Paljonko huolehditte ulkonäöstänne? Meikkaatteko päivittäin? laitatte ja värjäätte hiuksianne? Käytte kampaajalla? Ostatte uusia vaatteita ja haluatte näyttää hyvältä, vai kuljetteko vanhoissa verkkareissa? Tuli vaan mieleen ku oma vaimo näyttää linnunpelättimeltä vaikka lapsi on jo puol vuotias. Mutta toivottavasti hän löytää pian taas naisellisen puolensa ja alkaa huolehtia ulkonäöstään..
Ulkonäkökysymys pienten lasten äideille
ukkomies
273128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 32 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
heippa!
minä ainakin huolehdin kyllä.raskauskiloja ei ole enää ollenkaan,olen itseasiassa 10kg hoikempi kuin ennen,ja olin ihan normaali silloinkin.
hiukset värjään kolmen viikon välein,tyvikasvun siis.
en välttämättä meikkaa jos käyn vain lähikaupassa mutta usein sinnekkin,eli lähes päivittäin kyllä.
hiukset laitan aina,voi tosin johtua siitä että olen kampaaja ja koen sen tärkeänä ettei ne ole miten sattuu.uusia vaatteita ostelen kyllä,ehkä liiankin usein;)
ja aika muodin mukaan kulkija olen kyllä..
itse en ole parisuhteessa,erosin juuri mutta ihan yhtä paljon itseäni laitoin silti,ehkä enemmänkin,oli kiva myös laittaa itseään välillä ihan miehenkin takia ettei aina ole ihan kulahtanut kotiäiti vanhoissa verkkareissa:)
eli näin kohdallani,ehkäpä vaimosi innostuu vielä naisellisuudestaan,ja ainahan voit ostaa vaikka lahjakortin kampaajalle vaikka ihan piristykseksi!
Mikä h-vetti tää stereotypia kotiäidistä kuluneissa verkkareissa oikeen on??? En ole koskaan edes omistanut verkkareita, en kotona ollessani, enkä työelämässäni. Onko teidän aina pakko käyttää juuri tuota kliseetä! Sama kuin että 'kaikki yh:t on leveäperseisiä, laiskoja akkoja, jotka elää yhteiskunnan tuilla'.
...hyvä provo joo, mutta asiasta aidanseipääseen kun en viitsi omaa aloitusta tehdä tälle: ulkonäön muu huolehtiminen on kuosissa mutta meikkaatteko te mammat? Mulla on ihan urpo olo ilman sotamaalausta, mutta tuntuu ilkeältä kun piltti lääppii naamaa ja syö kaikki perhanan hileet ja puuterimössöt sitten kitaansa.
antaisit sille variksenpelättimelle aikaa laittaa itseään ja hoidat sitä puol vuotiasta. Älä säikähdä vaikka aluksi pelätin vaan menee "kauneus" unille eikä tunnu asia etenevän. Usko minua. Jokainen nainen haluaa kyllä laittaa itseään jos vaan sille yksinkertaisesti on aikaa ja jaksamista kaiken muun lisäksi ja siinä sitten mies tulee hienosti kuvaan...
jos tulee!
Taatusti ei jokainen nainen halua 'laittaa' itseään, ei ainakaan, jos se laittaminen tarkoittaa naaman pakkelointia ja kuukausittain kampaajalla käyntiä.
On ihan eri asia huolehtia ulkonäöstään, puhtaudestaan ja vaatteidensa kunnosta kuin naamansa laittamisesta. Miten viitsitkään noin rankasti yleistää! Olen minäkin kaikenmaailman rasvoja ja tököttejä kokeillut, mutta en ole vielä löytänyt itselleni sopivaa. Eläimillä testattuja tuotteita en halua kokeilla, mutta kasvipohjaisetkaan kosmetiikat eivät sovi, aina nousee jotain kummallisia höyryjä silmiin niin että näköä haittaa. En osaa edes kynsilakkaa käyttää, kynteni alkavat tuntua painavilta ja ei-hengittäviltä, jos laitan niihin jotain (minulla on niin vahvat ja kovat kynnet luonnostaan, etten edes tarvitse lakkaa niitä vahvistamaan). Jos huolehtii hygieniastaan ja pukeutuu ehjiin ja puhtaisiin (ja sellaisiin joissa itse viihtyy) vaatteisiin, on minun mielestäni tarpeeksi 'laitettu'. Ja jos tuo aloittaja on oikeasti olemassa oleva ukkomies, niin hänelle sanoisin että huolehtikoon ensin itsestään ja sitten vasta muista.
No tuota.. Täytyy sanoa että en huolittele itseäni juurikaan. Tavallinen harjaus ja pesu aamulla illalla. Meikkipussi pitäisi laittaa uusiksi kokonaan.
