armeija, masennus, uupumus...

hakemaan vapautusta, ei se armeija ainakaan tule helpottamaan oloasi.

Onko joku pelotellut sinua armeijalla?Minun poikani oli hyvin arka nuori,ei masentunut kylläkään,mutta pelkäsi kovin,ettei armeijassa pärjää.Sinne kasarmin portille hänet sitten vein ja täytyy sanoa,että itku pääsi,kun hän lähti menemään yksinäisen ja orvon näköisenä kohti jotain sellaista,josta ei mitään tiennyt.Alkoi sopeutuminen armeijaan ja 2 viikon kuluttua hän pääsi ensimmäiselle lomalleen.Jo heti huomasin muutoksen hänessä-tupakavereitten kesken oli syntynyt hyvin voimakas ME-henki ja niin armeija-aika kului kuin huomaamatta.Vielä nytkin-viisi vuotta jälkeenpäin-pitää hän yhteyttä armeijakavereihinsa ja kertausharjoituksiin menee mielellään.Ei siellä niin kauheata ole-pelkäät suotta ja jos ei kuka jaksa olla siellä,niin poishan sieltä pääsee.Rohkeasti vain kohti huomista-mene vaikka tutustumaan niihin oloihin,kun on omaistenpäivä,niin näet,että pelkäät turhaan!

Et ennen kuin olet saanut itsesi kuntoon.
Minä suosittelisin että pidät kiinni lykäämisen mahdollisuudesta. Tuttuni sai lykkäystä 6 vuotta.
Oma poikani on nyt armeijassa ja alkupelkojen myötä (tammikuussa meni) kävi aliupseerikoulun ja nyt on reserviupseerikoulussa. Aikoo jäädä armeijaan töihin.
Mutta ei se armeija sovi kaikille, poikani sanoi että joillekin olisi parempi että menisivät suosiolla vasta ehkä 4 vuotta myöhemmin. Yksi serkkupojista ei vieläkään ole käynyt armeijaa vaikka on jo 22 vuotias eikä ole syytä olla menemättä. Tällä tarkoitan että ei opiskele eikä käy töissä.

Oman kokemuseni mukaan armeijasta saa helposti vapautuksen masennuksen perusteella. Olin itse armeijassa kuusi viikkoa ja menin lääkärille ja sanoin vain olevani "masentunut ja ahdistunut". Minut lähetettiin lykkäyksen kanssa samantien kotiin ilman mitään diagnooseja tai muuta. Kahden vuoden päästä uusintakutsunnassa oli lääkärintarkastus jossa kysyttiin lähinnä että tunnenko oloni paremmaksi (vastasin "en tiedä") ja sain vapautuksen.

