Äiti jolla on omat- ihan omat lapset ei ainuttakaan exien ja nyksien lapsia. Olen vain ja ainoastaan omien lasten äiti. Minulla ei syli riitä muille, vain omille. Niin kauan kun omat ovat pieniä, en riitä toisten lapsille. KUN minä hoidan itse omat lapseni, odotan että niin tekevät muutkin. En halua syrjiä toisten lapsia, siksi en halua miestä jolla on lapsia, pieniä.
Kun omat liitelevät pesästä, sitten sylini riittää lasten lapsille. Hoidan omat lapset la lastenlapset, muut eivät mahdu. Minä olen äiti ÄITI isoilla kirjaimilla.
Kun omat liitelevät pesästä, sitten sylini riittää lasten lapsille. Hoidan omat lapset la lastenlapset, muut eivät mahdu. Minä olen äiti ÄITI isoilla kirjaimilla.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Minulla on lapsi. En tarvitse muita äitejä, lapsineen.
UUSPERHEET!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ikävä kyllä aloittaja on äitiytensä lisäksi myös ääliö= ÄÄLIÖ
samaa mieltä kanssasi!!! :D
meneppäs pois täältä palstalta, et sinä tänne kuulu.
Onneksi on niitä äitejä jotka hyväksyy myös miehensä edellisestä liitosta olevat lapset, ja jos minun mieheni esikoislapsi nyt sattuu halumaan syliini niin syliin mahtuu, vaikka lapsia on minulla ihan omasta takaa niin aina syli on vapaa.
Olen pahoillani että sinulla on noin rajoittunut katse elämään
on myös miehiä, joiden syliin ja sydämeen mahtuu vaimon aiemmasta liitosta olevat lapset=)
kun mieheni lähti poikani kanssa, kävelivät käsi kädessä=)))
IHANAA! ;)
kuin naiset! Uudet naiset katkeroituvat ja pelkäävät. Miehille hyväksyntä on itsestään selvää. Täällä moni mies hyväksyy puolisoiden lapset, niinkuin tässäkin, mutta uudet naiset taas lähes vihaavat toisten lapsia. Uskomatonta käytöstä naisilta.
tuubaa. Mihinkä tutkimukseen tämän älynväläyksesi perustat? :D Yrittäisit provoilla vähän tyylikkäämmin.
anteeksi, nyt yleistit
Omalta osaltani voin sanoa sen verran että hyväksyn täysin mieheni lapsen, joka muuten parhaillaan on 2 viikkoa meillä , tuolla hän ulkona huutelee äitiä(minua, ekan kerran kun sanoi äiti niin käännyin katsomaan että missä se äiti oikein on)
Ei hän sanoisi minua äidiksi jos en häntä hyväksyisi. Hän on yhtätärkeä minulle kuin omatkin lapseni. Ja olen oikein onnellinen siitä että löysimme mieheni kanssa toisemme, ja hyväksymme toisemme lapset
äidiksi! En kertaakaan ole kuullut omien lasteni savoan naapurin tätejä äideiksi tai kukaan naapurin lapsista minua äidiksi.
Jos vierasta naita sanotaan äidikti, se on aivan varmasti käsketty sanomaan niin.
On väärin antaa lasten ymmärtää että äiti on jokainen vastaan tuleva nainen. Elämän realiteetit häviää, kun puhutellaan miten sattuu.
Oletkos koskaan mennyt lasten kanssa kauppaan, ja lapsesi on sanonut vastaan tuleville miehille, isi?
sydämeen, kun miehesi ei enää välitä sinusta?
hänet...ja se siitä.
olen ollut äitipuoli lapselle puolet hänen elämästänsä? voisitko sitä kuvitella?
En ole pyytänyt häntä sanomaan minua äidikseen, enkä ole pyytänyt lapsiani sanomaan miestäni isäksi, kyllä se ihan lapsesta on lähtöisin. jos oma lapseni sanoo minua vahingossa omalta nimeltä,entä sitten?
voi jessus
vai vieraita tätejä äidiksi, mitä helskutin pahaa siinä on että tytärpuoli sanoo äidiksi? Hän tietää että olen hänen isänsä vaimo ja hänen äitipuolensa, samalla tavalla minä rauhoitan häntä jos itkee yöllä, samalla tavalla halaan ja pussaan ja sanon hyvää yötä kuten muillekkin, samalla tavalla mieheni lapsi tulee etusijalle omien lasteni kanssa ja sitten vasta mies.
