Oon yksinäinen. On sellanen turvaton olo. Pelkäsin tänää ku olin kaverin kanssa ajelemassa ja sit tuli paloauto ohi et se tuli tänne mun kotiin :( Sit pelkään lähes aina ku ajan autoa et se jää johonki tienviereen. Sit pelkään sellaista nyt kotona ku noi huoltomiehet tulee asentamaan mun tiskikonetta et ne löytääki jotai hometta jostai ja sit siit syntyy kauhee katastroofi vaik oon kaikki ne nurkat kattonu eikä siel näytä mitään olevan. Tai et siin tulee muuta ongelmaa. Nyt on viel viikonloppu nii siin kestää kauan ennenku huoltomiehet pääsee paikalle.
Oon huolissaan itsestäni ku oon jäänyt yksin asujaksi että miten pärjään, että tuleeko jossain kohtaa helpotusta.
Lapsuudesta asti olen joutunut olemaan huolissaan ja jopa huolehtimaan asioista joista ei olisi minun kuulunut.
AINA ON JOKIN HUOLEN AIHE MIKÄ VIE ENERGIAA MUN OMALTA ARVOLTA.
en jaksa :(
Oon huolissaan itsestäni ku oon jäänyt yksin asujaksi että miten pärjään, että tuleeko jossain kohtaa helpotusta.
Lapsuudesta asti olen joutunut olemaan huolissaan ja jopa huolehtimaan asioista joista ei olisi minun kuulunut.
AINA ON JOKIN HUOLEN AIHE MIKÄ VIE ENERGIAA MUN OMALTA ARVOLTA.
en jaksa :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän tunteen,mutta olen opetellut sellaisen haista paska asenteen että so what ja elämä jatkuu.Ajoin vasta kolarin ja nyt auto on korjattu ja matka jatkuu.Olet hiukan liikaa yksin siellä ja silloin pienetkin asiat kasvaa kummallisiin mittoihin.Jos voit puhua ja jakaa niitä niin se auttaa jaksamaan.Olet oikeassa että pelko ja huoli on alkoholiperheen lapsen ongelma.Käy aa-ryhmässä missä on muitakin uhreja se auttaa sua.Pääset sen asian herraksi kun ymmärrät siitä enemmän.Ja saat vertaistukea mikä on parasta että siellä on muitakin saman asian kokeneita.Siitä alkaa sun uusi elämä ja siihen sulla on oikeus jo vihdoin.Elämä on annettu elettäväksi ei pelättäväksi.Mäkin mietin aina kun kuulin paloauton äänen että missä mun lapset ovat.se on ihan inhimillistä menettämisen pelkoa.Kun opit erottamaan normaalin pelon ja huolen pakkomileteisestä voit rentoutua ja nauttia välillä elämästäkin.Ei mikään karkaa mihinkään ja elämä kantaa sua.Koska sinä olet arvokas ja ihana ihminen.voimia sulle.voisin olla tukenasi jos haluat kirjoitella.
olisi se arvokasta jos voisin jakaa näitä elämän pelottavia asioita sinun kanssa...
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513136772/alue/902,903,950/navi/Uutuudet/navi2/9006