mä jään sun käsivarsilles lepään/
ku oon saanu ne eka arville vetää/
en tarvitse ketään, vaan kuunnella tahtosi/
ja sitte kauniimmaksi runnella kasvosi/
suudella taas voisin, veitsellä hyväillä/
ja niin mun sydän on sun rinnassasi syvällä/
ja sit ku sua alan hakkaa uudestaan/
muista että teen sen sulle rakkaudesta/
tule lähelleni, hiljaa makaa, tunne käsi lämmin/
kuule ääneni niin hiljaa sana kulkee pääsi läpi/
kuulet kuinka vähin äänin kerron kuinka välitän niin/
olet vähintäänki jumala mulle, käsitä niin/
et rakkaus on ottamista ja antamista/
rakkauden nimeen kirveen ottaas viskaan ja annan piiskaa/
rakas, kuolet minun vuokseni/
se on rakkautta, pian niin tuun luoksesi/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
humallun susta, liike sun lantees saa mut huokaamaan/
rakkaus välillämme on rantees saanu vuotamaan/
vesi on kuin punaviiniä ku maataan kahdestaan/
kylmässä ammees, en tarpeeks saa tyhjästä katseestas/
katson rakastaen sumuisiin silmiin/
hukun siniseen kristalliin, tuntuu kuin uisin pilviin/
rakkaudella liikkuu kynnet iholla/
nyljen ilolla, makaat kauniina kyljet viilloilla/
tarvitsen verta, joten harkitse kerran/
ennenku päästät mut lähelle, sillä parkitsen kersas/
ja sieki kuolet, astut mun kanssa tuonelaan/
liekit nuolee vartaloas, valssaat kuoleman kanssa/
sut rakkaani haluun omaksi/
silitään päätäs, hakkaan sit tajuttomaksi/
viillän hellästi useil veitsen teril kurkkua/
neuvos on rakastunut mies, veri pulppuaa/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
ketjuissa mun nainen ihana riippuu/
rakkaus kahlitsee, et pääse pihalla liikkuun/
enkä laske sua vielä haudan viileyteen/
vaan vien sut metsään, ristiin naulaan pimeyteen/
nyt sä makaat rauhassa, ku tien sydämees avaan kaulastas/
ja saadaan kaikki jakaa haudassa/
lumi on punasta ja äänet maailmas kaukasta/
suljetaan muut ulos ja sisäämme taivas aukastaan/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
ku oon saanu ne eka arville vetää/
en tarvitse ketään, vaan kuunnella tahtosi/
ja sitte kauniimmaksi runnella kasvosi/
suudella taas voisin, veitsellä hyväillä/
ja niin mun sydän on sun rinnassasi syvällä/
ja sit ku sua alan hakkaa uudestaan/
muista että teen sen sulle rakkaudesta/
tule lähelleni, hiljaa makaa, tunne käsi lämmin/
kuule ääneni niin hiljaa sana kulkee pääsi läpi/
kuulet kuinka vähin äänin kerron kuinka välitän niin/
olet vähintäänki jumala mulle, käsitä niin/
et rakkaus on ottamista ja antamista/
rakkauden nimeen kirveen ottaas viskaan ja annan piiskaa/
rakas, kuolet minun vuokseni/
se on rakkautta, pian niin tuun luoksesi/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
humallun susta, liike sun lantees saa mut huokaamaan/
rakkaus välillämme on rantees saanu vuotamaan/
vesi on kuin punaviiniä ku maataan kahdestaan/
kylmässä ammees, en tarpeeks saa tyhjästä katseestas/
katson rakastaen sumuisiin silmiin/
hukun siniseen kristalliin, tuntuu kuin uisin pilviin/
rakkaudella liikkuu kynnet iholla/
nyljen ilolla, makaat kauniina kyljet viilloilla/
tarvitsen verta, joten harkitse kerran/
ennenku päästät mut lähelle, sillä parkitsen kersas/
ja sieki kuolet, astut mun kanssa tuonelaan/
liekit nuolee vartaloas, valssaat kuoleman kanssa/
sut rakkaani haluun omaksi/
silitään päätäs, hakkaan sit tajuttomaksi/
viillän hellästi useil veitsen teril kurkkua/
neuvos on rakastunut mies, veri pulppuaa/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
ketjuissa mun nainen ihana riippuu/
rakkaus kahlitsee, et pääse pihalla liikkuun/
enkä laske sua vielä haudan viileyteen/
vaan vien sut metsään, ristiin naulaan pimeyteen/
nyt sä makaat rauhassa, ku tien sydämees avaan kaulastas/
ja saadaan kaikki jakaa haudassa/
lumi on punasta ja äänet maailmas kaukasta/
suljetaan muut ulos ja sisäämme taivas aukastaan/
piirrän sun nimes ihooni (rakkautensahan voi näyttää monin eri tavoin)
ei kauniimpaa kuin henkensä yhdessä antaa
viillän sun nimes ihooni (pyhitin sen omin verivaloin)
ja rakkauttaan kuolleena sylissä kantaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
sun,paljastaapi sut,se varoittaapi lähitienoot,lemustasi sun.Tuut puukoin,kirvein,tuomarein, kaik apujasi vain sun.Allet saa rellestää kuin paholainen,täyttyvät miesten tyrmät.Sie liihottelet vain enkelten lailla,sorrettuna parkana,perheväkivallasta toiseen,mekkoinesi äitiyksinesi.Ellet viinaa saa,tai aineita,on maailmassa vika,ei sussa.Paa pari rengasta nänninpäähä lisää jos mahtuu,ja mee parkumaa lisää avustuksia.Sulle ne niitä just jakaa.
Ei ole mitään Maassamme jota tämä lemu ei hurmaisi. Halleluja! Halleluja!
Ihan ihmeellistä solvausta. Mitähän pahaa Kleopatra on sinullekin tehnyt, että tunnet kykeneväsi solvaamaan ihmistä tuolla tavoin? Ota jo järki käteen.
Mielestäni runo oli kaunis ja koskettava. Mukavaa kesää sinulle, Kleo ja pidä huolta lähimmäisistäsi. Olet hyvä ihminen.
~Tyttö Keski-Suomesta~