vanhoja asioita kun poikani vielä olivat pieniä.
Nuoremmalla oli hieno kolmipyöräinen polkupyörä jossa oli kunnollinen takateline. Polkemaan hän ei suostunut vaan jouduin vetämään pyörää narulla perässäni ja pieni pyöräilijä istui satulassa pollen näköisenä pitäen lujasti kiinni ohjaustangosta pienillä käsillään. Silloinen griffonimme Mimmi istui siellä takatarikalla.
Mites teillä muilla, onko hauskoja muistoja.
Nuoremmalla oli hieno kolmipyöräinen polkupyörä jossa oli kunnollinen takateline. Polkemaan hän ei suostunut vaan jouduin vetämään pyörää narulla perässäni ja pieni pyöräilijä istui satulassa pollen näköisenä pitäen lujasti kiinni ohjaustangosta pienillä käsillään. Silloinen griffonimme Mimmi istui siellä takatarikalla.
Mites teillä muilla, onko hauskoja muistoja.
Vastaukset 22
Vanhimmat
pikkuveljeni, joka toivoi kovasti koiraa, mutta ei saanut. Kerran kouluun lähtiessään, taisi olla ekalla, sanoi, että portailla pitää olla edes leikkikoira odottamassa kun palaa koulusta.
Ja olihan se. Käsityötaitoisena valmistin äidin vanhasta mustasta palttoosta mäyräkoiran, jonka kaulaan laitoin hihnan ja sen kiinni oven ripaan ettei karkaa. Koira odotti koulusta palaavaa nassikkaa, joka tuli iloiseksi.
koira odottamassa;) Annoitteko koiruudelle nimen?
Siitä on aikaa 37 vuotta. Joskus myöhemmin meille tuli ihan oikea seropi, Pepi, josta tuli veljelle erittäin rakas.
muistuu mieleen, kun tyttö oli toisella luokalla koulussa ja oli kutsunut luokkatovereita synttäreille. Kaikki oli valmista eikä vieraita vaan alkanut kuulumaan... Tyttö seisoi ikkunan luona ja itki, pyyhkien välillä silmiään verhoihin...Sitten yht.äkkiää olikin tupa täyteen lapsia ja suuri suru vaihtui valtavaksi riemuksi.
muistoja. Lapset ovat hauskoja ja näyttävät tunteensa avoimesti.
Tuo samainen poika josta aloituksesta kerroin on sisukas ja itsepäinen. Sitten tuli kerta jolloin kertakaikkisesti kyllästyin vetämään häntä ja hänen kolmipyöräistään narulla perässäni. Kimpaannuin hänelle kun kerran tulimme kaupasta, oli kassit ja vielä perässä vedettävä sankari, joka suuttui minulle, kun joku meni fillarilla ohitse, vaikka poikani kannusti minua kiljumalla: Älä päästä ohi, ja kun hänen ohitseen vain mentiin sankari alkoi kiukutella. Sanoin sille että polje itse ja päästin narusta irti ja jatkoin matkaani eteenpäin. Herzileijaa että pojasta lähti ääntä,,, en ollut tietääksenikään ja jatkoin matkaani, toki vilkuillen mitä sankari tekee.... Sisukas sissi täytyy sanoa, ei ruvennut polkemaan, vaan kapusi alas satulasta,,, otti narun käteensä ja veti pyörää perässään kotiin asti. Kanteli vielä mummille että äiti kiusaa;)))
poikani mummo sai mielestäni paljon sotkua aikaiseksi pitämällä vanhinta poikaamme lähes jumalolentona.
Mummot on onnellisesti haudassa, kun seuraukset tästä ylettömästä paapomisesta alkavat näkyä. En muista olenko kertonut aiemmin että, kun kerrankin olisin kurittanut poikaa hänen pamautellessaan nalleja sisällä, niin äitini näki ikkunasta ja hyökkäsi minuun kiinni sanoen, että sinä et sitä poikaa lyö.
Omi myös tämän pojan niin, että joskus tuntuu siltä, ettei ihan oikeaa äiti-poika suhdetta syntynytkään.
Sitten, kun muutimme äitini kysyi minulta, että meinaatko viedä pojan myös. Tottakai vastasin. Äitini pyörähti kannoillaan ja lähti sanaakaan sanomatta, mutta sitten myöhemmin tuli käymään ja oli niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
nuo iki-ihanat.
En ihan tuota juttua muista, vastaavaa olet kyllä kertoillut.
Äitini myös lähes jumaloi poikiani, niille ei mikään ollut kyllin hyvää. Puuttui myös lastenkasvatukseemme. Kieltämättä antoi paljon pojilleni, mutta poikani oppivat kunnioittamaan vanhaa ihmistä ja äidistäni on heillä todella lämpimät muistot. Vieläkin muistelevat mummia lämmöllä ja puhuvat kauniisti; muistatko äiti kun mummi sanoi.....!
