin joutunut tekemään vuosia sitten kun tuli avioero. Eli avioehtohan kumosi sitten testamentin.
Mieheltä jäi rintaperillisiä ja leskellähän on hallintaoikeus omakotitaloon jossa miehen kanssa asui.
Perunkirjoissa selvisi, että avioparilla on velkaa reilut 50 000 euroa jossa vakuutena on talo.
Rintaperilliset ehdottivat, että maksaisivat lesken osuuden eli 25 000 euroa lainaa pois ja leski pääsisi velastaan ja muuttaisi vuokralle asumaan.
Minusta tuo kuulostaa ihan älyttömän pieneltä avulta kun ajattelee, että leski kuitenkin maksanut 30 vuotta taloa yhdessä vainajan kanssa.Ja ei kai rintaperillisillä ole mahdollisuutta myydä talo ennenkuin laina on maksettu?
Osaako joku sanoa onko "diili" lesken kannalta hyvä?
Minä luin jostain, että jos rintaperilliset vaativat lesken muuttoa pois, he ovat velvollisia hankkimaan leskelle asunnon? Onko näin, vai tarkoittaako tässä tapauksessa tuo velan pois maksaminen sitä?
Entä jos leski jää asumaan taloon , täytyykö hänen yksin maksaa sitä 50 000e lainaa?
Kiitos jos joku osaa auttaa. Olen kyllä ottamassa lakimieheen yhteyttä maanantaina:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Avioehto ei tietääkseni kumoa testamenttia, joten muuten pätevän testamentin sisältö on ratkaiseva tarjotun diilin arvioinnissa. Testamentista huolimatta miehen rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosat, eli puolet perintöosistaan (neljännes talosta), mutta lesken asumisoikeus estää heitä saamasta osuuksiaan käyttöönsä. He voivat myydä osuutensa, mutta siinäkin tapauksessa leski voi jatkaa asumistaan.
Yhteiseksi ymmärtämäni lainan perusteella oletan myös talon olevan puolisoiden yhteisesti omistama. Uskon lainojen olevan alle talon käyvän vakuusarvon, eli leskelle tarjottu diili lainan puolikkaasta on alle puolet talon arvosta ja näin ollen diili vaikuttaa mitättömältä.
Lisäksi on huomattava, että ilman testamenttiakin leskellä on em. lain mukainen oikeus pitää yhteinen koti ja koti-irtain jakamattomana hallinnassaan, kun hän ei omista muuta kelvollista asuntoa. Mikäli taloa omistaa ennestään myös miehen lapset esim. äitinsä perikuntana, niin leskellä ei ole lain suomaa asumisoikeutta.
Mene todellakin testamentin ja perukirjan, sekä lainapaperien ym. kanssa lakimiehen puheille, että asia selviää oikeudenmukaisella tavalla.
Ensinnäkään avioehto ei mitenkään "kumoa" testamenttia. Testamentin sisältö vaikuttaa tapaukseesi. Ehkä olette peräti tehneet itsellenne veroansan jossa köyhempi leski maksaa perintöveroa verottoman tasingon sijaan?
> Minä luin jostain, että jos rintaperilliset vaativat lesken muuttoa pois, he ovat velvollisia hankkimaan leskelle asunnon? <
Tuo on väärin. Rintaperilliset tietysti voivat vaatia mitä vain mutta ei ole pakko suostua. Jos leskellä on entuudestaan omistuksessaan kodikseen sopiva asunto, silloin hän ei voi vedota PK 3:1a §:n hallintaoikeuteen.
> Entä jos leski jää asumaan taloon , täytyykö hänen yksin maksaa sitä 50 000e lainaa? <
On mahdollista että rintaperillisiä ei kiinnosta lainaa lyhentää jos talo on hyvin huonossa kunnossa ja arvoltaan < 50000 ja eivät saa muuta omaisuutta jaossa lakiosinaan. Vaikka olisi arvokkaampikin, niin itse en kovin herkästi laittaisi uutta rahaa PK 3:1a:n rasittamaan kohteeseen varsinkin jos leski on nuori.
Mahdoton ottaa kantaa tarjoukseen näkemättä osituslaskelmaa ja muita yksityiskohtia. Osituksessa voidaan sopia velan maksajasta. Mene vain lakimiehen juttusille niin asiat toivottavasti aukenevat.
Moikka vielä,
siis ensimmäiset perunkirjat jo pidettiin ja siellä lakimies oli ilmoittanut että testamentilla ei ole merkitystä koska tehty avioehto kumoaa sen.
Talon ja tontin arvoiksi on arvioitu n. 120 000e.
Tuo 50 000e laina on otettu aikoinaan talon remontiin ym. ja talo ja tontti ovat sille vakuutena.
Tuntuu tässä olevan niin paljon kaikkea epäselvyyttä, että täytyy hankkia leskelle tosi hyvä asianajaja ennen seuraavia perunkirjoja...
>>lakimies oli ilmoittanut että testamentilla ei ole merkitystä koska tehty avioehto kumoaa sen
Vastaaja kertoi.
Toinenkin vahvisti asian.
On sulla kauhea hinku päteä, onko tarve sanoa viimeinen sana.
Olisit vielä kieltänyt vastaajen vastaukset ja kertonut sitten omin sanoin saman asian niin olisi ollut täydellistä.
Juu,nyt etsitään sopivaa lakimiestä asiaa ajamaan...
Ihmeellistä, että perunkirjoja pitävä lakimies oli sanonut että testamentti kumoutuu avioehdon myötä!
Johtuisiko sitten siitä että kyseessä on hallintaoikeustestamentti. En tiedä!
Inhottavaa, että täytyy tällaisista asoista riidellä...
Oletpa yksinkertainen.
Minä vahvistin ensimmäisen kommentoijan sanoman asian paikkansa pitäväksi, kun ap. ei sitä näyttänyt uskovan (kun kerran "lakimies oli näin perunkirjoituksessa sanonut", kuten hän edellisessä kommentissaan totesi).
Jos et parempaa sanottavaa keksi, niin vaikene.