kirjottelin täällä jokin aika sitten, kun vielä olin leikkausjonossa. Nyt sitten homma on hoidettu. Palleatyrä korjattu ja tehty fundoplikaatio toupetin menetelmällä. Leikkaus meni hyvin ja 4 päivää olin sairaalassa. Muuten olo on ihan kohtalaisen hyvä, mutta armoton hartiapistos vähän vaivaa. Kuinka kauan muilla leikatuilla toi on kestänyt? Syöminenkin on hiukan erilaista, mutta sujuu, kunhan syö maltillisesti.Jopa pieniä röyhtäsyjä on saatu aikaan! Joka tapauksessa olo on jo näin pian parempi kuin refluksin kanssa, jos ton hartiapistoksen unohtaa. Muihin kipuihin näyttää hyvin tehoavan kipulääke, jota en enää tarvitse maksimimäärää edes. Kyllä olen niin tyytyväinen!Leikkauksesta on siis 6 päivää nyt.Tsemppiä muille leikatuille ja leikkausjonossa kärvisteleville :)
fundoplikaatio
tehty
266313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
minulle 22.6-2007 espoossa jorvissa!
minulla meni jotain 3 kk et voi suodä ihan normaalisti.välillä jos meetvurstia tai ranskiksia syö niin meinaa olla hankalaa niellä mutta se on murheista pienin.
olen ihan tyytyväinen itsekkin en tarvitse mitään lääkettä!kahvin juontia lääkäri käski välttää joten juon vain yhden kupin päivässä koska se saa aikaan aika rajuja happotasapainon vaihteluja siksi en käytä sitä.kuristettu vatsaportti ja tyrä leikattiin ja olin sairaalassa 2 päivää.
2 vkoa sairaslomalla.varoin nostamista koko talven nyt kaikki ihan ok..sängyssä pyörähtäminen oli hankalaa aluksi mutta se kuuluu tähän juttuun kun on leikattu.nyt voin juosta ja tehdä kaikkea.missä sut leikattiin.
mies 37v espoo.
kovasti lyhyen sairasloman sait. Mulle kirjotettiin 3 viikkoa. toi nukkuminen on ollut vähän vaikeeta, kun on nukkunut selällään ja lakaa lihakset oleen aika litteenä :) Aamulla kuitenkin heräsin kyljelläni eikä mihinkään sattunut, joten ilmeisesti parantumista on taas tapahtunut. Nauraminen on kyllä kaikkein järkyttävintä, ei vois uskoa, että niin hauska asia satuttaa ja niin syvältä! On kyllä vapauttava tunne, kun ei ole koko ajan suu täynnä mahan sisältöä, joten nämä pienet alkuvaivat ei niin kauheasti haittaa. Joo, noi tollaset raskaammat ja huonosti sulavat ruoat ei varmaan kauheen hyvin sovi. Mun käskettiin välttään pidempään niitä.
joku täällä kertoi joutuneensa syömään
lääkkeitä leikkauksen jälkeen - samaa olen
kuullut aikaisemminkin. miksi näin?
Kuinka monta vuotta lääkäri lupasi
mansetin kestävän?
että kestää nykytekniikalla kauan!kukaan ei voi sanoa aikaa mutta tää helpottaa nyt mun elämää ja paljon.
Hyvä juttu sulle että sulla ei komplikaatioita
ja nieleminen sujuu sekä lääkitys historiaa.
Terveellisen ruokavalion pitäminen on varmaan
vaikeata kun voi syödä mitä vaan. Nauti kesästä
täysin rinnoin:-)!
Luulin että vuosimäärä liikkuu
10- 20 v välillä - tämän on se mitä
julkisuudessa lääkärit lupailevat.
