Työttömät odottajat?

Ei sun nyt enää kannata mitään töitä ettiä,etkä varmaan kyllä saisikaan kun raskaus jo ihan lopuillaan&muutenkin äitiysloma alkaisi vajaa 2kk päästä jos töissä olisit!Itellä poika täyttää 3v vkon päästä ja työnhaku edessä&yritetään toista lasta..Ite oman pojan kohdalla kun jäin äitiyslomalle kulutin aikaa kävely lenkkkejä tehden&kaverien luona kyläillen..(tuurilla pari kaveria sai lapsen samaan aikaan ku minäkin olivat mammalomalla)! Tsemiä sulle raskauden loppu metreille ;)

Kyllähän se aika käy pitkäksi, kun samalla paikkakunnalla ei asu kavereita. Työttömällä huvitkin tuntuu olevan vähissä, kun ei tee mieli edes kaupoissa liiemmin kierrellä, kun ei ole sitä "ylimääräistä" rahaa...

Minulla vielä viisikuukautta aikaa ihmetellä. Taas yhteen työhaastatteluun menossa, mutta taitaa tulla jyrkkä ei, kun mahan näkevät. Masu kun on jo niin hyvin pullahtanut esiin. Eihän se saisi vaikuttaa, mutta eivät varmasti ota vakipaikkaan, kun olen jo kuitenkin neljän kuukauden sisään jäämässä äippälomalle.

Työkkäriin olen vasta menossa ja sitten edellisen käyntini eivät edes tiedä, että odotan. Pelkään vaan, että ovat laittamassa minua kesäksi palkattomaan harjoitteluun, kun alallani on harvoin paikkoja auki, mutta ilmaisena työntekijänä kyllä kelpaa yritykseen kuin yritykseen =(

En ole hirveästi jaksanut itseäni töillä tai siis niiden puutteella stressata. Kun töitä ja sitä vakipaikkaa varsinkaan ei alkanut löytyä ja ikää vain kertyi, niin oli pakko tehdä valinta ikuisen pätkätyökierteen ja perheen perustamisen välillä. Nyt vauva ja oma hyvinvointi on ehdottamasti etusijalla ja työ tulee vasta sen jälkeen. Eli jos ennen äippälomaa palkkatyötä jostain saa, niin hyvä juttu, on sitten hiukka ylimääräistä rahaa käytössä vauvan tarvikkeita varten. Jos ei löydy työtä, niin en sillä ala stressata. Nautin sitten kesästä ja jatketaan miehen kanssa nuukaa elämistä pienillä tuloilla.

Miten saat itsestäsi irti, että jaksat lenkkeillä säännöllisesti? Minä en oikein osaa lähteä yksin "harhailemaan" tuonne ulos. Pitäisi olla se lenkkikaveri, koira tai sitten jokin hyvä syy eli kauppareissu tms.

Mutta ei vaivuta apatiaan näin kesän kynnyksellä. Vaikkei niitä töitä ole, niin masussa kasvaa pikkuinen, se tämän hetken elämän tärkein ihminen. Kuitenkin on monia kateellisia, niitä joilla on työtä enemmän kuin tarpeeksi, mutta vauvaa ei vain kuulu yrityksistä huolimatta.

Päivän paistetta odottaville äideille ja heidän omille pienille orastaville päivänsäteilleen!

alussa oli niin voimakasta pahoinvointi etten kyennyt töitä tekemään vaan jouduin irtisanoutua työpaikastani missä olin juuri pari kk aikaisemmin aloittanut. Työkkärissä en ole edes käynyt, sillä ilmoitin jo alussa etten voi työskennellä jatkuvan oksentelun takia. Eikä minua kyllä koko aikana ole kukaan työnhakuun patistanutkaan... Onneksi, sillä en huonovointisuuden sekä muiden kipujen takia olisi siihen kykeneväkään.
Aika muuten menny vähän vaihtelevasti...välillä tuntuu että kuluu hieman liiankin nopeaa. Eihän tässä olekaan enään kun kymmenisen viikkoa jäljellä :D

mä oon nyt 17 vkolla menossa ja kaikki masussa ilmeisesti ihan ok. meillä ei saa kuin yhden ultran silloin alussa... mutta muuten tää kevät ollut niin rankka. menin vasta vuosi sitten naimisiin,ja sitten loppusyksystä kuuskymppinen äitini sairastui. hän muutti samantien meille ja hoidin häntä loppuun asti. nukkui viime kuussa pois,hautaiset oli pari viikkoa sitten.
siinä välissä jo vuoden vaihteessa mieheni veli kuoli 34-vuotiaana ja maaliskuussa oma mummoni. huh-huh.
äitini hoidosta omaishoidon tukea sain 3 kk:lta, ja nekin nyt huhtikuun lopussa oli vasta maksussa. työkkäristä tuli ilmoitus että piti silti maksaa 3 vkolta takas helmikuun alusta päivärahaa.
no, ei se mitään, maalliset asiat ei mua niin hetkauta varsinkaan tässä tilanteessa. en pysty edelleenkään ajattelemaan että ihanaa äitiäni ei enää ole. olimme todella läheiset aina. surutyö on jokapäiväinen.
myös mieheni ja minun suhde on muuttunut tämän mylläkän aikana. meitä ei valitettavasti koettelemukset ole lähentäneet tai vahvistaneet. olemme eri ihmisiä kuin ennen näitä tapahtumia ja yhteiselämä takkuaa pahasti.
koulu-ikäinen poikani on valonpilkku tässä sekä tietysti pieni maha-asukki.

mutta nyt tuli tänään sit jo postista työhönosoitus.
pitäisi lähteä kesäksi "ilmaiseen työhön" harjoittelu-paikkaan siivoamaan!!
siis arvatkaa ahdistaako.
en tiedä mitä tekisin. harjoitteluunhan ne ottaa ilmaista työtä tekemään raskaanakin olevan varmasti. mutta en jaksa,-henkisesti.
ajattelin soittaa lääkärille ja pyytää sairaslomaa.
olen miettinyt jääväni pois työvoimatoimiston listalta, mutta mieheni on myös nyt koulutuksessa ensi syksyyn, niin eihän me pärjättäisi millään. ja soskusta ei varmaan toimeentulotukea myönnettäisi jos jäisin pois työkkäristä.
oon ihan poikki.

Mitä tukia saatte odotusaikana? onko kukaan esim. sossusta hakenut elatusapua? itsellä eka sossu aika perjantaina.. en saa työmarkkinatukea tms. joten sossu ainoo vaihtoehto:S