katseesi riisui minut taitavasti ...
eipä ollut paljon riisuttavaakaan
vain mekko ja....
yhdyin leikkiisi
napsin kappale kappaleelta
Sinun yltäsi kaiken
viimeisestä vaatteestasi
pidit ”muka” kiinni
ja päätin luovuttaa
saisit minun puolestani pitää sen
käänsin katseeni pois
vaan kuinkas kävikään
katsoin hetken
kuluttua Sinuun uudelleen
ja
olitkin Eevanpuvussa
ja minä
jolle oli
jäänyt käteen
paratiisin viimeinen
viikunanlehti
näytin ihan Aatamilta
mutta väliäkös millään oli
tämä ei ollutkaan aito
rakkaudenparatiisi
sinulla on kädessäsi
minun haukkaamani
reilun kaupan banaani
ja minun hallussani oli
paratiisin kaksi viimeistä omenaa
helppo Sinua oli jujuttaa
vaihdoit viikunanlehteni
banaaniisi
lehti kuihtui
ja minä söin banaanisi
mikä rooli omenoilla
oli tässä jutussa
kerronko....
ei se selvinnyt minullekaan :)
eipä ollut paljon riisuttavaakaan
vain mekko ja....
yhdyin leikkiisi
napsin kappale kappaleelta
Sinun yltäsi kaiken
viimeisestä vaatteestasi
pidit ”muka” kiinni
ja päätin luovuttaa
saisit minun puolestani pitää sen
käänsin katseeni pois
vaan kuinkas kävikään
katsoin hetken
kuluttua Sinuun uudelleen
ja
olitkin Eevanpuvussa
ja minä
jolle oli
jäänyt käteen
paratiisin viimeinen
viikunanlehti
näytin ihan Aatamilta
mutta väliäkös millään oli
tämä ei ollutkaan aito
rakkaudenparatiisi
sinulla on kädessäsi
minun haukkaamani
reilun kaupan banaani
ja minun hallussani oli
paratiisin kaksi viimeistä omenaa
helppo Sinua oli jujuttaa
vaihdoit viikunanlehteni
banaaniisi
lehti kuihtui
ja minä söin banaanisi
mikä rooli omenoilla
oli tässä jutussa
kerronko....
ei se selvinnyt minullekaan :)
Vastaukset 29
Vanhimmat
sie ahmasit omenatkin!
Runostasi pidin tuumaa
pikakävijä noita joka
on kylään sumpille menossa
jo aamutuimaan!
Minäkö ne hiivatti hotkaisin?
Näikkö sinä?
Olen kyllä ollu siis melko männynneulasoluessa,
kun en sitä muista.
On siinä kyllä toinenki vaihtoehto.
Että olisin ollut ihan lemmenlumoissa,
nin meni ohitte koko omena kohta:)))
Soropille lähden minäkin, muista hörppiä
usseempi kuksallinen, niin minun ei tarvii
sulle sitä illalla ämpäriltolkulla keitellä.
(laita sokuria taskuun siellä kyläreissulla, se on vähän vähissä)
Kiitosta käväsystä
sanoopi asvalttinoituri:D
... huomenta,
Tämän runon myötä tajuan, kuinka aika jättää jälkensä. Jouduin lukemaan säkeet uudelleen, (en kerro, monestiko ;)) ennenkuin pääsin juoneen kiinni...
Taiturimaista pyörittelyä, menen kaikenlisäksi ihan sanattomaksi, mutta eihän
nämä ihmissuhteet muutoinkaan
aina sanoja tarvitse.
Aikalailla hurmaavaa :))
Kannatti poiketa taas :D
Aivan... olin vähän piilotellut merkityksiä....
Voi sinua, ihana Vanilja!:)
Piristit aamuni, kiitos.
paratiisissa, joka ei ollutkaan aito rakkauden
paratiisi. Ja Sinun runossasi on sellaiset vaa-
tetukset, tunnelma ja taito johon ei tämä akka-
riepu ainakaan yllä.
Jatkoa odotellen,
lintsi
Ja nyt loppui ruikutus, helvata!
En kuuntele enää mitään, paiskaan koneen kiinni
ja lähden litomaan!
Sitä ennen kirjoitan tähän kuitenkin
sanan; kiitos
:)...Omenat on oikeesti kovia ;)) Nyt mie lähen sille varaosa vaiholle ja tuun sit ku kone pelittää..:)
Siule..paljon..tiiät mies mitä:B
Jos olisin arvanut, että käyt vielä luonani, niin...
kerron sen sitten toisen kerran!