Eli laskiskelin että jos ihminen pääsee leikkaukseen kolmikymppisenä, se kestää parhaimmassa
tapauksessa n 50 v - ja sitten uudelleen
leikkaukseen? Ilmeisesti sama rumba koskee kaikkia leikkauksessa olleita jos edellä-
mainitut luvut pätevät. vielähän tätä rumbaa
ei ole niin paljon kun leikkausten käyttö
suht uusi ilmiö (max 30v?).
Kiva kun jaksoit kirjoittaa kokemuksestasi,
täällä tosiaan jonossa kärvistellään.
Miten sinun kohdallasi muuten päädyttiin
tuohon toupet-leikkaukseen? Millaisia
ohjeita sait syömisestä ja kuinka pitkän
sairasloman?
Tsemppiä sinullekin, toivottavasti
toipumisesi sujuu hyvin.
tohon toupet-juttuun päädyttiin, koska mulla on matala les-lepopaine. lueskelin netistä,koska asia selvisi vasta, kun sain kotiuttamispaperit. Ja koska kotiutettiin viikonloppuna, ei ollut paikalla ketään, jolta kysyä. Miettivät kuitenkin oikeanlaisen mansetin tapauskohtaisesti ainakin taysissa käsittääkseni.Asiat selvinnee sitten, kun joskus saan epikriisin.Tässä on kuitenkin sekin hyvä puoli, että pystyn röyhtäsemään, joten ei ole niitä paljon puhuttuna ilmavaivoja ilmaantunut.
Alkuun pitäis syödä helposti sulavaa ruokaa, jo nyt saa mennä ihan tavallista kotiruokaa, kunhan vaan muistaa, että suupalat on pieniä ja pureskelee kunnolla. Nesteitä paljon. Sairaslomaa tuli 3 viikkoa, joka varmastikin riittää, jollei takapakkia tule.
4-6 viikkoa pitäis ottaa rauhallisesti ja olla nostamatta mitään yli 5 kg painavaa. Samalla kirurgi suositteli, että josko alkuun jonkun aikaa harrastaisin muita liikuntamuotoja ja unohtaisin kaikki, missä painoja tarvitaan. Ja tottahan niin kannattaakin tehdä.
Missä sun leikkaus tehdään? Kuinka kauan olet nyt ollut leikkausjonossa? Toi odotteluvaihe on aika hermoille käyvä varsinkin siinä vaiheessa, kun se hoitotakuu 6 kk alkaa lähestyä.Mulla peruuntuki kerran kauhean yskän takia ja sanoivat puhelimessa, että kesällä leikataan pelkästään syöpäpotilaat ,mutta sitten onneksi tuli joku peruutusaika ja sain sen, ettei tarvinnut odotella syksyyn asti. Koita jaksella odotella ja nauti kesästä ja kaikista herkuista!
Olen menossa taysiin, käsitinkö oikein että
säkin olit siellä?
En oo ihan varma että kauan oon ollut jonossa
mutta kyllä varmaan jo sen puoli vuotta.
Odottelu on tosiaan aika hermostuttavaa, kun
haluais jo saada homman pois päiväjärjestyksestä.
kuinka monta vuotta olet sairastanut?
Montako vuotta niistä olet syöny happosalpaajia?
Pari vuotta olen syönyt happosalpaajia päivittäin, mutta en oikein muista että kauanko vaivaa on
ollut lievempänä.
olin ja erinnomaista hoitoa sain, joten ei sun kannata hirveesti hermota. Kaikki sujui alusta loppuun erinomaisesti. Hoitajat olivat aivan ihania, sosekeitot hyvänmakuisia ja kipulääkettä sai riittävästi, kunhan osasi pyytää. Ainoa tosi karmea asia mihin kannattaa varautua on se hartiapistos, joka tulee siitä kaasusta, jolla vatsaontelon täyttävät.tuntui heti heräämössä ihan sietämättömältä, joten pyydä reippaasti kipulääkettä! Tuokin vaiva alkoi hiukan helpottaa siinä vaiheessa, kun pystyi nousemaan ylös sängystä. Itse nousin torstaina iltapäivällä, kun keskiviikkona aamulla leikattiin. Ja eihän tuo tietysti kaikille yhtä tuskallinen ole. 5 reikää vatsalla, eivät pahemmin vaivaa, kunhan ei tee mitää äkkinäistä. Leikkausalue kuiteski reikien välissä suht iso ja siitä kipukohtia löytyy. Niihin kipuihin riittää tavallinen kipulääke. Ja mitään muita pahoja kipuja ei ole ollutkaan, kun tuo hartiapistos..mulla kyllä pisti kylkiinkin ja yleensä koko rintakehän alueelle.Mutta tuokin vaiva näyttäis nyt olevan mennyttä. Eli liikuskelen ja paranen päivä päivältä.