Minulla taitaa olla sitä huumoria enempi joten välillä vaikka miten raivostutti,,, se kiukku meni menojaan. olen usein sanonut etten tullut hirmuisen hyvin äitini kanssa toimeen, mutta lapseni saivat maailman parhaan mummin.
klikkasit sakemannifanin aloituksen?
olikohan sinulla jotakin asiaakin??
miehistä. Miten voi katsella jalkapalloa ja samalla äänekkäästi kuorsata, meillä katsotaan tällälailla.
Hiivin sammuttamaan telkkarin ja samalla kuulen äänen joka sanoo: Älä, älä sammuta minä katson vielä.
Eikö ole ihmeellistä?
luetun ymmärtämisessä?
Hän kysyi miksi klikkasit asiattomaksi sakemannifanin aloituksen.
Eiköhän se asia tullut selväksi meille lukutaitoisille.
olisin klikannut sen viestin asiattomaksi??
...olen sinua ja minulla on vasta lapsi masussa,
laskettu aika juhannusaattona..jussipilalla!!!
Ei vaan :D ihanaa se on!
Olen muuten umafani *punastelee*
Kuule ei mikään ole niin suuri ja kallisarvoisin lahja maailmassa kuin oma lapsi. Kannattaa yrittää nauttia joka hetkestä vauvan kanssa.
Jännittäkö minkä näköinen lapsukainen sieltä on tulossa.
Onnea teille molemmille
Kuka kysyy odottavalta äidiltä jännittääkö lapsen ulkonäkö!!
Aivan kuin epäilyttäisi onko tulossa isän vai postinkantajan näköinen lapsi.
Häpeä vähän!
kanssa mennään fillaroinnissa samaa vaihetta...joskaan chowt ei istu tarakalla ;)))
Yksi hauska muisto oli ystävälläni olleista tanskandogista ja ranskanbulldogista.Pipsa doggi ja tilda pulla olivat parhaat ystävät vaikkei sitä vieras olisi ikinä uskonut,kun ne leikkivät oli tildan pää aina kaulaa myöten pipsan suussa ja pipsa nällytti vielä tildan kurkkua,moni luuli tappomeiningiksi,mutta hauskaahan niillä oli,ainoa tapa kahden niin eri kokoisen painia =)
meiltä löytyisi vielä sitä samaa vanhaa hyväksi todettua fillarin vetämiseen;))
Nuo koirien leikit näyttävät joskus todella "karmivilta".;D
en kyllä suostu vetämään,opetan vaan miten poljetaan =)))
joululahjaksi pulkan ja pitihän sitä päästä heti jouluaamuna testaamaan.
Asuimme ison mäen päällä, sen nimikin oli mäen kokoon viittaava; hikivuori.
No sieltä lähdimme aamusella laskemaan kohti järven jäätä.
Polku kuitenkin kiemurteli hieman joten kelkkaura ei ollut suora, ja puolivälissä mäkeä en enää voinut pidätellä sen enempää vauhtia kuin suuntaakaan.
Työnsin pojan edestäni hankeen ja yritin jarruttaa sen minkä pystyin, mutta petäjäänhän se pulkka kolahti.
Poika säilyi onneksi ehjänä kinoksessa mutta pulkka meni päreiksi, samoin isä.
noilta jutuilta. Liekö sitten syynä että meillä ei ollut silloisella asuinpaikalla kunnon mäkiä pulkalla/kelkalla lasketteluun.
olla kertomatta, kun sain ekat sukset. Ne oli harmaalla lattiamaalilla maalatut, ei kunnon kärkiä, isän tekemät, joulupukki toi.
Tapaninpäivänä tuli kummit käymään. Kerroin vieraille: Minulla kun suksi tarttu lumeen, ni kun sanoin rumasti ni kylläpä heti irtosi. Isot ihmiset nauroivat.
on jäänyt hyvin muistiin.Olin äitini ja nuorimman poikani kanssa kirkossa. Poika on aina ollut hyvin eläväinen ja pitkästyi siellä.
Aikansa haukoteltuaan ja penkkiä potkittuaan hän pomppasi penkille seisaalleen ja tuijotti suurta kattokruunua mietteliään näköisenä.
Sitten kirkkaalla lapsen äänellä kajautti, että ompa hyvä, että ollaan kirkossa, jos tuo putoaa meidän päähän, niin ei jouduta helvettiin, vaikka kuoltaiskiin. Siitä sitten äiti ja poika hipsi ulos kirkosta vähin äänin.
Mummo jäi kirkkoon ja sanoi papillakin olleen hymy huulilla, kun saarnaa jatkoi.