miksi niin moni lesbo haaveilee papin ammatista? Mikä kyseisessä ammatissa on niin hienoa?
papin ammatti
ihmettelevä78
121026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nimittäin en ole yhteenkään papin ammatista haavelevaan lesboon törmännyt. Ja yli neljänkymmenen elinvuoteni aikana olen yleensäkin vain yhteen papin ammattia tavoittelevaan ihmiseen törmännyt. Hän oli kyllä nainen, mutta hetsku. Tämä oli ammoisina aikoina, kun nainen ei todellakaan voinut papiksi päästä. Sitä en tiedä onko hän kenties nykyään siinä ammatissa.
Toiseen kysymykseen omakohtainen mielipide. En todellakaan ymmärrä mitä hienoa olisi papin hommissa. Mitä järkeä yleensäkään on jossain uskonto & kirkko jutuissa. Ei mitään.
Miksihän et ole törmännyt papin ammatista haaveileviin lesboihin.
Oletko koskaan kuullut henkilöistä joille seksuaalisuus on toisarvoinen seikka.
Ei niissä järkeä olekaan. Ja siksi ne pysyvätkin mysteerinä pelkkään järkeen rajoittuneilta. Mutta kun järjen rajat alkavat rajoittaa, on mahdollisuus kasvaa rajattomuuteen uskon kautta.
Minun kasvuni ihmisenä, "etsikkoaikani", on nimen omaan johtanut tähän, että mikään uskonto, johon olen enemmän tai vähemmän tutustunut, ei ole saanut minua heittäytymään mystisiin sfääreihin. Päin vastoin, mitä enemmän uskonasioita on mietiskellyt, kuunnelut, katsellut, lukenut, kysellyt, sitä selvemmin on tullut siihen tulokseen, että Jumalaa/Jumalia/mystisiä yliluonnollisia voimia ei ole, vaan paras on turvata järkeen, tietoon ja omaan itseensä, omiin ajatuksiin ja tunteisiin.
En sanonut eläneeni 40 vuotta teologipiireissä. Olenpa vaan kaiken maailman piireissä elänyt yli 40 vuotta.
Enkä ole pahemmin törmännyt papin hommista kiinnostuneisiin ihmisiin noin yleensäkään, saatika sitten nimen omaan lesboihin, jotka haluavat papiksi.
Mihin tähtäät kysymykselläsi? Kyllä, olen kuullut henkilöistä, joille seksuaalisuus on toisarvoinen seikka. En oiken ymmärrä mitä tarkoitat.
Eipä taida minulle itsellenikään olevan tärkein ja päällimmäinen asia elämässä. Sen verran pitkään olen itsekseni ja selibaatissa elellyt ihan tyytyväisenä elämäni. Seksi ja/tai parisuhde ei ole niin tärkeä juttu, että epätoivoisesti sitä puolta elämääni halajaisin. Jos joku sopiva nainen löytyy, niin hyvä niin, mutta mieluummin olen yksin, kuin "puolivillaisessa" suhteessa.
Mielestäni monet ihmiset pelkäävät omaan itseensä tutustumista ja yksinäisyyttä niin paljon, että hyppäävät suhteesta toiseen, ettei vaan tarvitse olla hetkeäkään itsekseen, omien ajatustensa kanssa. Joku pitää aina olla. Vaikka olisi juoppo, petturi, väkivaltainen tai muuten sopimaton tai mielenkiinnoton tyyppi, kunhan vaan joku on.
Keskustelun avaajalle vaan esitin oman ihmettelyni, että miten hänen mielestään nimenomaan lesbot haaveilevat papin ammatista, kun itse en ole semmoiseen "ilmiöön" törmännyt. Ystävä- ja tuttavapiiriini kuuluu (tai on kuulunut jossakin elämän vaiheessa) hyvinkin monenlaista porukkaa. Niin uskovaisia, kuin maallisempiakin ihmisiä. Monenlaisia ihmisiä seksuaalisuudeltaan ja sukupuolisuudeltaan. Että semmosta...
