Ahdistaa

Tällä hetkellä olo on niin yksinäinen ja ahdistunut ettei tosikaan.Ainoa lapseni, joka on
kehitysvammainen on muuttamassa asuntolaan.
Vanhempani ovat molemmat huonossa kunnossa, isä
tällä hetkellä sairaalassa.Olen eronnut ja asun
yksin.Yksi sisar minulla on.Tuntuu että olen menettämässä kaikki läheiset ihmiset yhtä aikaa
ja tuleva kesä ahdistaa,kun pitäisi mennä mökille
ja sielläkin tulevat kaikki hyvät lapsuuden
muistot mieleen ja yksinäisyyden tunne kasvaa.
Tämä on niin raskasta ettei aamulla edes huvittaisi nousta ylös, kun on sellainen olo ettei elämällä ole enää mitään annettavaa ja olen
kuitenkin vasta 44-vuotias.
4634
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Kun menet sinne mökille.
Koita löytää ilo kesästä ja nauttia siitä.
Ajatella vaikka, että sinulla ei ole asiat hyvin mutta, jollakin ne on vieläkin pahemmin.

Äänestä
  • Ei ihmistä helpota se, että jollakin muulla on asiat huonommin, tai että asiat voisi olla huonomminkin. Jos ihmisellä on paha olla, niin sillä on paha olla ja se tuntee vaan oman pahan olonsa.

    Vaan ei se auta 44 vuotiaankaan kuin tutustua uusiin ihmisiin ja kehittää uutta toimintaa.
    Esim. kehitysvammaisten vanhemmilla on omia tukiyhdistyksiä ynnä muuta toimintaa, jossa voi tavata uusia ihmisiä.
    Tärkeintä on kuitenkin, että ei jää tuleen makaamaan koska silloin se kakka vaan syvenee.

    Äänestä

Lapset kasvaa ja muuttavat kotoa. Minä olen aina ollut se ainoa joka heistä huolehtinut, kun nyt satun olemaan yksinhuoltaja. Isät eivät koskaan ole olleet mukana heidän elämässä.
Nyt on niin tyhjä yksinäinen olo kun ei ole enää ketään josta huolehtia.

ITKETTÄÄ IHAN!
Missä mun pikkuiset ovat????

Äänestä
  • siis onhan minulla uusi aviomies muttei se tarvii silleen huoltajaa kuin muksut pieninä.
    Lasten pienenä ollessa tehtiin kaikkee kivaa kuten esim. olohuoneesta viidakko ja puettiin eläinhahmo vaatteet päälle ja syötiin hedelmiä.
    Ja olen nyt 41 v. vanhin lapsista 22 v.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


elämä kivaako kirjoitti:

Tällä hetkellä olo on niin yksinäinen ja ahdistunut ettei tosikaan.Ainoa lapseni, joka on
kehitysvammainen on muuttamassa asuntolaan.
Vanhempani ovat molemmat huonossa kunnossa, isä
tällä hetkellä sairaalassa.Olen eronnut ja asun
yksin.Yksi sisar minulla on.Tuntuu että olen menettämässä kaikki läheiset ihmiset yhtä aikaa
ja tuleva kesä ahdistaa,kun pitäisi mennä mökille
ja sielläkin tulevat kaikki hyvät lapsuuden
muistot mieleen ja yksinäisyyden tunne kasvaa.
Tämä on niin raskasta ettei aamulla edes huvittaisi nousta ylös, kun on sellainen olo ettei elämällä ole enää mitään annettavaa ja olen
kuitenkin vasta 44-vuotias.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu