Heräsi mieleen tämä kysymys kun mun 11kk tytölle olen sanonut itseäni välillä mammaksi ja välillä äidiksi se hokee niitä eri tilanteissa esim sillin ku haluu lohdutusta tai syliin ni sanoo mamma..mutta olen muiden suusta kuullut ett:hyyiii et sä oo mikään mummo sä oot äiti älä opeta sille mammaa!?minkälaiset käsitykset teillä muilla on nimestä mamma?itse olisin pienenä halunnut sanoa äitiäni mammaksi mutta ei antanut suuttu vain.tarkoittaako mamma nimi sinulle isoäitiä?tiedän kyllä että jotkut mummit ovat mammoja:Dsekavaa tekstiä mutta toivottavasti ymmärsitte pointin.
G:oletko äiti,mamma,äiskä vai joku muu
lapsellesi?
15700
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
omilleni mamma, äiti ja satu.
Lapsenlapsille olen mummi ja satu.
Sanon itseäni mammaksi vauvalle. Oma äitini kun kuuli, että kutsuin itseäni mammaksi niin kommentti oli just toi "ethän sinä mikään mummo ole".
Olen jo päättänyt, että sitten KUN minusta tulee isoäiti niin minä olen MAMMA =)
paitsi nuorimmainen on keksinyt käyttää sanontaa mami....
maailman kaunein nimi on ÄITI!
Niin on! Ja vaikka mekin asutaan Helsingissä ja puhutaan paikallista murretta, niin mutsiksi mua ei saa sanoa ikinä! :)
Pienempi sanoo äiti, isompi on jo pitkään sanonut mutsi. Aloitti oikeastaan, kun muutettiin pois Helsingistä tänne landelle. Mulle käy molemmat :)
Kakskielisellä alueella kun asutaan, niin moni yrittää (esim. päiväkodissa) sanoa mua mammaksi. Sen korjaan aina! Mä en ole mamma, meillä mamma on lasten isän äiti. Eikä musta tule mammaa isoäitinäkään (mikäli se minusta riippuu).
Enkä vastaa, jos lapset nimittää mua etunimeltä. Olen lapsilleni äiti tai mutsi.
Tosin tietenkään en ole enää mikään noista.
Minä olen pappa. Silti, vaikka puhun lapseni kanssa suomea (hän on ruotsinkielinen).
En halua että lapseni kutsuu minua nimeltä. Isä tai isi vielä menettelisi, mutta missään tapauksessa en voi sietää sanaa "iskä". No, ehkä jos lapseni sen sanoisi, mutta mua ärsyttää suunnattomasti että muut kertovat lapselleni että olen hänen "iskä". Arghh..
Ainiin »en ole enää mikään noista». No kun tyttö oli pieni, olin kauan hänelle "mamma".
äiskä sopii niin hyvin yhteen, ja sulla ei sitä äiskää ole?
Pappa tuo mieleen vanhan miehen. Harmaata ohimoilla ja silleen.
mamma,lapsenlapsilleni mummu ja famu. Ehdotin joskus että voisinko olla nonna lapsenlapsille, mutta ei käy, pitää kuulemma olla perinteinen mormor. :)Omaa äitiä sanon muuten mutsiksi..Lapseni ovat vanhanaikaisempia kuin minä, hih!
meidän perheessä minä olen mama tai mami.
Pojalleni (2v) olen yleensä isi, mutta jos hänellä on joku hätä, olen äiti. Tytöilleni (5v, 7v ja 9v) olen joka tilanteessa äiti. Toivottavasti poikakin oppii iän myötä hahmottamaan, kumpi meistä vanhemmista on isi ja kumpi äiti.
Normaalisti olen äiti. Joskus leikillään muksu kokeilee vastaanko, kun kutsuu nimellä.
Yleensä havahdun siihen kyllä heti. Niin hassulta se kuulostaa.
Muistan joskus lapsena ihmetelleeni miksi vanhempi poika kutsui äitiään nimellä. Te joilla niin on mistä se juontuu?
Jokaisella omat tapansa, ja se lienee sallittua vai kuinka:)
todella tarkoittaa vanhempaa, monesti myös lihavaa naista. Eli en ole mamma vaan äiti. Meillä päin tosiaankaan äidit eivät voi sietää sanaa mamma... ymmärtänet syyn.
meillä lapset kutsuvat etunimillä kumpaakin vanhempaa.
Tämä on tullut luontevasti ihan käytännöksi.
On luultavasti tullut siitä että mieheni kanssa kutsumme toisiamme etunimillä ja näin ollen jäänyt varmaan siitä. En ole edes koskaan puuttunut asiaan sen kummemmin.
Itseäni ei haittaa vaikkei äidiksi kutsutakkaan, tuleepahan helpommin isossa porukassa huomatuksi kun kaikki vekarat eivät huuda äitiä =)
Kiitos vastauksesta:)