että miehelläsi on uusi nainen?
tuolla kaupantätikirjoittajalla. Hän ei voi kestää ajatusta, että oma lapsi pitäisi toisesta naisesta. Hän näetsen pelkää. Mustasukkaisuus on kamala sairaus.
uusi mies ja entistä parempi.
lapset ei halua edes nähdä isänsä naikkosia. Onneksi. En voisi elää ilman omia lapsia, jos joutuisin heitä luopumaan lopullisesti. Siksi en voi ymmärtää että isä heidät hylkäsi.
jää se karaookke, jos lapset eivät enää käy luonasi :D
elämässään vain yhden naisen oikein: sinut? Kaikki muut ovat naikkosia...?
miksi mies hylkäsi SINUT, ei lapsiaan.
Mutta tätähän on jankutettu iät ja ajat. Ihan kuin sä olisit "vähänt tyhmä=TYHMÄ
heitti perheensä menemään, kun kuvitteli että pärjää yksikseen, mutta eipä pärjää ainakaan henkisellä tasolla.
eipä miestä lapset kiinnosta yhtään enempää kuin minä. Eipä se ole kuitenkaan yksipuolista, ei meitäkään kiinnosta miehen toilaukset ja tekemiset. Sen siitä saa kun kurkottaa korkealle, eikä arvosta sitä mitä jo on. Arvokas elämässä on aina lähempänä, ja arvoton kaukana. Onni oli miehen luona, mutta ei huomannut, vaan kuvitteli että jossain on vielä parempaa kuin oma perhe, mutta tyhjää saa pyytämättäkin.
Lauloitko sinä nyt siellä karaookkessa nyt kuitenkin niin huonosti sen aikuisen naisen, että miehesi lähtikin niiden villiintyneiden nyksien matkaan?
toista äidiksi..tahallaan,tai jopa vahingossa.
Omat lapseni sanoivat aikoinaan isältä tullessaan minua "isäksi",ja kesti hetken ennenkuin tottuivat että äitihän pitikin sanoa.
Mieheni nuorimmainen kutsui innoissaan minua viikonloppuna äidiksi,vaikken hänen äitinsä olekaan..hän ei osaa lausua nimeäni,joten ehkä se oli hänestä helpompi lausua..ja kun kuunteli miten omat lapsenikin minua äidiksi sanoivat;)
naapurin tätejä äitinään, tai isänsä uusia naisia sanoisi äidiksi??? Silloin olisi mulla kyllä miettimisen paikka, että kuka hitto minä oikein olen? Enkö enää riitä lapsilleni, jos heillä pitää olla tusina äitejä??? Silloin on jossain menny pieleen!! Kyllä lapsille on sanottava että äitejä ei ole kyin yksi, ja muita kutsutaan etunimellä!
Vaikka nykyajan perheet ovat menneet sekaisin niin totaalisesti, että kukaan ei kohta tiedä ketkä kaikki kuuluu omaan biologiseen perheeseen ja kuka vastaan tulija on sisko tai veli jne... niin jotain järjestystä sentään pitää olla.
No isä meillä karisti perhepölyt jaloistaan ajat sitten, ettei ole enää sitä biologista isääkään, mutta ei kyllä ole muutakaan isää. Jos joskus miehen otan, niin kyllä se on sitten lapsille Paavo tai Reino, eikä mikään isä!
uusperheen äitinä ei sujunut ollenkaan, tai minun puolelta kyllä mutta teini oli niin teini!! ettei voinut hyväksyä isälleen uutta naista. Yritin monet kerrat jutella, olla ystävällinen ja huolehtiva, välillä otti niin päähän että sanoin asioita/mielipiteitäni julki mutta mikään ei parantanut tilannetta. Mies rakasti minua ja yhdessä monet illat keskusteltiin mitä olisi tehtävä jotta uusperheen arki rupeis sujumaan. Mutta koska teini käyttäytyi kuin minua ei olisi olemassakaan ja jätti tulematta kotiinkin välillä, syyllistin itseäni ja häivyin heidän elämästään. Miehelle tämä oli kova isku mutta täytyy myös lasten oppia elämästä, kaikki ei tule sormia napsauttamalla. Vanhemmilla voi tulla ero ja sitä myötä uusia kumppaneita. Toivon heille kaikkea hyvää, silti itse haluan uuden uusperheen ympärilleni, tosin en ehkä teiniperhettä..pelottava kokemus tämä edellinen.
