Haluaisin tietää mikä miehiä yleensä ottaen arveluttaa perheen perustamisessa? On se taloudelliset asiat? Vai se, että pelkää ettei osaa olla isä? Ei lapsesta haaveilevat naisetkaan tiedä vauvoista kaikkea välttämättä oikeastaan mitään ja varmasti kaikkia epäilyttää että osaako ollenkaan ja että pärjääkö lapsen kanssa..
Siis kertokaa miehet mikä lapsen hankinnassa on niin epäilyttävää?! Haluaisin päästä jyvälle miesten ajatusmaailmasta, jotta voisin ymmärtää paremmin kotonaa kun ei vastausta saa (se kun on "jatkuvaa ahdistelua")
Yritin kysellä tätä jo tuolla aikasemmin toisessa keskustelussa, mutta se oli jo mennyt tonne toiselle sivulle)
Siis kertokaa miehet mikä lapsen hankinnassa on niin epäilyttävää?! Haluaisin päästä jyvälle miesten ajatusmaailmasta, jotta voisin ymmärtää paremmin kotonaa kun ei vastausta saa (se kun on "jatkuvaa ahdistelua")
Yritin kysellä tätä jo tuolla aikasemmin toisessa keskustelussa, mutta se oli jo mennyt tonne toiselle sivulle)
Vastaukset 6
Vanhimmat
minulla oli se "oikean löytäminen",
Kun sen oikean löysin, sanoin sen ensimmäisenä iltana ja sain myös vastapuolelta myöntävän vastauksen.
Siitä on jo 40v, lapsetkin on jo yli 15v olleet naimisissa, kukan ei ole eronnut.
Eli sen oikean kyllä havaitsee,
mutta se ei tule kovin usein paikalle, minäkin hain hyvin erittäin aktiivisesti 15v iästä, kun jo silloin tuli kavereilleni lapsia ja 25v vasta löysin.
monta sopivaa ja hyvää oli,
mutta ei niin oikeaa että olisi tuntunut täysin varmalta,
aina oltiin etäisiä ja erilaisia.
En ylpeile,
minä lopetin, kaikki suhteeni, 100-200, mutta olen aivan varma että he olisivat lopettaneet suhteen myöhemmin, kun olisivat vaikean luonteeni oppineet tuntemaan.
Niinhän se on!
On se hienoa että joku uskoo "siihen oikeaan" ja ikuiseen rakkauteen. Ja vieläpä mies. Ei taida noita miehiä (tai naisia?) olla enää tässä nykysukupolvessa.. Tosin itsekkään en usko ikuiseen rakkauteen, ystävyyteen ehkäkin.
tuskin miehen ja naisen ystävyys sopii koskaan sen toisen oikean rakkaustarinan rinnalle,
sanoi joku mitä vaan.
minä kyllä uskon, että ensimmäiseen avioon mennään aivan siinä mielessä että ei erota.
mutta sitten kylä seuraavissa tavoitella omaa etua ja ollaan valmiina lähtemään.
usein on vain ei puhuta ongelmista riittävästi,
jos vaikenee, tulee niin paljon luurankoja kaappiin ettei sitä kukaan selvitä,
koska molemmat ovat jo henkisesti omalla tavallaan sortuneet, tarkoitan, sortuneet alkoholiin, lyömään , pettämään, ylensyömään yms.
Uskoisin, että suurin syy on vapauden menettämisen pelko.
Katsoppas kun naisen voi tarpeen vaatiessa jättää, mutta naista ja toukkaa et voi.
Tämä pyhä kolminaisuus kun on totta seuraavat n. 20 vuotta.
...että näinä ihmissuhteiden kulutus aikoina moni mies on ystäväpiirissään nähnyt, kuinka eron tapahtuessa moni nainen jatkaa itsenäisenä omaa elämää, kenties uuden miehen kanssa, ja lapsen isä monesti joutuu aloittamaan tyhjän pältä oman itsenäisen elämän, ja siinä elämässä se entinen puoliso näyttelee isoa osaa rahastajan roolissa, eikä tällä elatusvelvollisella isällä ole samaa oikeutta päättää omista rahoista. ASENNE YLIPÄÄNSÄ ERONNEITA ISIÄ KOHTAAN ON TYLY LASTENVALVOJIEN TAHOLTA.Itse olen kahdesti joutunut lähtemään perheei luota sen takia, että puolisoni aloitti pelin toisen miehen kanssa, ja eron jälkeen kaikki tiedustelut lasten oloista lapsilta, on katsottu entisten taholta heidän kotiasioihin, ja yksityiselämään puuttumiseksi. jokainen elatusvelvillinen tulee tuntemaan, kuinka entinen elämä vie, kuin pässiä narussa, ja elatusvelvolliseltahan ei kysytä mitään. Olen iltatähteni tehnyt, ja ei enää lapsia, olkoonkin, että rakastan lapsiani suunnattomasti, mutta minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mihin maksamani rahat oikeasti menevät, varsinkin, kun joudun pitämään lasta melkein puolet kuukaudesta itselläni. ... ja oikeastaan on melkein rikos ihmisyyttä vastaan tehdä lapsia tähän maailmaan, kun tuntuu, että meno kaikkinensa muuttuu kaikilla elämänaloilla hullummaksi, ilmastonmuutos, ruuan, ja kaiken muun kallistuminen...t:naisiin lopullisesti luottamaksensa menettänyt, loppuun poltettu ns. viikonloppu-isä