musta ois ehdottomasti hyvä et jättäisit armeijan väliin ja ymmärtääkseni sellaisen lääkärinlausunnon todellakin saa, olen ihan varma että saat sen. en tiedä oisko tästä sulle mitään apua...mut mä sain apua eri luontaishoidoista, jotka auttoi masennukseen, ahdistukseen, pelkoihin,pakkoajatuksiin yms, kun en uskaltanut masennuslääkkeitä käyttää, ja luin paljon mitkä luontaistuotteet auttaa mielenterveyden ongelmiin, tässä kaikki jutut mitä käytin (ja nämä ihan oikeasti auttoivat): mäkikuismaa (masennukseen) valeriaanaa ja kärsimyskukkaa (ahdistukseen, jännitykseen, pelkotiloihin, rauhoitti ja rentoutti). E-EPA-kalaöljyä (myös pellavansiemenöljy on kuulemma hyvä, siinä samoja omega 3-öljyjä) ja sinkkiä, magnesiumia ja dolomiittia (tutustuin ortomolekulaariseen lääketieteeseen jossa mielenterveyden ongelmia hoidetaan vitamiinein, mineraalein ja rasvahapoin, ja näin tasapainotetaan ja hoidetaan aivoja ja hermojärjestelmää ja näin mieli paranee) ja bachin kukkatipat olivat mulle tosi suuri apu: bachin kukkatippoja on 38 erilaisiin ongelmiin, kuten masennukseen, pelkoihin, päättämättömyyteen, ahdistukseen, vihaan yms ja niiden käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa jokaista valittua kukkatippaa (samanaikaisesti voi käyttää 5 eri tippaa) lasiin vettä ja pari kulausta päivän mittaan. esim. mimulus ja aspen auttavan pelkoihin, rock rose kauhuun, cherry plum kun pelkää tulevansa hulluksi ja menettävänsä kontrollin ja tekevänsä jotain mitä ei halua, kun ei vaan kestä enää, white chestnut mieleen tunkeutuviin epämielyttäviin ajatuksiin, joista ei pääse eroon, mustard syvään masennukseen, gentian ja gorse toivottumuuteen jne. näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, noita yrttejä ja E-EPA:aa saa apteekeista. lisäksi jätin kaiken kofeiinin ja suurimmaks osaks sokerit, lisäaineet ja valkoiset vehnäjauhot (ortomolekulaarisessa lääketieteessä vitamiinien yms. ohella suositellaan myös gluteenitonta dieettiä, koska gluteiini aiheuttaa joissakin paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä oireita, jos gluteeniallergia on voimakas, esim. autismista kärsiviä gluteeniton dieetti on auttanut paljon, se on suosittu ja hyväksikoettu apu). oon lukenut paljon netistä ja kirjoista mielenterveyden ongelmien luonnonmukaisesta hoidosta, ja toivottomissakin tilanteissa ovat monet apua saaneet. kirja joka auttoi mua tosi paljon oli tommy hellstenin "saat sen mistä luovut" se helpotti oloa ja toi levollisuutta ja rauhaa. toivon sulle joka tapauksessa kaikkea hyvää ja että elämä hymyilisi sulle, joku sanoi joskus että kun on ollut tarpeeksi sadetta, on auringon aika.

Nostetaas ylös. Mitä luuletteko saako nykyään keskivaikee masennus ja ahdistushäiriöllä vapautuksen kertausharjoituksista jos tulee?

Tätä se on kun nykyään nysvät ei käy ees armeijaa. Ei oo yhtään seikkailunhalua. Se oli pirun hieno kokemus jota ei muualta saa. Oppi kaikkee hienoo. Ite olin vapaaehtonen ja kävin heti ammattikoulun jälkeen, kun vaan pääsi menemään ja sain mennä minne halusin. Olin myös vapaaehtosesti 9kk. Urheiltiin paljon sekä opetettiin lähitaistelukoulutusta ynnä muuta. Sai ampua singolla ja heittää oikeaa kranaattia sekä olla napalmi sateessa myös kaasuteltassa sai testaa omaa sitetökykyään:D Sai opetella kaikenlaista. Ammuttiin konekiväärillä ja poljettiin pyörällä 40km marsseja. Alokas aika oli mukavaa aikaa jos sitä ei ota niin vakavasti eli vähän huumorilla.... Eikä simputtaminen niin pahasta ole, oppii tavoille...

Lähetät vaan dg-paperit sotilaspiirisi esikuntaan.

Tää on iha täyttä paskaa. Vituttaa masentaa ahistaa. Vaikka olis kuinka kova jätkä niin ei vaan kaikilla kyllä pää kestä. Ite vielä viikon kattelen ja maitojunalla takasi kämpille.

kaikki kovat äijät käy armeijan mistään muualta et saa yhtä hienoo kokemusta kuin sieltä vähän seikkailuhenkee mukaan ja eiku menox vaan sinne vähän leikkii sotaa ja oppii uusii asioita niin muukin elämä alkaa luonnistumaan kummasti

Mä en oo mies enkä käynyt armeijaa ja olen tyytyväinen, ettei henkilökohtaisesti mun täydy suorittaa mitään asepalvelusta (en ota nyt kantaa psyykkisesti ja fyysisesti terveisiin naisiin). Oon hämmentyny, miten vähän ymmärrystä jollakin huutelijoilla tässäkin ketjussa riittää. Masentuneelle se intti voi hyvinkin olla seikkailu siinä mielessä, että millon itsehillintä pettää ja ampuu itsensä. Ja muutenkin jos mieliala ja henkinen vointi on aivan sietämättömällä tasolla jo valmiiksi, ei tollanen pakkotahtinen laitos tosiaan tee hyvää. Oikeaa masennusta ei saa noin vaan mielestään pois muulla tekemisellä, päin vastoin.