kuule biologinen isä on AINA vaikkei enää lasten elämässä olisi mukana, jos ei ole biologista isää niin ei ole myöskään lapsiakaan, pitäishän se sun jo tajuta
Ja toisekseen, minä en ole mikään naapurin täti, enkä kaupan kassa, omat lapseni eivät sano kaupan täteja äideiksi, eikä mitään syytä siihen ole, mutta
heillä on isän uusi puoliso joka hoitaa myös lapsiani, hän on äitipuoli, ja jos lapseni haluavat sanoa häntä äidiksi, niin sanokoot, lapseni tietävät kuitenkin kuka heidän oikea äitinsä on,
hämmennyin kun tytärpuoleni sanoi minua äidiksi, hän saa sanoa jos hänestä siltä tuntuu, en kuitenkaan ole hänen oma äitinsä ja kyllä me tiedämme kuka hänen äitinsä on.
Sinulla on hyvin rajoittunut katsomus tässä asiassa, en ole mikään uusi naikkonenkaan, vaan mieheni VAIMO, miehelläni ei ole ollut suhdetta entisen suhteen jälkeen(josta heillä yhteinen lapsi) ja minun suhdettani ennen, joten olen ensimmäinen heidän eronsa jälkeen, ja ensimmäisenä olen pysynyt, olemme siis naimisissa ja yhdessä ollaan vuosia oltu.
En mä pelkää sitä että ex mieheni uusi puoliso alkaa pojistani tuntumaan oikealta äidiltä, syytä pelkoon ei ole, kyllä lapseni tietävät kuka heidän äitinsä on ja tasan tarkkaa tietävät että heillä onn myös äitipuoli
mutta minä taas kykenen yksin ottamaan vastuun omista lapsistani, enkä tarvitse siihen ulkopuolista apuvoimaa. Tiedostin sen joa silloin kun sain lapsia, että vastuu on minulla kuin myös isällä, joka jostain kumman syystä ei tahtonut katsoa kun lapset kasvaa.
En myöskään ymmärrä sanaa äitipuoli??? Oikeesti sellasta ei ole, sen on keksinyt ihmiset, jotka haluvat valtaa ja kuvitella enemmän mitä ovatkaan. Olisi todella järkyttävää, jos lapseni joutuisivat kärsimään sellaisesta ilmiöstä. Kyllä todellakin olisi mietinnän paikka. Minä en jaa lapsiani vieraiden ihmisten kanssa. Lapset ovat suvullemme kalliita ja rakkaita, ja se riittää meille.
Jos lasten isä uuden ja uusia naisia ottaa, ne ovat hänen tuttavapiiriä, mutta miksikään äitipuolikkaiksi heistä ei todellakaan ole eikä tule.
Kyllä minäkin otan lapsistani täyden vastuun, minullahan ne lapset ovat 24h lukuunottamatta 4pv kuukaudessa kun lapset "joudun" isälleen antamaan. Tosin isä pitää hyvän huolen lapsistani.
Olen sitä mieltä että mitä enemmän rakastavia ihmisiä lasteni elämässä on, sitä parempi
et sinä omista lapsiasi, ne eivät ole sinun omaisuuttasi eikä suvun, sinä vain olet velvollinen heitä hoitamaan kunnes täyttävät 18v, sinä et heitä tosiaan omista, miten voi toista ihmistä omistaa? senkö takia ukkosi lähti, halusit omistaa hänetkin?
Kirjoituksestasi päätellen, lasten elämässä ei saa siis olla ketään muuta kuin isä,äiti ja heidän sukunsa, eli jos sinulle luoja joskus suo uuden ukon, niin sinun kuuluu hänet lempata koska lapsillasi on jo isä ja äiti, tosin väitit että lapsillasi ei ole edes biologista isääkään, oletko neitsyt maria?
mä en mitään valtaa halua, vaikka äitipuoli olen, ainoa asia mikä minua kiinnostaa on oma perhe, johon lukeutuu myös mieheni lapsi. Minun mieheni käsittää sen että eron jälkeen hän voi rakastua toiseen naiseen(naiseen joka hyväksyy hänen lapsensa) hän ei ala edes miettimään selibaatissa olemista vain sen takia koska exä niin vaatii.