Se miksi en meikkaile päivittäin on se että mielestäni nämä eivät tarvitse huoliteltua ihmistä: imuri, liesi, astianpesukone, pyykinpesukone, ulkokukat, puusavotta, lapsi, koira ja älytön taloremontti. Ainut kenen vuoksi pitäisi vähän huolehtia on ukkosein mutta kuten jo yllä huomaat... Mies ei ole niin paljon päivästä kotona että ehtisi vilkaisemaan miltä näytän.
Ei munkaan lapseni ole vielä kysellyt, eikö äiti meikannutkaan tänään. Jos tiedossa on kotipäivä, minkä ihmeen vuoksi käyttäisin aikaani meikkisivellinarsenaalin parissa? Mieluummin luen lapsen nukkuessa Hesarin kuin rajaan huuliani.
Hyvä iho ja napakka kampaus tekevät jo paljon asiaa, ja ainahan joutessaan voi kipaista kestoväriin.
Anna vaimollesi kosmetologi- ja kampaajaraha kerran kuussa. Eli joka kuun ensimmäinen lauantai lähetät vaimon seteli kourassa kampaajalle ja joka kuun kolmas lauantai pistät vaimosi kosmetologille. Sinä hoidat vauvaa sillä aikaa sekä teet vauvan nukahtaessa päiväruuan.
Ja muista parina iltana viikossa ilmoittaa vaimollesi oma-aloitteisesti, että nyt saat lähteä salille tai lenkille niin minä hoidan vauvaa. Kun valvot öisin silloin tällöin ja annat vaimosi nukkua, niin se tekee hyvää iholle ja laskee turvonneita silmänaluksia.
Henkinen hyvinvointi säteilee myös ulospäin. Jätä siis turhat ryyppyreissut ja muut pelikeikat väliin, ja anna ainakin osa omasta ajastasi vaimolle. Anna panos kotitöihin. Ehkä vaimosi alkaa vähitellen tuntea itsensä muuksikin kuin huoltoautomaatiksi.
Huolehdin itsestäni kokonaisvaltaisesti ja tykkään olla huoliteltu. Ei siitä mitään tulisi, ellei mieheni antaisi siihen aikaa ja tukisi ulkonäköön panostamistani myös taloudellisesti. Minunkaan miehelleni ei ole sama, miltä näytän ja paljonko painan. Mutta toisaalta hän ei ole koskaan napissut esim. meikkaamattomuudestani. Myös pikkuvauva-aikana mies muistutti, että yksi elämänvaihe on elettävä kerrallaan ja nyt lapsi on tärkein asia. Kun yöt eheytyvät ja imetys vähenee, on taas enemmän aikaa ajatella laihduttamista.
Ja ei, en todellakaan raaskinut ostaa uusia vaatteita vielä silloin, kun vauvani oli puolivuotias. Syy oli yksinkertainen: Kroppani ei ollut palautunut vielä yhtä timmiksi kuin ennen eikä vaatekauppoihin tehnyt edes mieli.
Miten muuten itse? Käytkö säännöllisesti parturissa? Eihän kynsien alla ole isänmaata? Ovatko farkunlahkeet siistit vai kuraiset? Kai silität paitasi? Eikä vyötäröllä ole turhia jenkkakahvoja? ;)
moniko katsookaan itse peiliin ennen kun alkaa tiiraamaan toisen vikoja?
meikkaan ja laitan hiukset joka päivä, en kulje ulkona verkkareissa (lenkillä kyllä), mutta kotona pidän rentoja vaatteita. Hiukset värjään parin kk välein. Liikun ja jumppaan...kiloja ei jäänyt, mutta kiinteytystä haluan. Vaatteita ostan liian usein, vähintään kerran kuussa. Teen tämän vaikka mies ei olisi edes sinä päivänä kotona. Itselläni on hyvä mieli ja mies tykkää :) Mies ei kuitenkaan tuota vaadi.
