Monesti täälläkin taistellaan ruuan hinnasta ja niihin liittyen maataloustuista.
Tilannehan lienee Suomessa se, että ilman massiivisia maataloustukia ruuan hinta kaupassa noussee paljon. (?)
Tähän moni on kommentoinut, että nouskoon vaan, koska ulkolainen ruoka on halpaa ja siellä sitä kannattaa tuoda.
Miettikääpä tilannetta vähän tarkemmin - ruokatuotannossa myydään kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Jos ulkomailla pystytään tuottamaan ruokaa halvemmalla mitä Suomessa, millä hintaa ulkomaalainen yritys myy tuoteitaan Suomessa. Markkinatalouden mukaan mahdollisimman suurella katteella, eli mahdollisimman suurella hinnalla. Tällöin hinta pidetään aina VAIN sen verran halvempana vertailtavaan hintatasoon verrattuna, että myynti-voittosuhde on optimi.
Väitän, että jos makkaran tai leivän hinta nousee 5 euroa kilolta, niin "Lidlin" vastaavien tuotteiden hinta nousisi saman verran. Hinnan "hajurakoa" voidaan markkinointikeinona pikkuisen nostaa, jolloin mielikuva halvemmasta tuoteesta voimistuisi
Älkää antako itseänne huijattavan, ruuan "halpuus" tällä hetkellä johtuu siitä, että hyvätuloiset maksavat veroa paljon, honompituloisten veroista ei tukia niin paljoa liene maksettu, mutta huonotuloiset saavat tästä tulonsiirrosta osansa "halpana" ruuan hintana.
Tilannehan lienee Suomessa se, että ilman massiivisia maataloustukia ruuan hinta kaupassa noussee paljon. (?)
Tähän moni on kommentoinut, että nouskoon vaan, koska ulkolainen ruoka on halpaa ja siellä sitä kannattaa tuoda.
Miettikääpä tilannetta vähän tarkemmin - ruokatuotannossa myydään kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Jos ulkomailla pystytään tuottamaan ruokaa halvemmalla mitä Suomessa, millä hintaa ulkomaalainen yritys myy tuoteitaan Suomessa. Markkinatalouden mukaan mahdollisimman suurella katteella, eli mahdollisimman suurella hinnalla. Tällöin hinta pidetään aina VAIN sen verran halvempana vertailtavaan hintatasoon verrattuna, että myynti-voittosuhde on optimi.
Väitän, että jos makkaran tai leivän hinta nousee 5 euroa kilolta, niin "Lidlin" vastaavien tuotteiden hinta nousisi saman verran. Hinnan "hajurakoa" voidaan markkinointikeinona pikkuisen nostaa, jolloin mielikuva halvemmasta tuoteesta voimistuisi
Älkää antako itseänne huijattavan, ruuan "halpuus" tällä hetkellä johtuu siitä, että hyvätuloiset maksavat veroa paljon, honompituloisten veroista ei tukia niin paljoa liene maksettu, mutta huonotuloiset saavat tästä tulonsiirrosta osansa "halpana" ruuan hintana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tässä hieman spekulointia:
Elintarvikeketjun välilliset työllisyysvaikutukset on noin 700 000 henkilötyövuotta. Tämä on se, joka ruuassa maksaa.
Suomalainen ruokahuolto on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Huonona satovuotena täysin vapaan markkinatalouden armoilla ruuan hinta saattaa nousta pilviin. Ja sen saatavuudesta ei ole edes takeita Suomen osalta, jos täällä ei viljellä itse.
Lihantuotanto karkanee ulkomaille seuraavan 10 v sisällä. Tuet keskittyvät EU:ssa Hollantiin, Belgiaan ja muille hyville & suotuisille karjankasvatusalueille. Tukien irroittaminen tuotannosta on erittäin laajavaikutteinen suuntaus. Kansallisesti tätä voidaan tietenkin liennyttää ja hidastaa mutta suunta lienee selvä. Vai onko niin? On kiinnostavaa seurata pitkällä tähtäimellä, mihin suuntaan verottomat kuluttajahinnat kehittyvät rakennemuutoksen edetessä. Varsikin sitten kun se on ohi. 2010-?
Balttian maat tuovat liittyessään maataloustuen piiriin varmasti omaa lisäjännitystään tähän jumppaan. Erityisesti Puola.
Olemme taas viitanneet kintaalla ruokaketjun riskeille. BSE, Salmonella ja muut pöpöt ovat poissa silmistä, poissa mielestä.
Viljelyn laajaperäistyminen on todellinen uhka. Laajaperäisesti viljelty sato tuskin täyttää elintarviketeollisuuden speksejä ja ihmisten syömä ruoka valmistetaan pääsääntöisesti tuontiviljasta. Elukat vähenevät Suomessa, joten kuka sen kaiken tuotetun rehuviljan syö? Viljanviljely jää todennäköisesti pikkuhiljaa EU:ssa suotouisten alueiden harrasteluksi?
Onko jatkumo tällainen? Kommentoikaa joku, joka tietää asioiden riippuvuuksista minua paremmin.