Minua siis kiinnostaa perheeni jossa tytärpuoleni mukaanlukien on 6 ihmistä, minua kiinnostaa minun perheeni hyvinvoinvi, eli toisinsanoen myös tytärpuoleni hyvinvointi, ostan hänelle vaatteita, ruokin hänet, hoidan häntä, se on minun velvollisuuteni mieheni vaimona, aivan kuten mieheni hoitaa minun lapsiani jotka eivät ole hänen, vai meneekö se exän mietintä näin että:
Nainen ottaa uuden miehen, uusi mies saa luvan hoitaa lapsia jotka eivät ole hänen, naisella ei ole mitään velvollisuutta hoitaa miehensä edellisestä suhteesta syntynyttä lasta?
Me olemme perhe ja tulemme hyvin toimeen, kaikki lapset huomioidaan, entisistä liitoista ja nykyisestä liitosta. Minä hoidan mieheni lasta, mies minun.
Toivotan onnea tällä sinun valitsemallasi tiellä, toivottavasti lapsistasi tulee yhtä rajoitteisia kuin sinustakin
Yhdellä on jo oma perhe ja lapsia. Jokainen lapsi on kiinni elmässä hienosti. Ja voin sanoa sydämestäni, että olen onnistunut äiti. Yhtä menestyviä kuin he kaikki jo nyt ovat, voin sanoa, että eipä varmasti olisi, jos heidän elämänsä olisi ollut yhtä sekasotkua pienestä asti. Varsinkin jos isä olisi niitä elämänsä uusia eukkoja kuskannut katsastettavaksi, meidän elämäämmepilaamaan. Olen vain opettanut lapsilleni, että kaikkia ihmisiä ei tarvitse elämäänsä päästää.
Saan olla ylpeä jokaisesta lapsestani jotka olen yksin kasvattanut pitkälti.
vaan sitä että ex miehelläsi ei ole uusia naikkosia vaan yksi ja ainoa nainen, päteekö sama sitten häneenkin? Entäs jos nainen tuo koko ajan uusia miehiä lasten elämään?Entä se vai onko se äitinä sallittua mutta isälle ei, voihan lapset myös inhota sinunkin ukkoasi jos sinulla semmoinen olisi.
Hieno ihminen minustakin on kasvanut, vaikkei minullakaan isää elämässä ollut,ja hyvin osaan omanikin kasvattaa ja olen myöskin erittäin onnellinen siitä että minulla on mies joka rakastaa lapsiani yhtä paljon kuin minäkin ja heistä haluaa pitää huolen, on se kumma että sitä ei voida noteerata, lapseni ovat hyväksyneet sen että on 2 kotia, on oikea isi ja on sitten se vara-isi kuten miestäni sanon, lapseni rakastavat kumpaakin ja tulevat toimeen oman sekä isäpuolensa kanssa, mitä vikaa siinä on? Kyllä lapsista ihan vastuuntuntoisia ja normaaleja tulee vaikka heillä onkin erilainen lähtökohta kuin sinun lapsillasi
ei sovi. Jokainen saa valikoida omat ystävät ja tutut, kaikkia ei tarvitse lähelleen päästää. Jokaisella on siihen oikeus ketä kotiinsa päästää.
että et anna ex miehesi nähdä lapsianne jos ex miehesi löytää itselleen naisen jonka kanssa menee naimisiin?
voitko olla niin jästipää että kiellät kontaktin heihin?
kyllä on väärä ihminen äidiksi tullut, kerro lapsillesi että otan osaa
mutta eipä ole halunnut. Mutta yksikään nainen ei ole meille tervetullut. Heillä ei olemitään sijaa meidän elämssä.
Noh noh... naimisiin??? Miksi helkutissa se menis uudelleennaimisiin, kun ei osannut elää minunkaan kanssa saatikka sitten ottaa vastuuta lapsistaaan?? Heh... korni ajatuskin, että ihminen ajautuisi uudelleen samaan tilanteeseen, josta halusi pois, eli erota! Miksi ihmeessä?
Minä en olla jästipää, minä olla hyvä ääiti. Isä oli jästipää, vastuuton nuija.
Miksi kertoisin? Eihän sillä ole merkitystä. Eihän se tilannetta auta.
"mutta eipä ole halunnut. Mutta yksikään nainen ei ole meille tervetullut"
vastaus: en ole väittäny että pitää alkaa sinun kaveeraamaan nyksän kanssa, nyksät pysytkööt omassa kodissaan miehen kanssa, mutta jos tilanteesi olisi sellainen että isä pitäisi huolta lapsistanne, olisi heidän elämässään mukana, olisi nyksä ja yhteinen koti niin päästäisitkös lapset sinne?