Mutta niin kuin muutkin ovat sanoneet anna rakkaallesi omaa-aikaa, tehdä jotain ihan rauhassa, ole oma-alotteinen kodinhoidossa, lapsen hoidossa ym ym. Usko pois kyllä se naisellisuus tulee vielä takaisin. Nyt on aika jolloin naisesi elää lapselle, se on nyt tärkeintä. Ole tyytyväinen siihen että lapsesi saa parasta hoitoa ja hellyyttä. Älä ainakaan aiheuta naisellesi stressiä ulkonäöstä. Se voi satuttaa pahasti jos sanot ettet pidä näkemästäsi.Katso sitä sisäistä kauneutta ulkoista odotellessa :)
En käytä meikkiä. Ripset ja kulmat kestovärjään. Iho on virheetön. Kaveri on kampaaja ja leikkaa mun hiukset silloin tällöin. En värjää niitä, koskapa ne ovat harvinaisen ja hyvän väriset aitoina. Vaatteita ostan paljon, mutta käytän niitä harvoin, koskapa olen kotiäiti =) (siis niitä hienoja mitä ostan, kotona ja pihahommissa kun yleensä on ne verskat)
Mieheni haluaa minua yhtä paljon olen sitten laittautunut tai en.
todella, siis todella harvoin "laitan" itseäni. Tukka ponnarille ja vähän ripsiväriä ulkoilemaan/kauppaan lähtiessä. Illanviettoon/juhliin tms. laittaudun antaumuksella, mutta niitä ei montaa vuoteen mahdu. Meikki tuntuu kasvoilla ikävältä ja itsetuntoni on paljon parempi meikittä kun ei tarvitse pohtia onkohan maalit vielä paikallaan. Siististi kylläkin pukeudun kun ihmisten ilmoille lähden, mutta en osta usein uusia vaatteita. Ja siitä toki huolehdin ettei lanteille pääse kertymään ylimääräisiä renkaita. Minä en vaadi miestäni kulkemaan kotona puku päällä, eikä häntä liioin haittaa kauhtuneet kotiverkkarini, eikä myöskään meikittömyyteni...
varaa, aikaa eikä mielenkiintoa meikata, värjätä hiuksia, käydä kampaajalla ja ostaa uusia vaatteita. Pieni lapsi antaa elämään niin paljon sisältöä, että tuollaiset tuntuvat jonninjoutavilta. Lapsi panee arvot uuteen järjestykseen.
Kun minulla oli pikkuvauvoja, en käyttänyt koskaan deodorantteja tai muita hajusteita, koska inhosin ajatusta siitä, että lapsi imiessään ja sylissäni ollessaan joutuisi haistelemaan keinotekoisia lemuja eikä äitinsä ominaishajua. En käyttänyt myöskään mitään koruja, koska en halunnut niiden raapivan lasta tai joutuvan lapsen suuhun. Kovin hienoja vaatteitakaan ei äidin kannata käyttää niin kauan kuin vauva pulauttelee eikä osaa käydä potalla.
En voi muuta kuin ottaa osaa, jos vaimosi näyttää ilman meikkejä ja kampaajakäyntejä linnunpelättimeltä. Kaikille ei riitä luonnonkaunista puolisoa. Yleensä on niin, että alfaurokset vievät parhaat päältä ja luuserit saavat tyytyä muihin. Koeta tottua!
Meikkaan melkein päivittäin. Yleensä aina jos menen "ihmisten ilmoille".
Käyn kampaajalla, mutta ihan liian harvoin nykyisin. Syynä on rahanpuute, tai oikeammin rahan vähyys jonka vuoksi on omat menot pakko karsia minimiin siihen saakka taas pääsee itse tienaamaan.
Uusia vaatteita en ole päässyt ostamaan pariin viimeiseen vuoteen juurikaan em. syystä.
Kotona saatan kulkea vanhoissa verkkareissa, mutten ihmisten ilmoilla. Ottaa nykyisin päähän ja täytyy tarkkaan miettiä että olikohan mulla tämä pusero päällä viime vuonna kevätjuhlissa vai joku muu ettei tulisi laitettua samaa.
Autatko lapsen hoidossa, jotta vaimosi saisi ihan omaa aikaa ja ehtisi laittaa itseään tai panostaa itseensä? Onko lapsi vaativa ja paljon aikaa vievä?
Jos raha riittää, niin sehän olisi hienoa varmasti vaimollesi jos ostaisit lahjakortin kampaajalle, kasvohoitoon tai vaateliikkeeseen tms.
Oma mieheni ei tuollaisista oikein tajua, paitsi ettei nyt rahakaan riitä, mutta silloinkin kun raha riittää niin ei mene kyllä perille mikään hienovarainen vihjailu miten mukavaa olisi esim. päästä jalkahoitoon. Täytyy melkein suoraan sanoa, että mene ostamaan lahjakortti jalkahoitoon (vaikka joululahjaksi).
Minusta on hienoa jos mieskin on kiinnostunut naisen ulkonäöstä ja siihen panostamisesta.
Oma mies ei taitaisi huomata vaikka kulkisin samoissa verkkareissa kuukauden verran ja olisin ilman meikkiä vaikka missä juhlissa. Tai vaikka olisi juuri kampaajalta tullut, ei sitäkään helposti huomata!
