TAAS skandaali korkeakoulussa

Nyyh nyyh, kun ruotsinkielisiä suositaan... Kovat jätkät/likat ottavat sen opiskelupaikan, jonka haluavat, eikä siihen ruotsinkielisten kiintiöt vaikuta. Lisäksi järkevät ihmiset ymmärtävät, että jos ja kun ruotsin kieli halutaan säilyttää elävänä maassamme, ruotsinkielisen korkeakoulutuksen (ylimittainenkin) tukeminen on erinomaisen tärkeää.

Itse (suomenkielisenä) valitsisin heti paikallaan Social- och kommunalhögskolanin, ellei olisi niin ikävästi, ettei siellä ole kaipaamaani pääainetta. Ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat suomenkielisen näkökulmasta loistava tilaisuus oppia ruotsi varsinaisen koulutuksen kaupan päälle.

Olen suorittanut hyväksytysti noissa vaadittavan ruotsin kielikokeen suomenkielisille, eivätkä vaatimukset ole ollenkaan kohtuuttomat - toisin kuin jotkut kuvittelevat. Ruotsinkieliset paikat ovat avoinna myös motivoituneille suomenkielisille.

Helsingforsisti kirjoitti:

Nyyh nyyh, kun ruotsinkielisiä suositaan... Kovat jätkät/likat ottavat sen opiskelupaikan, jonka haluavat, eikä siihen ruotsinkielisten kiintiöt vaikuta. Lisäksi järkevät ihmiset ymmärtävät, että jos ja kun ruotsin kieli halutaan säilyttää elävänä maassamme, ruotsinkielisen korkeakoulutuksen (ylimittainenkin) tukeminen on erinomaisen tärkeää.

Itse (suomenkielisenä) valitsisin heti paikallaan Social- och kommunalhögskolanin, ellei olisi niin ikävästi, ettei siellä ole kaipaamaani pääainetta. Ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat suomenkielisen näkökulmasta loistava tilaisuus oppia ruotsi varsinaisen koulutuksen kaupan päälle.

Olen suorittanut hyväksytysti noissa vaadittavan ruotsin kielikokeen suomenkielisille, eivätkä vaatimukset ole ollenkaan kohtuuttomat - toisin kuin jotkut kuvittelevat. Ruotsinkieliset paikat ovat avoinna myös motivoituneille suomenkielisille.

"Ruotsinkieliset paikat ovat avoinna myös motivoituneille suomenkielisille."


Näin ulkopuolisena kummastuttaa se, että pienessä Suomessa yli 20% taloustieteen, sosiologian ja juridiikan opiskelupaikoista ovat ruotsinkielisiä.

Olen ymmärtänyt, että koko Suomi on täysin kaksikielinen, joten tarvitaanko täällä lainkaan ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja?

Ruotsissa on yli kaksi kertaa enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä, silti siellä ei ole vielä ainuttakaan suomenkielistä yliopistoa eikä kielikiintiöitä suomenkielisille. Lähteekö Ruotsi siitä, että suomenkieliset siellä ovat muutenkin niin ylivertaisia, että heitä ei tarvitse tukea erityistoimin?

Tyhmeliini.. kirjoitti:

"Ruotsinkieliset paikat ovat avoinna myös motivoituneille suomenkielisille."


Näin ulkopuolisena kummastuttaa se, että pienessä Suomessa yli 20% taloustieteen, sosiologian ja juridiikan opiskelupaikoista ovat ruotsinkielisiä.

Olen ymmärtänyt, että koko Suomi on täysin kaksikielinen, joten tarvitaanko täällä lainkaan ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja?

Ruotsissa on yli kaksi kertaa enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä, silti siellä ei ole vielä ainuttakaan suomenkielistä yliopistoa eikä kielikiintiöitä suomenkielisille. Lähteekö Ruotsi siitä, että suomenkieliset siellä ovat muutenkin niin ylivertaisia, että heitä ei tarvitse tukea erityistoimin?

Heitit lukusi selvästi hatusta. Ensinnäkään suoranaisesti taloustieteen ruotsinkielistä koulutusohjelmaa ei ole Suomessa ainuttakaan - taloustiede on juuri se SSKH:sta puuttuva pääaine.

Taloustieteen voi kyllä valita pääaineeksi Svenska Handelshögskolanissa ja Åbo Akademissa, mutta näissä opiskellaan ekonomiksi, kauppatieteellisessä ohjelmassa.

Tarkoitit siis selvästikin kauppatieteitä, joissa ruotsinkielisten paikkojen osuus päävalinnoissa on suurin piirtein luokkaa 18 %. Mikäli myös puhdas taloustiede ja kaikki talouteen sekä kauppaan liittyvät ohjelmat lasketaan, osuus on luokkaa 13 %. Nämä luvut ovat pikaisesti laskettuja likiarvoja, joissa olen voinut jättää osan suomenkielisistä paikoista huomiotta (niitä kun on lähes joka yliopistossa eri puolilla maata). Voit itse laskea tämän taulukon avulla yksityiskohtaisesti: http://www.koulutusnetti.fi/files/hakukohteittainpval.xls

Opiskelupaikkoja ei myöskään voida mittatikun kanssa mitoittaa. Yksikkökokojen tulee olla järkeviä, esimerkiksi ei voi olla minimikokoista ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua. Niinpä tilanne on se, että joillakin aloilla osuudet ovat ylisuuret (kauppatieteet), joillakin tasan 0.

Opiskelupaikkamäärissä voi olla ja onkin korjaamista, kuten Suomessa yleensä monilla aloilla on ylikoulutusta. Mutta on hyvin vaikeaa alkaa jakamaan paikkoja mittatikku kädessä. Lähinnä näin taitaa olla tehty lääkisten suhteen - niissä lasketaan tarkasti muistaakseni n. 5,5 % ruotsinkielisten kiintiöksi. En ole tarkistanut tätä lukua, että muistanko oikein.

Toistan, että ruotsin kieli säilyy maassamme niin kauan elävänä, kun meillä on ruotsinkielistä koulutusta - ala-asteesta yliopistoon. Suomessa kasvaa suomenruotsalaisia, jotka kirjoittavat ja puhuvat virheetöntä ruotsia. Sen sijaan Ruotsissa, jossa opiskelumahdollisuudet ovat usein suomen kielellä huonot, kasvaa tyypillisesti ruotsinsuomalaisia, jotka puhuvat kohtuullista suomea ja kirjoittavat kehnoa suomea. Ruotsin politiikka on tässä ollut kansallishenkistä, vähemmistöjä diskriminoivaa. Siitä ei kannata ottaa mallia.