Ensin vuokraisäntä ottaa lainan ja ostaa oman asunnon. Sitten vuokraisäntä ottaa omaa asuntoaan maksamaan lurkin vuokralle. Lurkki hoitelee lyhennykset. Tämä ei vielä riitä, vaan lisäksi lurkki maksaa palkastaan veroa, josta osalla tuetaan vuokraisännän omaa asuntoa varten ottaman lainan korkomenoja, eli lurkki osallistuu siihen, että valtio maksaa vuokraisännän koroista kolmanneksen.
Lopputuloksena vuokraisäntä saa korkomenot kohtuulliseksi ja 10 vuoden lurkkielämän jälkeen lurkki onkin maksanut isäntänsä asunnon velattomaksi eli auttanut tätä hankkimaan itselleen 150.000 euron omaisuuden - kivan pesämunan jatkaa elämää. Lurkilla itsellään on omaisuutta edelleen nolla euroa.
Ei kuulosta kovin reilulta, mutta toisaalta, minkäs teet jos ei ole varaa omaan. Silloin - ja vain silloin - ihmisen on asuttava vuokralla.
Lopputuloksena vuokraisäntä saa korkomenot kohtuulliseksi ja 10 vuoden lurkkielämän jälkeen lurkki onkin maksanut isäntänsä asunnon velattomaksi eli auttanut tätä hankkimaan itselleen 150.000 euron omaisuuden - kivan pesämunan jatkaa elämää. Lurkilla itsellään on omaisuutta edelleen nolla euroa.
Ei kuulosta kovin reilulta, mutta toisaalta, minkäs teet jos ei ole varaa omaan. Silloin - ja vain silloin - ihmisen on asuttava vuokralla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä vuokrilla maksella 150 000 euron kämppää velattomaksi. Vaadimme todellisuutta vastaavia laskutoimituksia!!
Aloittajalla 25-40 vuodenlaina päällä ja on syytäkin toivoa nousua,muuten tulee konkurssi.Myös nousevat korot ahdistavat häntä,jykä kun ei maksa kuin 1400e vuodessa,päälle vielä inflaatio joka ei valitettavasti syö lainaa.
No niin välittäjät?Muulikuninkaat?
Kirjoittanut: Kallista vuokralla? 23.5.2008 klo 16.54
Realia Group ja välittäjät puhuivat/kirjoittivat täyttä PASKAA!Riippuu tosiaan keneltä kysyy!
Kuinka korkea vuokrataso oikein onkaan?
Vuokra-asuntojen neliövuokra nousi Helsingissä 5,3 prosenttia, 10 prosenttia tai 3–4 prosenttia hieman riippuen siitä, keneltä kysyy.
Taloussanomat
23.5.2008 16:20
Tilastointisekavuudet haittaavat pääkaupunkiseudun vuokratason hahmottamista. Tilastokeskus kertoo Helsingin keskivuokraksi vuoden alkupuoliskolla 12,94 euroa. Kiinteistökauppa ja -hallintayhtiö Realia Group taasen ilmoittaa, että yksiöiden vuokrat ovat lähes 19 euroa neliöltä, kaksioiden 15 ja kolmioiden lähes 14 euroa.
Helsingin kaupungin tuoreet tilastot kertovat taas, että koko kaupungin alueella keskivuokra on 11,40 euroa neliöltä. Huonekokojen mukaan tarkasteltuna vuokrataso on 0,7–2,5 euroa Realian tasoa alempana.
Taustalla on ero tilastointimenetelmissä. Helsingin kaupungin aineisto perustuu tilastokeskuksen tietoihin, jotka kerätään puhelinhaastattelulla työvoimatutkimuksen yhteydessä. Tilaston on sanottu olevan vääristynyt, sillä aineisto voi sisältää paljon pitkäaikaisia sopimuksia, joiden vuokrataso on paljon uusia sopimuksia alempi.
– Ykkösalueella, eli Helsingin keskustassa uusi vuokrasuhde yksiössä maksoi 18,85 euroa neliöltä, Maija Vihavainen kaupungin tietokeskuksesta kertoo.
Uusien vuokrasuhteiden tarkastelu tuo muitakin eroja hintatasoon, sillä erot alueittain ovat suuret. Vihavaisen mukaan halvimmillaan uudet vuokrat ovat Helsingissäkin 12,36 euroa neliöltä.
Oulussa kymmenkunta vuotta vanhoista vuokrakaksioista vuokraa noin 10,5 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä tekee sijoitetulle pääomalle korkoa kolme prosenttia. Luuleeko se aloittajalurkki saavansa pankista lainaa halvemmalla? Ei varmasti saa. Silloin lurkki asuu liian halvalla, minun siivelläni. Taidankin myydä kaksiot pois ja ryypätä rahat, turhaa minun on lurkkeja elättää. Jos taas nostaisin vuokratason niin ylös että saisin pääomalle kohtuullisen koron, en usko saavani vuokralaisia.
Ne asunnot on kunnoltaan uutta vastaavia ja keskimääräistä huomattavasti kalliimmissa kaupunginosissa.