"Noh noh... naimisiin??? Miksi helkutissa se menis uudelleennaimisiin, kun ei osannut elää minunkaan kanssa saatikka sitten ottaa vastuuta lapsistaaan??"
vastaus: edelleen, pahoittelen sitä että ex ukkosi tuntuu olevan oikein Ksipää mutta, se että liitto kerran epäonnistuu ei tarkoita että se seuraavan kerran epäonnistuisi, itse otin opiksi omista virheistäni jotka tein edellisessä liitossa ja teen parhaani että en tee niitä virheitä tässä liitossa. mieheni ei nähtävästi sopinut elämään eksänsä kanssa, mutta me sovimme hyvin yhteen, sama pätee omaan eksääni.
"Minä en olla jästipää, minä olla hyvä ääiti. Isä oli jästipää, vastuuton nuija. "
vastaus: olen samaa mieltä ex ukkosi on vastuuton nuija ja ylipäätänsä naiset jotka joutuvat yksin ilman isää hoitamaan kummankin vanhemman roolit ovat varsinaisia selviytyjiä. Mutta jos tilanne olisikin eri?
Hyvin paljon on puhetta täälläkin palstalla että naiset nämä äidit eivät hyväksy ex miehensä uutta puolisoa lastensa elämään, sinulla on asianlaita näin, mutta jos tilanne olisi yhtään eri niin suvaitsisitko sen että lapsesi tulisivat toimeen exmiehesi puolison kanssa? Vai onko niin paljon vihaa ettet pystyisi?
Isä on tervetullut aina ollut, muttei ole itse halunnut olla lsaten elämässä mukana. Oma valinta. Naisilla ei ole ollut asiaa meidän elämään.
Minä en ole koskaan hyväksynyt että joku vieras nainen olisi ollut osallisena lasteni elmään. Olenhan minä olemassa. Jos en olisi kelvannut, sitten olisi eri asia, mutta minua ei ole lapset vaihtaneet ja hyvä niin! Tai jos minua ei olisi, asia olisi varmaan eri, mutta olen tässä.
Olisi minusta anteeksiantamaton teko, jos olisin tahalteni jättänyt oman vastuuni ja vierittänyt sen muille. Meillä ei siihen järjestelyyn ole ollut minkäänlaista aihetta.
henkinen taso on mitä on, voi vain sääliä teitä kaikkia.
Omalle lapselleni olen isä (tai sattuneesta syystä kylläkin pappa), lapseni isosisko taas kutsuu minua yleensä etunimelläni. Molemmat ovat minulle lapsia ja tärkeitä kumpainenkin vaikken oikeasti ole isä kuin toiselle.
Minulla riittää syli myös muille lapsille ja myös eläimille. Minusta riittää useammallekin kuin omalle. Kun lapset ovat minulla, hoidan ne. Tietenkin, vaikkei kaikki olisikaan biologisesti omiani. En ymmärrä miten kukaan voi tehdä muuta.
Luulen että sinä olet vain itsekeskeinen nixnax, pienillä kirjaimilla. Äitiys, kuten myös isyys, on ansaittua. Ei siihen riitä synnytys tai siittäminen.
- Pariton Isä -
Sinä olet oiva muistutus siitä että on niitä tosi miehiäkin vaikka tätä palstaa lukiessa voisi toisinkin päätellä.
Ja kättentaputuksia!!!!1
"En ole päästänyt, eikä
Kirjoittanut: lapset ole halunneet mennäk... 2.6.2008 klo 17.19
Isä on tervetullut aina ollut, muttei ole itse halunnut olla lsaten elämässä mukana. Oma valinta. Naisilla ei ole ollut asiaa meidän elämään.
Minä en ole koskaan hyväksynyt että joku vieras nainen olisi ollut osallisena lasteni elmään. Olenhan minä olemassa. Jos en olisi kelvannut, sitten olisi eri asia, mutta minua ei ole lapset vaihtaneet ja hyvä niin! Tai jos minua ei olisi, asia olisi varmaan eri, mutta olen tässä.
