Saattaa kuulostaa katkeralta, mutta täytyy nyt hieman purkaa pahaa mieltä. Jo neljättä kertaa kävin lääkiksen pääsykokeissa. Ja mitä koe sisälsikään? Pelkkää matematiikkaa, laskuja, laskuja ja laskuja. Maksaa, maksaa ja vielä kerran maksaa. Ei yhtään sellaisia aiheita, joita olen opiskellut.
Olen opiskellut aivan suunnattoman määrän. Ei ole sellaista asiaa, jota en Galenoksesta osaisi. Osaan jopa kaikkien taulukoiden luvut tarkasti. Siitä huolimatta minulle ei ilmeisesti anneta oikeutta toteuttaa suurinta unelmaani, opiskella lääkäriksi.
Teksi mieli valittaa tuosta kokeesta johonkin, koska mielestäni noihin kysymyksiin ei yksinkertaisesti voi vastata Galenoksen pohjalta. Lisäksi kokeessa annetaan eteen aivan uutta ja vaikeaa materiaalia, jota ei voi mitenkään sisäistää noin lyhyessä ajassa. Onko kokeessa se ideana, että joku pissaliisa keulii ohitseni vain siksi, että hänellä nyt on vain vähän matikkapäätä ja helvetin hyvä tuuri. Toivoisi, että monen vuoden uurastuskin näkyisi jossain. Mutta kun ei!
Olen opiskellut aivan suunnattoman määrän. Ei ole sellaista asiaa, jota en Galenoksesta osaisi. Osaan jopa kaikkien taulukoiden luvut tarkasti. Siitä huolimatta minulle ei ilmeisesti anneta oikeutta toteuttaa suurinta unelmaani, opiskella lääkäriksi.
Teksi mieli valittaa tuosta kokeesta johonkin, koska mielestäni noihin kysymyksiin ei yksinkertaisesti voi vastata Galenoksen pohjalta. Lisäksi kokeessa annetaan eteen aivan uutta ja vaikeaa materiaalia, jota ei voi mitenkään sisäistää noin lyhyessä ajassa. Onko kokeessa se ideana, että joku pissaliisa keulii ohitseni vain siksi, että hänellä nyt on vain vähän matikkapäätä ja helvetin hyvä tuuri. Toivoisi, että monen vuoden uurastuskin näkyisi jossain. Mutta kun ei!
Vastaukset 21
Vanhimmat
keskustelussa joku sanoi , että tänä vuonna ei ollut laskuja juuri ollenkaan ja nekin vähät helppoja?!
Olen itse lääkäri ja lapseni kävi pääsykokeissa nyt kolmatta kertaa.Hän osaa varmaan galenoksen unissaan ja takaperinkin mutta se ei näytä riittävän.Kun olen katsonut millaisia asioita vaaditaan tänä päivänä pääsykokeissa---kysymykset ovat vaikeampia kuin erikoislääkäritenteissä...Vaadituilla asioilla nimenomaan matikkapäällä ei ole mitään tekemistä oikean lääkärin ammatin kanssa.Soveltuvuuskokeet ehkä vaadittaisiin myös,nykyisellään lääkikset ovat täynnä matikkanörttejä,jotka eivät varmaankaan ole omimmillaan esim.terveyskeskuslääkärin työssä.Ehkä pitäisi olla kahdet eri pääsykokeet,toiset niille matikkanörteille ja toiset soveltuvuuskokeineen niille jotka eivät tähtää tutkijaksi vaan raakaan käytännön työhön.
Olen pahoillani,ehkäpä näin yritetään jollakin tapaa erotella ne "jyvät akanoista" heh heh
alentava nimitys, kyllä matikassa voi olla hyvä ja silti ulospäinsuuntautunut tai millainen persoonallisuus tahansa.
Veikkaan, että tarkoituksena on ollut vähentää useamman kerran pyrkineiden kilpailuetua. Uusille ylioppilaillehan ei saa enää antaa lisäpisteitä, silti heidän osuuttaan halutaan kasvattaa.
Nuori lääkäri - lehdessä oli joskus juttua valintakoelautakunnasta, ja kuulemma halusivat kokeesta yllätyksellisemmän ja soveltavamman ulkoa opitun sijaan.