Joka päivä, kaikkea tuota ja 24/7. Riittääkö?
ja kyllä värjään hiuksiani.meikkaan myös,nyt kesää kohden oon kyllä vähentäny jotta saisi rusketusta...:D itse kyllä katson kun ulos meen että olisi siistin näköinen!
Synnäriltä kotiutumisesta lähtien olen huolehtinut ulkonäöstä ihan samalla lailla kuin ennenkin. Ja huolehdin taas raskausaikana loppuun asti ja jälleen kerran synnytyksen jälkeenkin ;)
No sunhan nyt täytyykin huolehtia itsestäsi ettei tämäkin ukkosi jätä sinua alle 1v lapsen kanssa. Toivon kuitenkin sulle aidosti tsemppiä yh:n uralle ilman että sun täytyy taas jälleen kerran hakata päätäsi seinään.
Harmi vaan kun minä jätin sen edellisen ukon, ja sitä jälkeisenkin. Toivottavasti ei tarvitse tätä jättää. Ketuttaako sinua kovastikin, kun jotkut ihmiset pärjäävät yksinkin.
Onko lapsilla eri isät?
Ethän sä ole yksin ollutkaan, kuinka voit väittää että pärjäät yksin? Pakko hankkia heti uusi kädestä pitäjä kun edellisen kanssa riitaantuu. Ei tuo ole mitään yksin pärjäämistä.
Jospa se on tässäkin suhteessa yksin, aika surullista!
äitinä laitan itseäni tilanteen mukaan, ihan tuohon puistoon mennessä en tavalliseti itteäni laita, mutta joskua..
yleensä joka aamu laitan hiukset ja katson etten nyt ihan tukkapystyssä mene ulos ovesta, edes sinne puistoon.
meikkaan kun siltä tuntuu, jos huono ja väsynyt olo niin en sitä peittele, silloin voin sanoo et saatetaan koko revohka olla linnunpelättejä.
Joskus kiva ehostaa itseään ja laittaa paremmin meikkiä ja hiuksia ja vaatteita, ja silloin saa kyl ukolta palautetta jos sitä tekee usein niin siitä tulee liian arkista.
laittaisin kyllä mielelläni itseäni, mutta yleensä siihen ei ole aikaa! eikä tämä ole tekosyy. vauvamme on vaativa ja isä menevää sorttia. ei sen puoleen, saisi miehenikin panostaa ulkonäköönsä :)
Meikkaaminen on kausittaista, joskus huvittaa, joskus ei. Jokatapauksessa meikki on pienin seikka kun puhutaan ulkonäön ja kropan huolehtimisesta. Meikillä saa vaan hetkeksi "jotain", kun taas hyvillä elämäntavoilla, liikunnalla, ravinnolla ja ihon hoidolla saa paljon pysyvämpää! Meikki onkin mukava lisä. Tärkeetä on siisti ja huoliteltu olemus. Puhtaat siistit vaatteet, hyväkuntoiset hiukset ja iho. Kestovärit kulmiin ja ripsiin, ne on helpot.
Vauvan syntymän jälkeen lepään ihan kunnolla, nukun univelkoja jos sellaisia jää (viimeks jäi synnäriltä hirvee väsymys, vaikka miten yritti levätä) ja otan rennommin ja sitten alkaa normaali arki johon kuuluu myös itsestään huolehtiminen.
Minä ainakin meikkaan ja laitan tukan joka aamu. Muutenkin kuntoilen ja lenkkeilen paljon, kroppa timmissä kunnossa. Itseasiassa en käsitä miten kukaan voi alentua näyttään likaiselta mollamaijalta.
Minä en ole enää pienten lasten äiti ja nykyään tule laitettua, mieheni vähän naureskelee sille, että olen kuulemma nätti sellaisenaan - no tosiaan, ikä on jo 44, joten tuskin nyt ihan nätti kuitenkaan enää. Nuorena olin kyllä ihan ok ilman meikkiäkin, kampasin vain hiukset ja kävin joka aamu suihkussa. Kuten tuolla jossain sanottiinkin, minäkään en käyttänyt hajusteita enkä käytä vieläkään, vain hajustamattomia tuotteita. Verkkareissa en ole koskaan viihtynyt kuin lenkillä, farkut on perusvaatteeni ollut aina.
Mutta kyllä nuoret naiset ovat suurin osa ihan nättejä luonnontilassa. Jos on ottanut sotamaalatun missin, niin kyllähän siinä voi joutua pettymään, kun näkee tämän ilman meikkejä. Suosittelenkin miehille, että valitse meikkaamaton, tämä ei muutu niin nopeasti. Kevyt, kohtuullinen meikki on monesti myös merkki innokkaasta liikkujasta, mikä tieetää hyvää kuntoa.