Olisi minusta anteeksiantamaton teko, jos olisin tahalteni jättänyt oman vastuuni ja vierittänyt sen muille. Meillä ei siihen järjestelyyn ole ollut minkäänlaista aihetta. "
miksei oma äiti kelpaisi? Et sinä lasten elämästä putoa pois vaikka lapset olisikin tekemisissä isänsä uuden puolison kanssa, sinä olet heidän äitinsä, tuntuu vain näiden sun kirjoitusten perusteella että sinulla on kamala menettämisen pelko, pelkäät että menetät lapsesi.
Miksei voi antaa lasten tutustua uusiin ihmisiin?
Mieheni ansiosta lapseni rakastavat mieheni tytärtä, hän on lapsilleni hyvin tärkeä, mieheni lapsella on myös hyvin epävakaa elämä äitinsä kanssa, mitä vikaa siinä jos tarjoamme hänelle paikan missä on turvallista.
Ja miten niin tahallaan jättäny vastuun muille, minä olen lasteni äiti, minä kannan heistä vastuun, tosin meillä on yhteishuoltajuus ja lapseni ovat isänsä luona sen 4pv kuukaudessa, mutta minä se olen joka päätän, minä minä minä. Ei se ole vastuun antamista jos annan lapseni isänsä luokse jolla sattuu olemaan uusi puoliso, ei se vähennä rakkautta mikä lasteni isällä on lapsiaan kohden, lapseni ovat silti yhtä tärkeitä kuin aina ennenkin ex miehelleni, mutta ex miehelläni on uusi perhe, hän on rakastunut, menee naimisiin ja jos lapseni näkevät isäänsä isän kotona niin kyllä he silloin näkevät myös ex mieheni uutta puolisoa, vai pitäisikö kiristää miestä niin että hänen puolisonsa pitää lähteä omasta kodistaan siksi aikaa kun lapseni ovat isänsä luona? ei, vain tyhmä niin tekisi
koita jo ymmärtää, sinä vedät henkeen ja vereen näin: olet äiti, äiti ja äiti mitään muuta ei lasten elämään saa kuulua,
mutta on niitä perheitä joilla tämä uusperhe systeemi toimii ihan oikeasti, jotka muodostavat siteet myös isän puolisoon ja äidin puolisoon, jotkut ovat vaan niin onnekkaita, ja olen iloinen että lapsillani on toinenkin koti, heillä on siellä äitipuoli joka heidät ruokkii sen ajan, suon onnellisuuden exälleni, hän on sen ansainnut ja suon hänelle myös sen että saa olla lastensa kanssa, enkä aio riitauttaa asiaa puuttumalla siihen että lasteni elämään ei saisi hänen elämänkumppaninsa kuulua, se olisi väärin exmiestä kohtaan ja lapsiani kohtaan
ja vaihtaisi isänsä naisiin. Niin ei nyt onneksi ole päässyt tapahtumaan.
Olisin tuntenut itseni niin epäonnistuneeksi äidiksi, jos niin olisi käynyt.
Tottakai se joillain toimii, muuta ei meillä.
JOs minä olen lapset saanut, ja joutuisin heistä luopumaan, niin sekö olisi ollut palkka? Minun lapset arvostavat minua äitinä, eivätkä ole vaihtaneet minua isän naiseen, siitä olen ylpeä ja kiitollinen.
Jos he itse niin olisi halunneet, sille en olisi voinut mitään, mutta sitten olisi saanut asua ja elää siellä miten parhaaksi näkee, enkä olisi heitä sen koommin enää halunnut ja voinut nähdä.
laulamaan vaikka sitä aikuista naista, kun lapset ovat isällä. Siinä sitä tekemistä.
miten ihmeessä ne muka sut vaihtais pois ja vaihtavat siihen nyksään? Häh?
Sinä niitten äiti olet ja tulet aina olemaan, mutta eikö lapsesi saa muodostaa mitään suhdetta nyksään?
HALOO
Ja sitäpaitsi meilläpäin kesäkaraokeeseen pääsee koko perhe mukaan. Se pidetään ulkosalla. Mun bravuuri on tänä kesänä "Äideistä parhain mä oon...;)
Mutta kuvitteellisesti ajatellen jos niin olisi käynyt, niin mitä minulla olisi enää ollut lasteni elämässä sijaa?
Riippuu suhteesta, niitä pitää olla ja tuttavuuksia rakentaa, mutta ei kaikkien kanssa.
