4aikaan luin listaa jonka mukaan elän, en olisi millään jaksanut lähteä lenkille mutta alitajunnassani joku pakotti minua itketti ja suututti joten lähdin väkisin ulos, juoksin erään harjun päälle jyrkkää rinnettä, jalkani viestittivät minulle että ne eivät jaksa pakotin, kun pääsin ylös päässäni pyöri jalat tärisivät ja sydän löi varmaan 200, hengitys oli vaikeaa, otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin juoksemaan täysiä juoksin 300m kunnes aloin kävelemään, hengitys sattui, suussa maistui veri ja tuntui että olisin kuollut, oli niin kamala olo että olin aikeissa soittaa ambulanssin, soitto jäi yritykseksi kun huomasin jättäneeni puhelimeni kotiin, lähdin taas juoksemaan, sydäntä viilsi ja mahaan sattui mutta taas joku sanoi minulle "juokse, juokse huora juokse" jatkoin juoksemista, kyyneleet vierivät poskilla, nenä valui ja minä vain juoksin, lopulta kipu oli niin viiltävä että pysähdyin ja lähdin rappuja pitkin alas, päässäni pyöri ja heikotti, kävelin takaisintulomatkan ja tuntui että korvista tulisi verta, minua oksetti mutta en pystynyt oksentamaan hengitykseen sattui niin, nyt kun tulin kotiin katsoin peiliin, käteni sinersivät ja naamani oli valkoinen, huomasin poskissani pienet kuopat ajattelin että olisin laihtunut kasvoista, tälläkin hetkellä sattuu joka paikkaan, luut ovat aivan kipeät, on kylmä ja kuuma, mutta olen tyytyväinen kun tein sen. tänään olen syönyt aamulla 2paahtoleipää ja päivällä mandariinin. onko ihan normaaliin anoreksiaan kuuluvaa?
pakonomainen liikunta
sattuuu
42232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"onko ihan normaaliin anoreksiaan kuuluvaa?"
Anoreksia ei ole "normaalia", vaan sairaus joka voi tappaa ja osa kuoleekin. Jos rääkkäät itseäsi, voit saada sydänkohtauksen tai hengityslaman ja kuolla tai vammautua. Suosittelen että koitat löytää ne psykologiset asiat /syyt jotka sinulle aiheuttaa anoreksian, ja sitä kautta koittaa päästä paranemisen alkuun.
Oletko hakenut keskustelu apua asiantuntijalta, että saisit muitakin näkökulmia. Siitä voisi olla apua.
Ja jos tietää ravinnosta tarpeeksi, niin osaa syödä oikein eikä tarvitse olla ali tai ylipainoinen ..eikä kärsiä syömishäiriöistä eikä anoreksiasta. Anoreksiassa näkee itsensä lihavana vaikka olisi luuranko ja kuolemassa.
Oikea monipuolinen ravinto auttaa kehoa pysymään kauniina ja terveenä. Kaikilla on oma maku ruoan suhteen, mutta kuitenkin. Syömättömyys vaan kuluttaa kehoa, mieltä ja tekee tuhojaan -jopa aivoille. Mutta sitähän et halua kuulla vai?
Luuletko että toinen sukupuoli kiinnostuu sinusta anorektikkona, ei tosiaan kiinnostu. Ja jos luulet että se kaunistaa, ei kaunista. Et tule anoreksialla sen hyväksytymmäksi tai rakastetummaksi, se lähtee jostain muusta.
Onnea matkaan. Hae apua ajoissa. Voit parantua tottakai ! kun niin haluat siihen pyrkiä. Muutkin tukevat sinua. -Toki voit keksiä tekosyitä miksi haluat pitää anoreksian, mutta kuolleena ei voi enää katua.
Olet hyvä arvokas ihminen ja koita saada itsetuntokin kuntoon. Ja elämästä kiinni.
saan apua jo, käyn syömishäiriöpolilla, psykiatrilla, punnituksissa.. olen ollut sairaalahoidossa, vaikka nyt painan 2kg vähemmän kuin silloin en ihme kyllä ole sairaalassa, olen paljon huonommassa kunnossa kuin silloin ja haluaisin kertoa kaiken lääkäreille mutta en pysty, ja sitäpaitsi en halua pilata upeaa tulevaa kesälomaa sairaalassa ololla. Minä en edes halua poikaystävää vielä ehkä myöhemmin mutta ei vielä en ole valmis, eikä oikeaa ole tullut kohdalle, ja minustahan tulee kaunis laihana.
Hyvä jos apua on tarjolla. Jos et luota psykiatriin kaikissa asioissa -heissäkin on yksilöitä, eikä kaikki osaa olla ystävällisiä, onko joku muu jonka kanssa voisit puhua psykologisista tekijöistä jotka vaikutta siihen että on anoreksia .. joku joka antaa myös neuvoja eikä vaan kysele pelkästään koko aikaa. Löytäisitkö ihmisen johon voisit luottaa jollain tavalla edes. Psykologi/terapeutti tai muu ihminen. -Pitkittää vaan sun kärsimystä jos ei saa oikeaa apua ja että olis luottamus välillä. Koita etsiä joku luotettava auttaja muiden joukosta -jos petyt niin voi olla joku muu aina, älä luovuta...jooko, niin ei sun tarvis kärsiä tuosta ikuisesta lääkäri rumbasta ja muusta.