Olen sanonut nyt kaiken, minkä uskallan julkisesti sanoa, loput tulee privana:)
lämmöllä
Marin
Minä,kerjäläinen syksyn
sateessa.Puistonpenkki
ja kädessä kuivunut
viikunanlehti.Rakkauden
aarre.
Vihmoo kylmää vettä.
Taivas tervehtii kerjäläistä.
Halpa kangas kääriytyy
laihojen reisien
ympärille.Kirpputorin
takki imaisee sateen
sisäänsä.Viluttaa.
Ajatukset vaeltavat
alastomina.Vuoteena
lehtikasa.Peitteenä
musta jätesäkki.Tyynynä
omaisuus alepan
muovikassissa.
Nälkä ja homeinen
ryynimakkara.Säästän
huomiseksi.Silloin
rakkauden lounas.Ehkä.
Taas tämä sateinen päivä.
Kolmen linnun katseiden
alla.
Rakas ystävä!
Olen edelleen hyvin rohkealla tuulella.
Katkaisen näköyhteyden kolmeen vanhaan varikseen
ja kerron sinulle erään asian.
Sinun on tajuttava oma arvokkuutesi.
Sillä sinulla on sellainen.
Se ei kasva eikä pienene, tekevät muut mitä vain.
Olet vain oma itsesi, se riittää.
Kiitos runostasi, se on minulle tärkeä!
erilaisten rakkausrunojen kirjoittamisen mestari.Taas sain lukea kauniin ja ihanan rakkausrunon joka on tunteella kirjoitettu.Sydämelliset kiitokset!*halii*
Kiitos R-L.
Minä kirjoitan, mitä sormenpäät ja
aivot "käskevät":)
Rutistus Sinulle:)
Taitavaa elämän tikapuulla
taiteilua.
Jos askelmilla on vielä
banaanin kuorta(-vai syömätöntä-)
ja viikunan lehteä
siroteltuna...- niin -
rakkautta on juuri
- hedelmät kuin luonnon antimetkin.
Rakkaus on usein - ennalta arvaamatonta -
kuin luonnonkin - eri elementit - ;
kun ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi.
- Askelmilla -
- Jossa on myös huumorin kukkaa -
Marin seuraa nyt askelmien
rakennetta kuin kestävyyttä
- ja puhtautta !
Suuri Ystäväsi:
DOLAN
Minun "apinakoulutukseni" on vielä kesken, olen surkea kiipeilijä, odotan että banaanit tippuvat
maahan eteeni:)
Huumoria, sitä ainakin yritän viljellä,
joskus jopa ruonoissani!
Suuri ystäväni, kiitos sanoistasi:)
Meidän kaikkien koulutus on kesken.
Elämän aapiskukko kukkoilee keppi
kourassaan ja yrittää takoa
päähäni elämän
- perus turvallisuuden -
siemeniä; jotka ovat hyvässä
kasvussa
nyt pikku pojan saappaat
potkivat-kastematoja-
purkkiin
vie niitä kuivaan pölyävään
maaperään...-odottaen sadetta...
- tuntematonta; elämän sivuaan.
Kuulen jossa:Kuk-ko kie-kuu...mitä varten.
IIIk.
Kastemadot ovat kamalia, saat pitää ne kaikki:)
En tahdo yhtään, vaikka tiedän niitten olevan erittäin hyödyllisiä.
Tulemme paremmin toimeen keskenämme,
kun emme tiedä toisistamme mitään.
Mönkikööt rauhassa vain.
Ketä varten kukko kiekuu, väärä kysymys!
Ja siihen en osaa vastata.
Miten kastemadot kuuluvat tähän kateg:
....-tulemme paremmin toimeen,
kun emme tiedä toisistamme
mitään...
Kyllä "Saimaankin" vesillä madoilla...
Anteeksi- jos meidän-leikkimielisillä -
sanailuista niin ahdistuit,
luulin,että pidit siitä.
Olisit sanonut sen,vai enkö
malttanut tulkita sitä oikein.
Kukko - on ihan iki oma sisäinen Kukko :
Vertauskuva = selvennys.
Kiva,jos ehdit myöhemmin vastata,niin
taas Maailma on oikeuden mukaisempi.
Hyvää sanailu Ystävää muistelee:
..."tolannii"
Herra dolan-kukko:))
Vertasitko itseäsi kastematoon?
Jos niin oli, niin minä en ymmärtänyt.
Minä puhuin, mato-madoista, oikeista lieroista,'joista en pidä.