Ja eihän lapset itsekkään olehalunneet tuntea isänsä naisia. Mihin he heitä tarvii??? Jos nyksät haluu lapsia elämään, ne pitää itse tehdä, ei niitä keneltäkään oteta. En minäkään ole keneltäkään vienyt ainuttakaan lasta.
Minä en suunnitellut sitä että jätän aviomiehen joka käytti henkistä väkivaltaa, en suunnitellut sitä että jossain vaiheessa rakastun mieheen jolla on lapsi.
Siis mä en ymmärrä sua, ihan oikeasti!!!!
"Mutta kuvitteellisesti ajatellen jos niin olisi käynyt, niin mitä minulla olisi enää ollut lasteni elämässä sijaa?"
Siis miten se sinun väli ja lastesi väli olisi tosta muuttunut häh? sinä olisit kuitenkin sitä, eli äiti. En mä jumalauta ole mennyt ottamaan mieheni eksältä tota lasta, mikä tuossa vieressä istuu, miksi ihmeessä, lapsi ei ole minun, mutta osaan mä silti hänestä huolehtia ja kehittää lämpimät tunteet häntä kohtaan jos otetaan huomioon se että minä tulen näkemään häntä säännöllisesti.
ja jos nyksät haluaa lapsia elämään, voihan hitto kyse ei siitäkään ollut vaan siitä, että
ANTAISITKO ISÄN TAVATA LAPSIAAN JOS ISÄLLÄ ON UUSI NAINEN, ANTAISITKO LASTEN MUODOSTAA MINKÄÄNLAISEEN SITEEN, ESIM KAVERISUHTEEN JOS LASTESI ISÄLLÄ ON KIVA NYKSÄ
Hitto ja sinä puhut siitä että sun äitiytes häipyy jos lapset muodostavat isän uuteen jonkun suhteen, voihan helvetin kevät, kuis vanha sä oot tuo ei vaikuta kovinkaan vanhan kirjoitukselta
mieltä sinun kanssasi? Miksi pitäisi?
Tottakai äitinä olo muuttuisi jos joku toinen siinä alkaa sählää minun perheeni kanssa. Ehei, kuule, minä olen hoitanut omat lapseni yksin, ja hienosti onmennyt, en ole tarvinnut isää siihen kun itse lähti, enkä hänen naisiaan tarvi, olen pärjännyt ihan yksin.
Miksilasten elämä pitää stkea jos isä on omansa sotkenut?
Eri asia olisi jos lapseni olisivat itse halunneet mennä isän luo asumaan, ja siellä olisi niitä naisia ollut, niin eihän minua enää sitten olisi tarvinnut. Mutta eipä halunneet,halusivat olla minun kansani ja siitä olen iloinen.
Jos isä ei lapsia halua nähdä, en voi sille mitään. Mutta sille voin, että niitä naisia ei minun lasteni elämään tuoda, enkä heitä itsekkään halua nähdä. Me emme tosiaankaan niitä tarvitse.
mä en vaan ymmärrä sinun logiikkaasi tässä asiassa
Oletus:
eroat lastesi isästä, lasten isä pysyy lasten elämässä mukana, lasten isä on kunnollinen mies ja sinun jälkeesi rakastuu johonkin toiseen jonka kanssa perustaa perheen, ja jos lapsesi ovat missään tekemisissä tämän isänsä uuden puolison kanssa niin miten helvetissä se on sinulta pois, olet sinä se äiti silti, eikö he voi edes kaverisuhdetta tähän pitää yllä, vai loukkaako se kenties sinua, mieti mitä mallia opetat lapsillesi
Ihan sama tosiaan mitä teet, kunhan olet tyytyväinen elämääsi, mä en voisi vähempää välittää, en vain tajua sinua
Hyvää kesän jatkoa sinulle
puhunut.Siis eikö lapsella saa olla muita tärkeitä ihmisiä elämässääm kuin ÄITI,ÄITI,ÄITI.Ethän anna lapsillesi mitään vaihtoehtoa,jos joku uusi olisi tärkeä,sinä poistuisit kuvioista.Ja sitten vielä sanot,että kyllä lapset itse saavat päättää.
antaa lastesi mennä asumaan isälleen,jos siellä olisi ollut joku naikkonen ja lapset olisivat halunneet.Epäilen. Etköhän ole kertonut,että olet tarkasti vahtinut,että lapsesi eivät vaan sattumaltakaan törmää mihinkään uuteen naiseen.
eivät meille ole. Kun me emme heitä ole koskaan tarvinneet.
