Kyssäri miehille!

Ehdottomasti on parempi, jos menet suoraan pyytämään treffeille. Silloin on miehellä mahdollisuus myöntyä tai vaihtoehtoisesti pakotettu kertomaan, jos ei kiinnosta. Selkenee suhde kerralla enemmän, eikä sinun tarvitse pohtia tykkääkö vai ei. Tekstarit ovat vähän turhan pliisuja lähestymistapoja. En minä ainakaan haluaisi sellaista naitsa, joka ei uskalla itse tulla pyytämään treffeille.

Sellaiset tytöt jotka tarjoavat itseään ovat hölmöjä..-. Hutsuja
Nätit pojat saavat näiltä tontuilta tytöiltä tarjouksia ja lopulta ne persettä tyrkyttää kilvan.

Sellainen nätti poika voi hässiä sitten kymmeniä eri tyttöjä ja áina on lisää tarjolla.

kanalauma käy kuumana.

Myöhemmin ja vanhempina näitä pilattuja tyttöjä on sitten ravintolat väärällään ja mitään ne ei ole oppinut. Persettä kaupalla koko ikänsä.

Nuorena kun aloittaa kerkeää paljon huorata

Kyl 23 vuotiaan pitäis olla jo mies, mutta no, saa olla poikakin jos tahtoo:)
Aika pitkään oot seurustelematta pärjänny...
Ei muuta kuin tunteet peliin, älä pelkää pettymyksiäkin voi tulla... mutta ei se ole ainoa ihana mies maailmassa tuo sun ihastuksesikaan sentään:)
Mutta jos kaveri on ujo niin lähesty varovammin ettet säikytä... ja muutenkin olisi ehkä parempi antaa hänen vähän sulatella asiaa, älä salaa tunteitasi vaan näytä kiinnostus, mutta ei liika suoraan... ja odota mitä tapahtuu:) Toivotaan että jotain hyvää:)

Sori, olen nainen ja tuo kysymys oli kohdistettu miehille, mutta ajattelin silti tunkea kommenttini mukaan. Yleensä miehet tulevat kyllä pyytämään minua treffeille, eikä siis tarvitse muuta kuin vähän silmiään räpytellä ja näyttää vähemmän murhaavalta ja enemmän rohkaisevalta. Kuitenkin aina välillä miehet eivät itse tajua tehdä aloitetta, jolloin täytyy tehdä jotain vähän enemmän. Paras, mutta ei ainoa keino, on tietysti kysyä suoraan. Mutta parempi kysyä vaikka kaverin kaverin kaverin kautta kuin ei ollenkaan!

No, ensi viikolla olen menossa tapaamaan miestä, jolle lähetin sähköpostia. Kysyin ensin anonyymina uskaltaako häntä pyytää treffeille ja kun vastaus oli myöntävä, pyysin sitten ihan omalla nimelläni(edelleen sähköpostilla). Tämän miehen mielestä yleensä se, että joku nainen pyysi häntä, osoitti hyvää itsetuntoa ja rohkeutta ja hän oli heti valmis lähtemään vaikka sitten sokkotreffeille.

Lisäksi olen pyytänyt useaa miestä treffeille tekstarilla, yhtä suoraan kysymällä, yhdelle kaverini on mennyt antamaan puhelinnumeroni jne. Kun treffailuun ei suhtaudu kamalan vakavasti, (iik, olen nyt menossa tapaamaan tulevaa aviomiestäni) vaan sillä mielellä että ei ainakaan ole mitään menetettävää ja tutustuu joka tapauksessa uuteen ihmiseen, ei treffeille pyytämisestä ja lähtemisestäkään tarvitse ottaa hirveää paniikkia!

Miehille, myös niille joihin on ihastunut, voi käydä juttelemassa jotain jokapäiväistä muutenkin kuin "iskemistarkoituksessa". Kun mies edes suunnilleen tietää kenestä on kysymys, hänen on helpompi lähteä kanssasi jonnekin tai pyytää sinua treffeille.

Eikä se treffeille pyytäminen muuten kaikille miehillekään mitenkään helppoa ole! Eräs raukka kulki perässäni kuukausikaupalla kun ei uskaltanut tulla suoraan kysymään. Lopulta hän lähetti tekstarin ja seurustelimme sitten pari kuukautta. Kaksi miestä taas on vuosien päästä tullut kertomaan kuinka ihastuneita he ovat olleet minuun joskus lukiossa tai yläasteella, mutta eivät vaan ole saaneet mitään aikaiseksi. Nyt sitten kaduttaa!

Niin, ja on muuten todella vanhanaikaista leimata aloitteita tekevät naiset h****ksi! Minua nimittäin on turha edes yrittää suudella ekoilla treffeillä muualle kuin poskelle!

Mutta tsemppiä sinulle ja jos johonkin ratkaisuun päädyt, kerro miten kävi!!!

Ihan miten vaan mutta unohda kaikki anonyymit lähestymis tavat...

Suoraan kasvotusten jutustelu on aina yleensä se paras vaihtoehto...mutta jos tahtoo ottaa varovasti niin tekstarikaan ei ole huono vaihtoehto mutta tuntemattomana mailaaminen voi vain johtaa suuriin väärinkäsityksiin (tiedän kokemuksesta). Joten rohkeasti vain juttelemaan, kerranhan sitä vain eletään.