Toivotaan nyt ,ettei toi odottaminen kauheen pitkälle venähdä, mutta nauti siihen asti kesästä kunnolla!
Kuulostaa ihan positiiviselta sun kokemuksesi
operaatiosta hartiakipua lukuunottamatta. Yritän olla hermoilematta, mutta vaikeaa on välillä kun kaikenlaisia "kauhukertomuksia" myös on tullut luettua. Täytyy vaan toivoa että kaikki sujuu parhain päin. Hyvää kesää sullekin!
Kertoiko lääkärisi miten kauan leikkaus auttaa refluksiin? eli kuinka monen vuoden päästä pitäisi tehdä uusintaleikkaus ja millainen operaatio se on?
entä voitko liikkua , nostella painoja ym. leikkauksen jälkeen? (tarkoitan että sitten kun kaikki haavat ovat parantuneet ja sairausloma loppuu..)
kiitos jos jaksat vastata kysymyksiini ja kertoa ehkä jotain muutakin leikkauksen jälkeisestä elämästä. Itse olen harkitsemassa fundoplikaatioon menemistä.
mahdollista nostella painoja ja tehdä kaikkia normaaleita asioita, kunhan antaa mansetin toipua riittävän kauan. Kysyin tätä kirurgilta pari päivää ennen leikkausta. Ohjeissa sanotaan, että toipilasaika 4-6 vkoa, jolloin sopivaa liikuntaa ulkoilu ja rauhallinen kävely. Lisäksi oli maininta, että ei pitäisi nostella yli 5 kg taakkoja toipilasaikana. Sitten voi alkaa nousujohteisesti harrastamaan, mutta mikäli mahdollista kannattaa kuulemma noita painojen kanssa treenaamisen alottamista lykätä jonkun aikaa vielä tostakin. Mutta esim kuulemma juosta voi.
Uusintaleikkauksesta ei ollut puhetta, kun ei ole tietoa, että tuleeko koskaan tarpeelliseksi edes. Kyllä ton mansetin ilmeisesti pitäs kestää, jos vaan antaa sen parantua rauhassa kunnolla. Leikkaukseen lähettänyt kirurgi muistaakseni sanoi, että jos mansetti purkaantuu, niin monesti vain osittain, jolloin happosalpaajat saattaa riittää ja muistelisin myös, että uusintaleikkaus olisi sitten avoleikkaus.Eli ei kauheen houkuttelevaa.
Päivä päivältä on olo kohentunut. Käyn joka päivä 2 kertaa kävelemässä rauhallisesti ulkona. Otan päiväunet, jos väsyttää ja tarvittaessa särkylääkettä. Tosin tänään ei juuri ole kipuja ollut, vaikka leikkauksesta on vähän reilu viikko aikaa! Ja mikä hauskinta, kotitöitä en juuri pysty tekemään, joten tämä sairasloma käy oikeen loikoilulomasta.