Seksi ja/tai parisuhde ei ole niin tärkeä juttu, että epätoivoisesti sitä puolta elämääni halajaisin. Jos joku sopiva nainen löytyy, niin hyvä niin, mutta mieluummin olen yksin, kuin "puolivillaisessa" suhteessa. "
En käsitä tuota prinsessamaisuutta. Minun suhteeni ovat olleet ensimmäistä lukuunottamatta hieman puolivillaisia ja tyytyväinen olen ollut. Suvaitsevainen ulkopuolinen tietysti ihmettelee missä se synti tai lesbous on siinä, että kaksi naista asuu kimpassa kaveruksina.
Minä en pelkää itseeni tutustumista. Minä vain pelkään sitä, että minä näytän hölmöltä.
Ajattele nyt, koko vaiva lesboksi tunnustautumisessa ja kaikki se syrjintä - ei minkään vuoksi kun ei saa edes puolivillaista parisuhdetta aikaan.
pelkästään konttorirottana, saisi tavata ihmisiä ja jahkata abstrakteista asioista, kesällä mentäisiin leireille ja vaikka vaeltamaan, plus vieläpä voisi työn ankenakin hetkinä tsempata itseään että saa kuitenkin tehdä töitä pohjimmiltaan hyvän asian puolesta.
Pappi joutuu antamaan koko ajan. Pappi kun on pappi myös virka-ajan ulkopuolella. Jotta jaksaisi antaa, pitäisi myös saada. Mutta jos usko ei anna enää mitään? Muutuu kumisevaksi vaskeksi ja heliseväksi symbaaliksi.
Koulussa kun olin järjestäjänä, niin jaoin oppimateriaalit muille, mutta itselleni ei jäänytkään yhtään. Opettaja sanoi, että "jäi jakajalle luu käteen". Niin saattaa papillekin käydä.
Kautta aikain ovat sellaiset, joiden tarkoitus ei ole lisääntyä ja perustaa heteroperhe, ryhtyneet munkeiksi ja nunniksi löytääkseen elämälleen jonkin lisääntymistä suuremman tarkoituksen. Mutta ei sitä ole, se johtaa vain uupumukseen ja pettymykseen.
Cee: "Kautta aikain ovat sellaiset, joiden tarkoitus ei ole lisääntyä ja perustaa heteroperhe, ryhtyneet munkeiksi ja nunniksi löytääkseen elämälleen jonkin lisääntymistä suuremman tarkoituksen. Mutta ei sitä ole, se johtaa vain uupumukseen ja pettymykseen."
Lisääntyminen tosiaan on elämän tarkoitus, biologisessa mielessä. Mutta Tarkoitus Isolla Teellä - mitä jos sitä ei ole? Jos elämä vain on? Ja uskonnot olemassa juuri siksi, että me ihmiset tunnemme olomme kovin turvattomiksi ilman selittämätöntä selitystä.
Minun toivoni on siinä, etten tiedä. Ehkä on jotain muutakin kuin tämä toivoton taistelu. Olen uskonnollinen, mutten uskovainen. (He luulevat TIETÄVÄNSÄ syyn ja selityksen, ja löytävät tarkoituksen omalle elämälleen jostain niiden takaa.)
Parasta on katsella, kun paatunut homofoobikko lasketaan maan multiin.
Ehkä siinä onkin selitys lesbot papiksi "ilmiölle", jonka olemassa oloa kyllä epäilen suuresti...
Ei kai nyt kovin moni... Eilen olin aamiaispöydässä papin kanssa joka sattuu olemaan lesbokin. Samassa seurueessa lensi lause: "Kehitysapu ja diakonia ovat homojen hommaa." Sellaisiin tehtäviin saattaa päätyä myös teologi - kaikki me kun emme haaveile papin urasta. (Pöydän pappisnainen tekee nykyään hallintohommia.)