Tuossa on vain se vika, että tuolla systeemillä sinne pääsevät ne, joilla on hyvä tuuri eivätkä ne, joilla on oikeasti halua opiskella lääkäriksi ja osaavat Galenoksen täydellisesti. Kuvittelisi, että pääsykoketta haluttaisiin kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että kauan opiskelleet konkarit ja motivoituneet tyypit olisivat etulyöntiasemassa. Tuskin haluamme lääkäreiksi mitään keskenkasvuisia lukiolaismedisiinareita, jotka eivät edes oikesti tiedä, missä haluavat opiskella.
samaa mieltä - itsekin pyrin lääkikseen vuosia lukion jälkeen. Kuitenkin juuri aineistokoe ja soveltavat tehtävät antavat mielestäni tasoitusta meille vanhemmille, vaikka se ei tarkoitus olisikaan.
Toki työmäärän pitäisi näkyä jossain, lääkiksessä opiskeluhankin on pitkälle puurtamista.
olet viimeksi tutustunut nykyisiin lääkisläisiin?
Kovin montaa matikkanörttiä ei yli satapäiseen kurssiini mahdu. En tunne yhtään muiltakaan vuosikursseilta.
Kannatta muistaa että koe on ollut kaikille yhtä yllättävä, ja sisäänpääsyyn riittää moneen paikkaan vähän yli puolet raakapisteistä. Tsemppiä aloittajalle, toivotaan että koe meni paremmin kuin luuletkaan :)
ilmeisesti jatkuva taistelu minimoida valmennuskursseista saatava hyöty.
Miksi "keskenkasvuinen lukiolaismedisiinari" ei voisi olla motivoitunut ja tietää, mitä haluaa opiskella? Kyllä sekin kertoo jotain opiskelumotivaatiosta, jos pystyy noin kahdessa kuukaudessa opiskelemaan Galenoksen ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja pääsemään vielä sisään ilman mitään aikaisempaa kokemusta pääsykoetilanteesta.
Mitä ihmettä?? Pitäisikö mielestänne todella jokaisen lääkikseen pyrkivän ensin pitää vuosia taukoa koska "eivät ole tarpeeksi kypsiä"?? Mihinhän nämä tyypit sitten oikein laitettaisiin??
Juuri lukiosta päässyt voi olla sata kertaa kypsempi kuin häntä vanhempi ihminen. Lääkiksessä on todella monen ikäisiä ihmisiä ja on erittäin vaikea sanoa useimmista, minkä ikäisiä he ovat. Osa vaikuttaa ikäistään nuoremmalta ja osa taas paljon paljon vanhemmalta.
Lisäksi lääkis kestää kuusi vuotta, mikä on kyllä ihan riittävä aika kypsyä henkisestikin, jos sitä ei jo valmiiksi ole.
kommentoida - miten tuo on edes mahdollista? Tarkoitan, että kokeessa ei ollut yhtään sellaista aihetta jota olisit opiskellut.
Jos olet nähnyt vanhoja kokeita, tiesit varmasti odottaa laskuja. Jos osaat Galenoksen ulkoa, osaat luultavasti myös siellä esiintyvät laskukaavat. Myös maksasta, maksan verisuonituksesta ja roolista ruuansulatuksessa on tietoa Galenoksessa.
Kun terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolle tulee potilas, on siinäkin tilanteessa lääkärin nopeasti tajuttava tilanne ja SOVELLETTAVA niitä koulussa opittuja perustietoja tähän tilanteeseen. Ei se lääkäri voi todeta sille potilaalle, odotappas, että minäpäs pohdin tätä sinun ongelmaasi pari viikkoa ja kerron diagnoosin sitten. Ajatuksen on toimittava nopeasti, vaikka kuinka olisi paineita.
Ja kyllä mielestäni aineistosta oli helppo omaksua tarvittavat tiedot, kun osasi poimia nopeasti oleelliset tiedot ja Galenoksen tiedot pohjalla soveltaa niitä.
Mielestäni tämä progollageeni tehtävä oli mainiota tietojen yhdistelyä. Aineistosta saattoi lukea, että kirroosissa muodotuu sidekudosta ja Galenosta lukemalla osasi yhdistää kollageenin sidekudokseen. Pelkällä aineistolla tehtävästä ei olisi selvinnyt, mutta Galenoskaan ei suoraan kertonut tähän vastausta.
"Jos osaat Galenoksen ulkoa, osaat luultavasti myös siellä esiintyvät laskukaavat"
Ongelma on siinä, ettei Galenos anna minkäänlaisia valmiuksia soveltaa siinä annettuja kaavoja. Galenos on täynnä mukamas esimerkkejä laskuista mallia "kysymys ja tulos", joissa vieläpä tulokset ovat vääriä. Esimerkiksi valoa koskevista kaavoista ei voi Galenoksen pohjalta sanoa, puhutaanko esim. valonlähteen pinta-alasta, sen säteilemän valon tuottamasta alueesta vai kenties varjomaisesta pinta-alasta.