Tällä hetkellä siis olen kovasti tyytyväinen. Ikuinen pulauttelu loppui kun seinään ja palantunne ja kuristava olo ovat täysin poissa. ja koska kipujakaan suuremmin ei ole, kun tuo hartiapistos on kadonnut, ei voi muuta kun olla erittäin tyytyväinen :))
Itse ajattelin tota liikuntapuolta, että satsaan kesän yli pyöräilyyn ja kehonhuoltotunteihin vähän enemmän ja sit syksyllä palailen tonne vanhojen harrastusten pariin, elikkä kunnon intervallitreeniä. Pumpin ajattelin alottaa vasta vuoden vaihteessa. Syöminen sujuu hyvin, kunhan ehdottomasti muistaa, että suupalat on pieniä ja pureskellaan hyvin. Leivänpalan syömiseen menee suht kauan vielä tällä hetkellä, mutta esim. jugurtti, vähän vellimäinen puuro yms menee loistavasti alas.
Kyllähän se leikkaukseen meneminen kannattaa todella huolella harkita ja on se aina myös riski terveydelle. Kannattaa ainakin olla tarkka siitä, että mihin menee leikattavaksi. Itse en olisi antanut leikata missään muualla kuin yliopistollisessa sairaalassa. Kannattaa miettiä rauhassa asiaa!
Lääkäreiden mukaan mansetin kesto tällä
hyvällä tekniikalla on sen 10-20v, joka
kai leikkausmaailmassa on suht pitkä aika.
Eli melkeinpä se tarkoittaa sitten
(vähän iästä riippuen tietenkin) uusinta-
leikkausta/ksia. Refluksikuvio oman
lääkärin mukaan sama, jos mansetti purkautuu.
Voihan olla, että kun
uusintaleikkauksien määrä kasvaa vähitellen
kun leikattujakin tulee lisää joka vuosi,
tekniikkaa aletaan kehitellä eikä tarvitakaan
avoleikkausta enää.
Ilmeisesti mansettiin ei vaikuta millään
muotoa "huono syöminen" eli kahvia,
limskaa, suklaata ja alkoholia voi
vetää kuten haluaa?
että ravinto ei vaikuta mansetin kestoon. Tosin hämärästi muistan kyllä lukeneeni, että hiilihappopitoiset juomat saattas aiheuttaa jotain ikävää tunnetta, mutta tuskin sekään mansettia purkaa.Käsittääkseni tärkein on tämä toipumisrauha ja tietysti joillain ne tikit leikkaa kudoksesta läpi jostain muusta syystä, joten saattaa purkautua. Suhtaudun kuitenkin suht luottavaisesti tähän hommaan ja siihen ,että se kestää. Totta sekin, että leikkaustekniikat kehittyy niin hurjaa vauhtia, että jos 20 vuoden kuluttua on uusintaleikkaus, niin turha murehtia sitä tänään, voi olla suht helppo homma silloin. Ja voihan olla, että silloin ei edes enää tehdä tällaisia mansetteja :))
Näinpä, tiedot mitä annetaan, riippuu lääkäristä aina. Muistaakseni oma lääkärini sanoi, että jollei se purkaannu kokonaan, niin silloin oireet saattaa olla niin lievät, ettei tarvita leikkausta, vaan lääkkeet riittää. Toinen juttu tietysti, jos purkaantuu kokonaan.Silloinhan on toki loogista, että vaivat palaavat ennalleen.
Itsellä 5v mansetti ja
purkautunut vähitellen -
poltot vaan lisääntynyt. nyt sama juttu
kuin ennen leikkausta - lääkitystä
ja ääni ihan p..... pako
saada uusintaleikkaus - työ
menee alta jos ääni ei kulje.
sairaslomia pidetty jo (täysi
puhumattomuus 3 vk).
Todella harmi että ei kestä kauempaa :-(
Pitää paikkansa että ruokavalioon
voi taas sisällyttää terveellisiä
aineksia (sipuli, valkosipuli, sitrushedelmät)
mutta repsahtaa pahasti lähes kaikilla
myös toiseen suuntaan (álkoholi ja suklaata sekä
kahvia). Ja ihanaisia limskoja.
