Ruotsinkielisten kielikiintiöt Suomen yliopistoissa eivät ole perustuslakimme mukaisia. Perustuslaki sanoo: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Ruotsinkielisten kiintiöt ovat perustuslakimme vastaisia.
Kielilaki sanoo: "Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Kielikiintiöt ovat siis myös kielilain vastaista, koska perusteet ruotsinkielisille ovat erilaiset kuin suomenkielisille.
Miten ne eroavat?
Ruotsin kielinen voi opiskella missä tahansa korkeakulussa tai yliopistossa suorittamatta mitään kielikoetta. Suomenkielisen pitää suorittaa ruotsin koe.
Mielestäni perustuslain määräämät samat perusteet toteutuvat siten, että sekä molempien kieliryhmien pyrkijät valitaan kokeen perusteella. Kokeen läpäisseille annetaan opetusta ruotsiksi tai suomeksi sen mukaan kumpaan kieliryhmään haluavat mennä.
Toiseksi. Vastaavasti kuin ruotsinkielisiin (Hanken, ÅA jne) on kielikoe, aletaan vaatia suomenkielen koe ruotsinkielisestä lukiosta kirjoittaneilta kaikkiin suomenkielisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin, esimerkiksi teknilliset korkeakoulut ja yliopistot.
Nuo kun toteutetaan, on molemmilla samat perusteet ja perustuslakia noudatetaan.
Ruotsinkielisten kiintiöt ovat perustuslakimme vastaisia.
Kielilaki sanoo: "Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Kielikiintiöt ovat siis myös kielilain vastaista, koska perusteet ruotsinkielisille ovat erilaiset kuin suomenkielisille.
Miten ne eroavat?
Ruotsin kielinen voi opiskella missä tahansa korkeakulussa tai yliopistossa suorittamatta mitään kielikoetta. Suomenkielisen pitää suorittaa ruotsin koe.
Mielestäni perustuslain määräämät samat perusteet toteutuvat siten, että sekä molempien kieliryhmien pyrkijät valitaan kokeen perusteella. Kokeen läpäisseille annetaan opetusta ruotsiksi tai suomeksi sen mukaan kumpaan kieliryhmään haluavat mennä.
Toiseksi. Vastaavasti kuin ruotsinkielisiin (Hanken, ÅA jne) on kielikoe, aletaan vaatia suomenkielen koe ruotsinkielisestä lukiosta kirjoittaneilta kaikkiin suomenkielisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin, esimerkiksi teknilliset korkeakoulut ja yliopistot.
Nuo kun toteutetaan, on molemmilla samat perusteet ja perustuslakia noudatetaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Etkö jo ole tietoinen asiasta, että ei edes lakeja tehtailevat noudata omia lakejaan.
Kyllä, juuri tänään Helsingin Sanomat antaa tietoa mm. RKP:n rahoituksesta, "säätiöstä säätiöön".
On hyvä että verhoja availlaan ja asioista puhutaan. Ruotsinkielisissä lehdissä on ollut paljastavia juttuja, ja Hufvudstadsbladet on pääkirjoituksessaan ihmetellyt, miksi vasta nyt kerrotaan asioista. HS jättää paljon lukijan oman päättelykyvyn varaan, niin kuin oikein onkin, sillä julkisuuteen tulleet tiedot eivät ole yksiselitteisiä.
Varsinainen rahanlähde on Svenska Kulturfonden, joka on kaikessa hiljaisuudessa tukenut RKP:tä kaikki nämä vuodet. Vuonna 2001 perustettu Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland toimii nykyisin välikätenä ja ohjaa Kulturfondilta ja muilta saadut varat puolueen käyttöön. Stiftelsenin hallituksessa on arvostettuja henkilöitä, joiden hallussa on monia avainpaikkoja liike-elämässä ja suomenruotsalaisissa järjestöissä ja säätiöissä. Stiftelsenin puheenjohtaja onkin aivan oikeassa sanoessaan, että poliitikot kuuntelisivat häntä ja muita hallituksen jäseniä joka tapauksessa, eikä heidän tarvitse korostaa olevansa rahahanoja säätelemässä. Juuri niin. Heidän valtansa vain korostuu, kun avainpaikat ja kassakaapin avaimet ovat nimenomaan heidän eikä kenenkään muun hallussa. Yhtä tärkeää kuin päästä vallankahvaan kiinni on pitää muut sieltä poissa. Tällä tavoin pieni ryhmä voi saada merkittävän vaikutusvallan RKP:ssä. Tätä ryhmää eivät kansalaiset tai RKP:n jäsenet ole päässeet valitsemaan.
Näissä keskusteluissa on varsinkin nimimerkki "Ankdam" toistuvasti korostanut säätiöiden rikkautta. Raha vetää puoleensa. Raha puhuu. Raha antaa valtaa, ja rahan voimalla voidaan vaientaa eriävät mielipiteet. Rahalla voidaan saada myös paljon hyvää aikaan. Olen varma, että säätiöiden tilinpito on moitteetonta, mutta avoimuus, poliittinen kontrolli, demokratia ja tavoitteet voivat silti jättää toivomisen varaa. (OBS! RKP on puolue muiden joukossa ja sen asiat koskevat meitä kaikkia, sillä RKP:llä on kaksi ministeripaikkaa hallituksessa.)
Perustuslain syrjintää vastustava pykälä on tulkinnassaan melko aukoton, mutta tulkitsen sen kyllä aika väärän. Pykälä on nimenomaan tarkoitettu vähemmistöryhmien tasa-arvon aseman muun kansan kanssa turvaamiseksi. Eli tarkoittaa, että ruotsinkielisten äidinkielen ollessa ruotsi, on kohtuutonta vaatia, että he kilpailisivat yliopistopaikoista suomenkielisten kanssa.
Kuten kielilaki sanoo, julkisen vallan on huolehdittava sekä ruotsin ja suomenkielisen väestön sivistyksellisistä tarpeista. Eli koska ruotsinkielisiä on vähemmän ja ruotsin kieli on virallinen kieli, on valtion taattava, että myös ruotsinkielisille on esim. ruotsinkielisiä lääkäreitä.
Tasa-arvo ei aina ole niin yksioikoinen asia kun luulet. Monesti vähemmistön suhteen on sallittua ja suotavaa harjoittaa positiivista erityiskohtelua, mikä tarkoittaa joskus myös tiettyjen etuuksien suomista.
Perustulakimme yläpuolella ovat myös useat kv.sopimukset,joita Suomen valtio on toiminnassaan sitoutunut noudattamaan, yksi näistä on alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja.
Ka vielä, itse en ole ruotsinkielinen, enkä edes sellaiselta alueelta, joka olisi ruotsinkielinen.