Minä tulen paremmin toimeen ilman matoja ja
luulen etteivät madot tarvitse minua mihinkään:)
Keskustelu ei minua ahdista ja jos tahdon
sen loppuvan, kuulet vihellyksen,
jolla peli vihelletään poikki.
Selvennöksiä voin tehdä tarvittaessa!
Marin
Hui- sentään,niinkö alas pitäisi vajota.
Kastemato oli vain - Kastemato- ei muu.
Meillä on tuo sanailu puoli ollut
ihailtavaa Aina-oot yx lemppareistani.
(...-alusta eri jutuista avar.bitit,
karjal.runoista...)
Ei voi ajatella palstaa ilman Sinua
ja kaltaisiasi.
Yhden syytöksen saatte-pienenä huume-annoksena:
Jos jään tänne pitemmäksi aikaakin;
- Syyttäkää itseänne -
vastuuta en ota.
Nyt sitten porukalla savustamaan
Dolan kukko-tunkiota nokkimaan-
JA
Runopalstalle ikuinen portti
kongi kielto...- aikanne alkaa NYT!
Ystävyydellä MARINILLE:
DOLAN
Hyvänen aika!
Kyllä tämä porukka tulisi ihan älyttömän hyvin
toimeen ilman meikäläistäkin.
Aina kun olen painanut lähetä-nappulaa, vastuu siirtyy välittömästi lukijalle!
Ja sori sitten taas, en sitten ymmärtänytkään väärin:)
Mato oli liero ja sillä siisti.
Illanjatkoa
toivottaa
Runomatami
Aika on hyvää - tahdot tai et.
Hienosti ajattelet tuota,oikeastaan
vastaus,josta pidän. Tattis.... ei sientä ei ei..
Himskatin Karjalan priha...-ehkä etsin sitä
jostain...vielä...
...minua se ei kuitenkaan etsi...
HAH haa -kyllä Shemeikka rämpii ties missä
otsa hies,
pitää hänenkin roponsa ansaita.
Hyvää iltaa yön
melskettä Marinille.
Minä ajattelen aina hienosti,
jos joku ei sitä hoksaa, niin vika on
sitten siellä toisessa päässä:))
Sheimeikka on on lomalla, sen perään ei
kannata enää lehteä viipottamaan.
Eikä mitään melskettä,
vaan rauhallista yötä!
T: Marin
kertaan sanomasi uudelleen
...- vika toisessa päässä-
kuin tulkintakin lähettäjän viestistä,
joka saapuu vast.ot.postiin- vastuu jää
lukijalle.
Reilun suoraa tekstiä,
ilman kommervenkkiä.
Shemeikat kuin Prihatkin
ovat omillaan. Piste.
Kirjoittamisesi tulva on varmaan
aikamoinen vuori... huom.- ei kysymys,
vain toeamukseni.
Eikä melskata,
vietetään
raukea yö.
Marinille hiljaisuuden
yö rauhaa...- en nyt sanaile...
dolan
Kivan humoristisella tavalla rakkaudesta kerrontaa,
sinulla ihana taito kirjoittaa runoja laidasta laitaan.
Mukavaa, kun pidit.
Runoissani todellakin joskus "laidat kolisee"
perinteisiin runoihin verrattuna.
Kiitos:)
..lasten tuli mielen ensin
mutta "tuhmasti" ajatellen
tästä saa vaikka mitä mielikuvia.
iloitsen ihanasta ja kepeästä
runostasi mutta kaikkein eniten
riemutsen mestarin puolesta
tässä oli sitä jotain-wau!!!
mahtavaa mestari marin!!!
Jaha, sitä on taas luettu rivien välistä:)
(mutta oikein)
Vastauksesi oli niin mainio,
että tätä en hevin unohda:)
Kiitos runo, ystäväin!
Millaisia omenia net olivatkaan??
Herra ei luonut vihreitä, punaisia on joulupöydässä, kirjavat on raakoja...
(´)(´)(´)
Ei tää selvinny mullekaan - mut runos on hiano!
Olen nyt joutunut tätä koko päivän miettimään
ja olen tullut tulokseen että....
Ihan sama mitä niille omenoille tapahtui,
kunhan vaan eivät olleet samanlaisia,
kuin mitä Lumikille syötettiin, vai oletko samaa mieltä?
Pirskaleen naapurin akka, menitkö piirtelemään
rivoja kuvia, sus siunaa siunkii kanssais,
ja ny mie pyöärryn.... muks:D