Pienet palat !! - jos nyt vahingossa pala jää r-torveen, se sit vaan irrotetaan terv.kesk/ensi avun puolella (jos joutuu odotteleen, laitetaan tiputus että saa kuitenkin ravintoa).
purkautu noin nopeesti. Mutta onhan se näin, että mitään takeita mansetin kestolle ei annettu. Kestää minkä kestää. tunsiko sen mansetin pettämisen jollain tavalla, vai palasko oireet vaan yhtäkkiä? Karmea toi sinun tilanteesi.
Minut leikattiin tasan 4 viikkoa sitten. Olin sairaalassa 3 päivää ja sain siitä sitten vielä seuraavan viikon sairaslomaa. Eli yhteensä sairaslomaa vain 10 päivää. En yhtään pidempään tarvinnut.
Minulle ei tullut hartiapistoksia käytännössä ollenkaan. Muut kivut kyllä oli sairaalassa melkoiset mutta mukavia piikkejä tuikkas olkavarteen. Ylös nousin leikkausta seuraavana aamuna.
Leikkaus oli siis keskiviikkona ja perjantaina pääsin kotiin. Olisin päässyt jo torstaina mutta tuli niin pahoja nielemisvaikeuksia että piti jäädä sitä vielä harjoittelemaan päiväksi.
Nielemisvaikeudet oli alussa todella pahoja. En pystynyt syömään enkä juomaan juuri mitään ensimmäiseen 3-4 päivään. Juomaan oli tietysti pakotettava itsensä ettei alkanut kuivumaan, ja että suostuivat päästämään kotiin. Särkylääkkeet ei valitettavasti tuohon vaivaan auta juurikaan. Nyt vaikeudet on melkein jo menneet kokonaan ohi, välillä aina iskee tilanne syödessä että ruoka ei mene alas vatsaan asti. Mutta en halua ketään pelästyttää, kyllä niistä selviää. Paino putosi 6 kiloa 2 viikossa. Se oli erittäin positiivista minun tapauksessa.
Omepratzolin lopetin viikko siitä kun pääsin kotiin, lääkärin määräyksestä söin siihen asti. Senkin jälkeen närästi vielä pari viikkoa kauheasti mutta nyt se on loppunut.
Minulle sanottiin, että kaikkea voi syödä. Alkoholia piti välttää muutama viikko.
Liikunnasta sanottiin, että kävellä voi ja pitääkin, mutta raskaammasta liikunnasta taukoa kuukausi. Eli tarkoittaa jumppaa, kuntosalia ja juoksemista. Lisäksi raskaat puutarha työt kiellettiin kuukaudeksi. Sitten saa taas palata ihan normaaliin elämään.
Mansetti kestää tai sitten ei. Sille ei voi kukaan antaa mitään takeita, kun jokaisen keho on niin erilainen.
Minä en menisi leikkaukseen jos muut hoidot tepsisi. On se kuitenkin aikamoinen rupeama ja kun tosiaan tuloksesta ei ole kauheasti takeita, tai ainakaan kestosta. Mutta minulla ei ollut kauheasti vaihtoehtoja, söin lääkkeitä 10 vuotta ja viimeisen puolentoista vuoden aikana ne eivät enää tehonneet.
Voisitteko leikkauksessa olleet kertoa vielä
että kuinka kauan ennen operaatiota saitte
tiedon siitä? Mitä kipulääkitystä sairaalassa
annettiin? Entä jouduitteko vielä kotona
ottamaan kipuihin jotain?
Kiva kun kerroit sinäkin kokemuksistasi.