Jostakin kuulin että armeijaan menevät ovat keskimäärin vähemmän sivistyneitä kuin armeijasta pois jäävät. Pitääkö tämä paikkaansa? Jos pitää niin miksi näin?

Armejaan menevät ovat yleensä nuoria, jotka ovat juuri käynneet koulun, eivätkä tiedä mitä tekevät elämässään vielä, joten armeja kuulostaa hyvältä tavalta pitkittää tilannetta ennen kuin se iso kysymys tulee eteen: mitä tekisi loppuelämän. Sinne kuitenkin menee niin paljon jengiä jotka ovat vielä niin lapsia henkisesti. Koko systeemi vain seisoo paikoillaan ja armeja suurimmilta osin tuntuu mielivaltaiselta rangaistusleiriltä aikuisille jotka tietävät mitä haluavat elämältä tai kenties eivät mutta ovat valmiita alkamaan tekemään työtä ja ansaita rahaa sen eteen.

On se hienoa että miehet käyvät armejan ja puolustavat maata, jonkunhan se homma pitää tehdä jos tänne hyökätään tai kaverivaltiota pitää mennä auttamaan, mutta sillon myös pitäisi tiedostaa se tosiasia, että Suomi on pieni valtio. Meidän armeja tänä päivänä voisi ihan hyvin olla palkka-aremja, jolloin armejaan värväytyisi oikeanlaista jengiä valmiina tekemään oikeita hommia. Meidän resurssit ja verorahat menevät ihan viemäristä alas kun tuhlaamme ne lapsiin armejassa jotka eivät sielä halua olla. He voisivat sen sijaan olla oikeissa töissä ja maksaa veroa.

Sen lisäksi se on niin aivokuollutta touhua kuulla ihmisten puhuvan lusmuilusta jne, kun otetaan puheeksi armeja. Meillä on siviilipalvelu, joka pakottaa miehen tekemään töitä ilmaiseksi valtiolle, koska hän on mies syntynyt sivistysvaltioon nimeltä Suomi. Armejan ymmärtää kukathansa, koska maata pitää puollustaa, mutta miksi naiset eivät mene sivariin? Mikä heidän este moiselle on jos kerta aikanaan vedottiin, että naiset eivät ole tehty armejalle, koska se on miehen työ. Me puhumme nyt vanhentuneesta maailmankatsoomuksesta ja laista mikä todellakin pitäisi uudistaa, kun elämme jo vuotta 2017 - Armeja ja sivari tänäpäivänä ei ole muuta kuin kuritusleiri ja aresti aikuisille siitä että he ovat syntyneet miehiksi.

Voisiko Suomi jo vihdoinkin alkaa viisastumaan ja tajuamaan, että vain koska se lukee meillä laissa tänäpäivänä, ei tarkoita että se on järkevä laki.

Ja voisiko Suomen kansa viisastua ja lopettaa kiusaamasta niitä ketkä eivät halua armejaa käydä. Luuletteko te, että jokaisen miehen on pakko käytäytyä oppikirja miesmäisesti ja ns. kasvaa aikuisiksi käymällä armeja ja olemalla toisten simputettavana. Voin sanoa, että minulla on kourallinen kavereita jotka kävivät armejan, ja alle puolenvuoden jälkeen sieltä tultuaan he elävät yhtä lusmusti ja uusavuttomasti kuin ennen sinne menoa. Ei armeja sinusta miestä tee, ellet halua itse sitä. Kaikkien ei tarvitse osata selviytymistaitoja tänäpäivänä, koska asumme valtiossa joka hoitaa kaiken puolestamme. Moni meistä hyväksyy ja on sujut sen kanssa, että jos koskaan tarvitsismme selviytymistaitoja ja niitä ei sitten ole, niin luultavammin kuolemme sitten "tyhmyytemme" takia kun emme niitä jaksaneet/halunneet oppia. Mitä se on sinulta pois?