Hakuoppaassa puhutaan valintakoemateriaalista, mutta ainoa mainittu materiaali on Galenos. Hakuoppaassa tulisi olla selvästi merkitty, että valintakokeen yhteydessä tullaan antamaan lisämateriaalia. Siinä ei anneta vaatimukseksi vanhoja kokeita tai lukion kemian oppimäärää, joita ilman tosin Galenoksen lukemisesta ei tule mitään.
monta vuotta, niin luulisi, että osaisit maksajutut hyvin. Se on kuitenkin ihan keskeinen elin ja sen toiminta pitää olla hyvin hallussa. Ymmärtäisin valituksen, jos olis kysytty sivukaupalla jostain lisäkilpirauhassairauksien nippelitiedoista, mutta maksa!
Ja se aineisto annetaan eteen, koska hakijoista pitää erotella ne, jotka pystyvät nopeasti ja tehokkaasti omaksumaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä - sehän on lääkärin työn ydintä. Koe olisi huono, jos pelkällä ulkoluvulla pääsisi sisään.
Galenoksessa sitä ei suuresti käsitellä. Oma lukunsa on sydämelle, keuhkoille...
Maksasta ei ole edes yhtä kunnon kuvaa.
Itse ihmettelin kokeessa ihan samaa, kun en meinannnut muistaa, että Galenoksessa olis kovinkaan paljon aiheesta maksa puhuttu.
Vaikka maksa on keskeinen elin, niin mielestäni ei vain ole mitään järkeä tehdä kaikkia kysymyksiä yhdestä aiheesta. Ei edes sydämestä tai aivoista, vaan sieltä täältä. Se vähentää hyvän tuurin aiheuttamaa valintaa kokeissa. Ei varmasti ole ketään, joka osaa jokaisen asian Galenoksesta, aina jokaisella on hieman hiekompi kohta, tai kenties joku lasku mitä ei osaa. Näin ollen pitää antaa se mahdollisuus olla osaamatta kaikkia asioita, ja tässä kokeessa se ei toteutunut. Todella epäreilu koe, jos juuri se maksa oli se asia, mitä ei niinkään muistanut. Pääsykokeessa ei pidä osata _jokaista_ kirjan asiaa.
valmennuskurssien hyötyä pyritään pienentämään? Sinnehän menee typpit jotka todellakin tahtoo lääkäreiksi ja jotka haluavat panostaa unelmansa eteen. Ja ei tuollainen koe todellakaan mittaa Galenoksen tietoja. Tyypit ovat niska limassa tykittäneet Galenosta ja tuleksena on kokeessa pari tyhmää kysymystä bilsasta. Eikä maksasta ole edes kuvaa Gallessa. Toisekseen ei niitä kaavoja opi muistamaan jos ei niitä käytä. Galenoksen tehtävät ovat SURKEITA. Tämän takia valmennuskurssien tehtävät ovat tärkeitä. Taas opiskelupaikan haluavat hommaavat laskuja eteen.
Aina ei saa, mitä haluaa. Varmasti valmennuskursseilla on suhteellisen motivoituneita ja fiksuja tyyppejä, mutta koska he ovat niin fiksuja, niin valmennuskurssit ovat aivan turhia. Jokainen köyhäkin voi tietysti puurtaa töissä valmennuskursseja varten, mutta emme tarvitse myöskään sellaista järjestelmää.
Lääkis ei ole mikään taivaiden valtakunta, jota varten tulisi olla kolme akateemista tutkintoa ja suuria meriittejä taustalla. On kivaa, että lääkikseen pääsee vanhemmallakin iällä, mutta kansantalouden kannalta ei ole järkeä odotella, että ihmiset pääsevät kolmivitosina hirveän puurtamisen jälkeen opiskelemaan. Nuorena se on vitsa väännettävä. Nuorten asemaa voidaan tasoittaa tekemällä koe, joka ei suosi kymmenen kertaa hakeneita puurtajia.