Toisilta potilailta saa erilaista tietoa ja
kuin lääkäreiltä ja realistisemman kuvan siitä mitä
voi olla odotettavissa. Toki jokaisen tilanne
on aina omanlaisensa.
noin 6 päivää ennen leikkausta puhelimitse. en tiedä, mitä kipulääkettä sairaalassa pistoksina antoivat, mutta lisäksi sain imeskelytablettina panadolia ja kotona sitten poreena. Otin kyllä kotonakin vielä tarvittaessa särkylääkettä ja jonkin verran kipujakin kyllä oli, mutta ei mitään pahemempia sen hartiapistoksen häivyttyä. tosin vieläkin välillä tuntuu jotain pistävää kipua paikoin, mutta siis ainoastaan satunnaisesti ja tuo 'pistäminen' on vain hyvin lyhytkestoista. Tällä viikolla on jälkitarkistuskin jo. Leikkauksesta siis nyt 4,5 viikkoa. Minulla ei ollut minkäänlaisia nielemisvaikeuksia, satunnaisesti on ollut vähän palan tunnetta kurkussa ,mutta se on mitätöntä siihen verrattuna, että se oli siellä ennen leikkausta jatkuvasti vuosikausia. Pienet suupalat ja hyvä pureskelu on äärettömän tärkeetä. Eilen jo tein kevyitä puutarhatöitä ja maalasin pihalaattoja, joten eiköhän tämä tästä. Painoa lähtenyt 4,5 kg, joten ei valittamista :)
Kiva että paranemisesi on sujunut hyvin.
Jätitkö happosalpaajat heti leikkauksen jälkeen
pois?
jäi myös sille tielle, eikä niille ole tarvetta ollutkaan.On kyllä tuntuva säästö lääkekuluissa jatkossa :)
Mulla leikattiin marraskuussa 2004 palleatyrä tähystyksellä. Perjantaina leikattiin ja sunnuntaina jo kotiin vaikka sanoin lekurille , että on kuumeinen ja todella huono olo (37.7C). Eikun passitti kotiin. Samana iltana kuumetta 39 ja takaisin päivystykseen. Tulehdusarvo 280. Meni viikko tiputuksessa ja CRP alle 100, jonka jälkeen toipilas-sairaalassa vielä 2 viikkoa.
En ole kyseisen leikkauksen jälkeen pystynyt nukkumaan normaali yöunia ja töissä en ole ollut sen jälkeen päivääkään. Pahoinvointia lähes joka päivä( kuvotusta) Ruokavaliot yms. eivät auta yhtään.. sama paha olo söi mitä tahansa. Ylävatsa krampit herättää yöllä suorastaan kauhuntunteeseen ja sydän hakkaa yli 100. Nuku siinä sitten. Kuinkahan paljon ihminen kestääkään tälläista eloa.
Kannattaa harkita leikkakseen menoa 2 kertaa, jos vaan tulee toimeen edes vähän palleatyränsä kanssa. mulle niin vakuuteltiin et elämänlaatu paranee ja ei tartte syödä lääkettä.. ja nyt syön enemmän lääkettä kuin koskaan ja viriili työelämä ja harrastukset on vaihtunut kotona sohvaperunana ja pikku fillarilenkeiksi silloin tällöin kun jaksaa voinnin puolesta( matkustaminen mahdotonta). Lääkärit sanovat vaan että vatsassani on toiminnallinen häiriö.. mitä vittua se tieto ketään kiinnostaa ja toki on toiminnallinen häiriö kun ne kirurgit sohrasivat vatsan uuteen järjestykseen ja hermoja katkeaa yms. Ja pään syyksi laittavat somatisaatio ongelmaksi. Eipä ollut somatisaatioita ja toiminnallisia häiriöitä ennen leikkausta. Pahoinvointejakin oli vaan sillon tällöin. Nyt aina. tälläista. Todella surkeata ollut jälkioireiden hoito. Gastroenterologi puoli vuotta ihmetteli mikä minua vaivaa, ja kun keinot loppuivat niin passitettiin omalle lääkärille arvauskeskukseen, jossa jo aikoinaan sanottiin että ei ole heillä tarvittavaa tietotaitoa vaan erikoissairaanhoitoon. Nyt sitten itsekseni masentuneena säälin ja voivottelen oloja.. jos saan rohkeutta niin ammun kuulan kalloon niin loppuu tää helvetti.