Mielipiteeni on, että tässä kuten niin monessa muussakin seurusteluun ja muihin suhteisiin liittyvissä asioissa oikea tapa toimia on yksilöllistä.

Nykyaikana en pitäisi tekstiviestiä enää hölmönä tapana. Tiedän, ettei ole helppoa mennä puhumaan ihastukselleen, etenkään näistä asioista... Niin, vaikka hän olisi tuttukin! Puhelinkammoinen minä olen itsekin, edes äidilleni en pysty soittamaan keräämättä ensin pari minuuttia puhelin kädessä rohkeutta! :))

Joten tekstiviesti voi olla hyväkin keino, onhan ennen kirjoiteltu paljon rakkauskirjeitäkin! Toisaalta, tällöin voi käydä niin, ettet saa vastausta. Kuten joku jo edellä sanoi, kasvokkain puhumalla saa varmimman vastauksen.

No ei tästä jaarittelusta nyt taida ollakaan mitään apua... MUTTA: Voinhan kertoa, mitä itse ajattelisin.

-mitä tykkäätte jos saatte ihastuneelta tytöltä tekstarin?
-Kyllä minä väitän, että siitä tykkää jokainen. Eri asia, jos textailu menee häiriköinniksi, mutta yksi viesti (tai useampikin, ellei vastausta ala kuulua) pitää joka miehen kestää. Minä tykkäisin! :)

-Arvostavatko miehet enemmän sitä, jos tyttö tulee suoraan pyytämään ulos, vai onko tekstiviestin lähettäminen OK?
-Tässä taas se yksilöllisyys... Mutta oikeastaan minä en nosta kasvokkain kysymistä mitenkään muiden tapojen yläpuolelle. Mielestäni tekstiviesti siis olisi aivan OK.

-Millainen olisi hyvä viesti?
-Sellainen, joka ei sido vastaajaa. "Oletko vapaa vai varattu?" on mielestäni huono kysymys, ellei kysyjä ilmaise, mihin minkäkin vaihtoehdon valitseminen johtaa.

-Entä mitä mieltä olette siitä, jos lähettäisi pojalle anonyyminä sähköpostia ja kertoisi ihastumisesta?
-Sähköposti on yhtä OK kuin tekstiviestikin (varmista, että sähköpostiosoite on voimassa ja toimii!) vaikkakin vastauksen saaminen (tai edes viestin perille meneminen) voi jäädä arvoitukseksi. Mutta nimettömänä... Ehkäpä saattaisin vastata nimettömään viestiin ja rohkaista kirjoittajaa kertomaan enemmän itsestään (tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa, ettei kiinnosta), mutta en silti suosittele nimettömänä pysymistä, luulen etteivät monet siitä pidä.

-Ylipäänsä, kertokaa miten tulisi ottaa kontakti?
-Hmmm... Se on hankala kysymys... Oletko niin varma Hänen kiinnostuksestaan, että pystyt ottamaan riskin ja saamaan rukkaset päin naamaa, ehkä jopa joutumaan naurunalaiseksi? (Jotkut tekevät sitäkin: kertovat kaveriporukalleen jne) Puhelin, niin no, missä Hän mahtaa sillä hetkellä olla, pystyykö puhumaan noista asioista? Tekstiviesti ja sähköposti tuli käsiteltyä jo edellä... Luulisin, että sinun kannattaisi lyöttäytyä hänen seuraansa muutaman kerran, ensimmäisellä ja ehkä toisellakin vain jutellaksesi. Sitten pikkuhiljaa alat syventää kontaktia, ellei ole paljastunut mitään, miksi et jatkaisi. Ei pahus, en minä osaa neuvoa naisia!!! :)) Teetpä sitten niin tai näin, toivotan sinulle rohkeutta. Ja nämä lauseet kannattaa muistaa:
-rohkea rokan syö!
-jos ei koskaan yritä, ei koskaan mitään saa!
-ei se kaveri sinua syö!
-korkeintaan voit joutua naimisiin!

Suoraan kysymään vaan, mutta ei liian painostavasti vaan ikään kuin "muuten vaan". Jää joka tapauksessa vähemmän tulkinnan varaa kuin jos kysyt tekstarilla.

Sinänsä tapa jolla kysyt (soitto/tekstari/suoraan) ei mielestäni vaikuta onnistumisen mahdollisuuksiin juurikaan. Ehkä naisilla asia on eri tavalla, mutta itse en torjuisi vastakkaisen sukupuolen edustajaa ainakaan siksi että hän lähestyy "väärällä tavalla".

Oikein paljon kiitoksia kaikille vastanneille ja erityishalaus mies 30 v:lle, joka oli oikein perusteellisesti vastannut kaikkiin kohtiin :-) Mukavaa kun ihmiset jaksavat auttaa meitä naapurintyttöjä näissä arkisissa ongelmissa! Kunhan nyt vain näkisin sen pojan, niin voisin ruveta suunnittelemaan "iskua" - kerron sitten teille miten kävi. Kiitos!