Mites siellä lääkiksessä sitten menee, jos tarvitsee lukea viisi kertaa pääsykokeisiin, eikä kukaan ole valmentamassa enää tenttiin, kun sivuja on kolmekertainen määrä Galenokseen nähden ja aikaa pari viikkoa? Pääsykokeiden ideana tuskin on, että niissä tarvitsee käydä kymmenen kertaa. Sellaisella metodilla selviävät läpi sitkeimmät eivätkä ne, joilla oikeasti olisi vähänkään edellytyksiä suorittaa tutkinto hyvin kohtuullisessa ajassa. Täytyypä kuitenkin sanoa, että usein porukka on sekä vähän näppärää että myös sitkeää. Siinä mielessä tähänastiset valinnatkin ovat onnistuneet.
Näin se menee, yliopistolla paineet abien sisäänottomäärän lisäämiseen. Tehtiin koe, joka laittoi kaikki samalle viivalle. Ehkä vanhemmat pyrkijät muistivat paremmin maksan, mutta nuoret varmasti osasi tuoreesta muistista fysiikat ja matikat. Mielenkiintoista nähdä pisterajat. Toisaalta koe on voinut mennä monelta hyvinkin, kun esim. aineistoon liittyvät kysymykset olivat kaikkien luettavissa ja helppoja.
Älkää sitä maksaa jaksako syyttää omasta huonosta osaamisestanne. Jos nyt lähdetään tosissaan miettimään noita kysymyksiä, niin siellähän oli asiaa todella monesta Galenoksen kappaleesta. Kokeessahan nimen omaan oli otettu eri kappaleista asiaa, jota saattoi yhdistää jotenkin maksaan. Prokollageenitehtävään vaadittiin kudoskappaleen soveltamista, 2. tehtävään radiologista kuvantamista, 1. ruoansulatuselimistöä, verisuonitehtävä testasi sekä verisuoniston anatomiaa, että muiden kappaleiden yhdistelyä, itse ainakin hyödynsin immuunupuolustuskappaleen tietoja hepatiitti-C tehtävässä, absorbanssitehtävä vaati solun tutkimusmenetelmät-kappaletta, vaadittiin kemialliset haittatekijät kappaleen soveltamista, alkupuolen kemioita jne jne... Piti vain nähdä maksaa syvemmälle, eikä vain tarttua siihen. Ja kyllä siitä Galenoksen lukemisesta oli apua, kunhan vaan osasi yhdistää galenoksen asioita aineistoon. Mutta jos ei ollut oikeasti ymmärtänyt Galenoksen asioita, vaan oli opetellut ne hauki on kala-tyyliin ja valmistautunut toistamaan asiaa, niin ei varmastikaan apuja saanut.
Mielestäni monessa mielessä erittäin onnistunut koe. Vuoden päivät olen yliopistossa opiskellut ja juuri tuollaista kokeessa tarvittavaa aineiston käsittelyä on täälläkin alkuun joutunut opettelemaan. Myönnän, itsellänikin oli samanlainen ärsytys-valitus-kiroamis-reaktio, kun ensimmäisiä tieteellisiä aineistotehtäviä jouduin tekemään, mutta jälkeenpäin myönsin, että varsin opettavia ne oli ja nyt tuli todella kiitos siitä työstä.
Ei se koe nyt ollut "pelkkää maksaa". Maksa oli kehyskertomuksena, ihan niin kuin viime vuonna oli vanhuus ja jonain vuonna Erkin (vai kenenköhän mahtoi olla) auto-onnettomuus. Kuuluiko sillon volinaa, että "Yhyy, kaikki kysymykset oli vanhuksista" tai "kaikki kysymykset oli auto-onnettomuudesta!"? Ihan yhtä paljon tuolla oli ympäri Galenosta asiaa kuin aiemmissakin pääsykokeissa. Aineistoa oli enemmän kuin parina viime vuonna (viime vuonnahan aineistotehtävä oli lähinnä tiivistelmä aineiston tekstistä ja vähän muistelua Galenoksen sivuista), mutta kaikkihan tietää (eikä tiedäkin?) että valintakoe perustuu Galenokseen ja itse valintakokeeseen. Ei valintakokeessa olekaan tarkoitus mitata, että oppiko nyt kattavasti kaikki Galenoksen asiat. Sitä vastoin kurssitenttien pointti on mitata kurssin asioiden oppimista (eikä sitä kuka on paras). Kannattaa siis huomata tuo ero valintakokeen ja tavallisten tenttien päämäärien kohdalla.
unelma, mutta ei kykyä toteuttaa sitä. Sellaisia ihmisiä on vaikka kuinka paljon. Olympialaisissakin on suuri unelma saada kultamitali, mutta ei se kaikille tule.
Hyväksy vajavaisuutesi tässä asiassa.