Olisi ollut vaan surullista minusta, että äitinsä olisi vaihtaneet vieraaseen naiseen. Jotenkin uskomatonta, että en olisikaan enää kelvannut heidän elämään. Kyllä olisi ollut varmasti vaikea unohtaa omat lapset kokonaan, joita vauvasta asti on hoitanut ja huolta pitänyt, ja sitten yhtä äkkiä he olisivat jättäneet minut yksin.
Voin kuvitella isän ikävän, mutta sille minä en voi mitään jos itse ei halua olla meidän elämässä mukana.
Minulta lasten unohtaminen kokonaan ei olisi varmasti onnistunut yhtä helpolla.
koulun henkilökunta ym, kyllä ystäviä ja luotettavia ihmisiä riittää, ja he ovat tottakai lapselle hyvin tärkeitä, mutta mitä kummaa isän naiset tähän liittyy?? Eivät he ole meille millään lailla tarpeellisia, tärkeitä eikä varsinkaan ystäviä, ei ollenkaan. Olkoonne ex miehen yhstäviä, mutta meille kiitos ei!
siis, saatko sä jotain mielihyvää tästä lauseesta :
"Olisi ollut vaan surullista minusta, että äitinsä olisi vaihtaneet vieraaseen naiseen. Jotenkin uskomatonta, että en olisikaan enää kelvannut heidän elämään."
SIIS, kuka sen on määränny että lapset eivät sinua halua vaikka haluavat kenties jutella, muodostaa kaverisuhteen nyksään, missä helvetissä niin lukee että nyksä tulee äidin tilalle?
Mitä kieroutunutta mielihyvää saat tästä, kuka hitto ny lapsesi haluaisivat, en mä ainakaan, eri asia on muodostaa side lapseen joka ei ole äiti-lapsi side,
unoha jo koko homma, sä oot jo niin pahasti menny sekasi
lapsesi ovat yksilöitä, heillä on oikeus päättää keneen pitävät yhteyttä ja keneen ei, sinä et heitä omista etkä saa päättää kaikista asioista kysymättä lastesi mielipidettä, lapsesi eivät ole sinun omaisuutta, te ette ole mikään kollektiivi vaan yksilöitä kaikki
kuule, sitten kun lapsesi menevät naimisiin niin taitaa olla niin että me menemme naimisiin, eipä taida lapsesi tuleva puoliso tietää mihin kolmenkimppaan ryhtyy kun joutuu naimisiin kahden kanssa
me me me me me me me
naisista, niin olisin taatusti poistunut taka-alalle. Niin syvästi minua ei loukata. En salli edes sitä että minun läheisiäni loukattaisiin. Sen tähden en antanut lasten tavata isän naisia, ettei siitä synnyt sellaista sekamelskaa mitä täälläkin on saanut lukea. Isä on saanut lapsia tavata jos itse sitä on halunnut, mutta eipä ole miestä näkynyt.
Mihin minua sitten enää tarvii? Jos äiti ei riitä, niin sitten en riitä, mutta niin ei ole käynyt onneksi. En jakaisi lapsiani kenenkään vieraan naisen kanssa. Joko ne tai minä. Onneksi se olin minä.
Ja he halusivat asua minun luona, vielä ei kukaan ole mieltään muuttanut. Eivät he itsekkään halua isän naisiin tutustua onneksi ollaan siitä samaa mieltä. Se loukkaisi minua syvästi.
kuka sun lapsia suostuis ottamaankaan, älä viitsi sä olet todella typerä
kyllä on käynyt ilmi kuinka ahdasmielinen olet, joten annappa olla, voit poistua palstalta muutenkin koska et ole uusperheessä, jätä meidät kuule ihan rauhaan, emme noita sun kommenttejasi kaipaa
Niinpä, kukapa suostuis??? Kukapa suostuis niitä kenellekkään antamaan? Siinäpä kyssäri.
joten kiinnostusta sulla myös riittää!
Lapsesi menisi naimisiin kumppanin kanssa,jolla olisi jo lapsi tai lapsia.He saisivat myös yhteisiä lapsia. Vain nämä yhteisetkö olisi tärkeitä,vaikka(oletus) puolison lapset edellisestä liitosta asuisivat saman katon alla.
Kyllä harvoin saa lukea noin kylmää tekstiä. Vain mun mun mun... Voi elämä, ei sulle ainakaan sydäntä ja ymmärrystä ole tässä elämässä annettu.