No ei sun tarvii kesää pilata, mutta jos ei yhtään syö niin kuolee ja silloin se pilaakin kaiken lopullisesti. Eli kun me ei olla sieluja pelkästään maanpäällä vaan meillä on keho- ja keho ei kestä kauaa ilman ravintoaineita. Vai mitä?
"ja minustahan tulee kaunis laihana." Hoikka ja normaali ihminen on kaunis kyllä, mutta ei -liian alipainoinen eikä anoreksinen eikä luinen. Myöhemmin elämässäsi tajuat asian.
Miltä susta itsestä tuntuu mikä sun kohdalla aiheuttaa anoreksiaa? Mitä ihannoit? Miksi? Mitä ajattelit että saavutat sillä? Entä jos saavutit sen, toiko se jotain tullessaan -mitä kaikkea?
Huomauttiko joku sulle jostain ulkomuodossa? Onko sulla hyvä itsetunto? Voiko sen saada paremmaksi? Ihannoitko laihoja ihmisiä, malleja ym.? Haluatko huomiota? Onko sulle sattunut jotain ikävää? Mitä? Onko kaveripiirissä tai koulussa muoti-ilmiönä että ei syödä -että pitää olla liian laiha?
Kun syö vähän, iho ja hiukset ohenee ja samentuu. Aineenvaihdunta menee sekaisin normaalista. Elimistö ei toimi kunnolla. Joillakin voi vaurioitua elimiä lopulta. Ulkomuoto on kuin keskitysleirivangilla. Ja ramppaat vaan sairaalassa ja psykiatrilla. Miten siis päädyt mielestäsi kauniiksi? Oletko ajatellut jotain normaalia tapaa.
Tiesitkö senkin että lehdissä ja mainoksissa olevat mallit tehdään kuvankäsittelyohjelmilla sileimmiksi ja hoikemmiksi hyvin usein. Ja se että joku vaatii malleilta vaarallista alipainoa, ei ole tervettä. Malleja on jopa kuollut.
Ootko miettinyt muita kaunistautumistapoja (hiuksista vaatteisiin ym. ym. ja sisimpään) kuin sairaalloinen ruokafarssi missä lopulta itse häviää kun menee liian pitkälle?
Minullakin oli nuorempana kaikenlaisia syömishäiriöitä, ja nyt kaduttaa. Miettii mitä tuhoja aivoissa tai muussa elimistössä voi sellaisesta ajasta olla. Älykkäämpänä pärjää enemmän -ehkä:) En tiennyt silloin ravintoaineista mitään ja pelkäsi että kaikki lihottaa. Kun tietää ruoasta ja juomasta sekä miten elimistö reagoi ja voi hyvin... ei ole ongelmaa. Luin aiheesta. En ala tässä selittää niitä, mutta monipuolinen ravinto on hyväksi, eikä lihota kun tietää aiheesta.
Olisit paljon onnellisempi, ilman että tarvii lääkärissä rampata ja kontrolloida liikaa itseään luottamatta mihinkään. Kannustaisin edelleen miettimään mikä kaikki vaikuttaa asiaan .. mitä on elämässä tapahtunut ja miten koet itsesi. Miksi kutsuit huoraksi itseäsi? Se kertoo ettet pidä itsestäsi .. epävarmuutta on nuorissa ihmisissä paljon. Ja se pitäisi korjata varmuudeksi ja sekin miten näkisi itsensä hyvänä oikeasti. Muiden avulla ja itse.
Anoreksia vaan orjuuttaa sua -vaikka saisitkin siitä jotain tyydytystä. Se tekee sen että ramppaat vaan psykiatrilla ja sairaalassa, se ei ole kivaa. Vaikka onkin mukavaa että saa apua jotenkin. Jos et yhtään mieti syitä, miten voit saada vastauksia. Kun on syyt tiedossa voi keksiä apua syihin.
Paraneminen olisi ihan kulman takana, jos vain otat sen kiinni. Se kyllä onnistuu jos haluat.
Sen takia anoreksiasta varoitellaan ja kauhistellaan, koska elimistö ei kauaa kestä rääkkiä. Ei siis millään pahalla tuoda esiin niitä mitä se tekee. Mä toivon sulle parhaita lähtökohtia elämään, siksi kerron
Jos haluat olla laiha, ootko ottanut huomioon mikä on "terveen" ja sairaan laihuuden painoraja -siis ei sun oma arvio vaan yleiset painoindeksit? Kannattaisi miettiä sekin. Miksi laiha juuri, mieksi hoikka kelpaa? Entä miksei normaali?
Kannattaisi olla myös positiivinen nimenomaan. Mikä on hyvää itsessä. Eikä tuijottaa pelkkiä epäkohtia. Ja uskoa että elämä kantaa.
Ulkonäkövirheitä jos etsii niin niitä voi korjata muulla tavalla esim. hampaat valkaista tms. Tai saada itsetunto vaan hyväksi auttajan avulla. Moni asia lähtee sisältä.
"epävarmuutta on nuorissa ihmisissä paljon. Ja se pitäisi korjata varmuudeksi" Siis varmuus on epävarmuuden vastakohta sitä takoitin.
Myös sun kannattaisi uskoa että sussa on kauneutta jo.