Luonnossa rakastelua

siitä puhe mistä puute mutta ihan kivaa jos on kivaa mulle tuli mieleen kevät noin kolkytkolme vuotta sitten sillon se oli ihanaa enkä usko että pääsen samaan fiilikseen enää näillä kymmenillä mukavuuden halu kasvanu parasta se on aina enkä kaipaa siihen ruohomätästä sinitaivaineen.

enää osaisi avoimen taivaan alla. Joskus aikoinaan kyllä.....

"se" on tehty monen monta kertaa. Aina se on ollut erilaista paikasta riippuen. Monenlaisia paikkoja on kokeiltu. Pikkuruinen jännitys on joskus ollut päällä, muttei se ole haitannut.

Suosittelen!

eivätkä itikat vielä kiusaa!

Hiekkaranta kuun valossa tms. on varmasti upea...
Mutta kyyti keskellä päivää, sammaleisella kalliolla...tuulen huokaillessa ympäröivien honkien latvustoissa kilpaa..;DDD

hmmm, :)

Mutta ei ihan tähän aikaan vuodesta vielä, tulee viel virtsatietulehdus, vaikka.:(

olit halailemassa puita?

:((

ei kiimoissaan unohda ympäröivää maailmaa ja pitää mielessä missä on. Mutta jos voi olla varma yksityisyyden säilymisestä, niin mikä ettei.

Onhan sekin..kokemus..ihana sellainen.
Nyt tulee kuitenkin mieleen ne vähemmän
nautinnolliset hetket.
Alla voi kallio painaa ja kumppanin polvet
kovalla koetuksella. Tai sitten sammal
ei oikasti olekkaan pehmeetä eikä maasto ole
muutenkaan suunniteltu sopivaksi siihen hommaan.
Mutta eihän se aina katso aikaa eikä paikkaa :)

Enkä pidä yhtään.
Kerran olin punamuurahaispesän päällä.
Sitten on ötököitä ja hyttysiä.
Pahin kaikesta oli kun olimme viltin päällä ja alkoi kuulua sihinää, päänpuolella oli iso kyykäärme.
Normaalisti kyy on arka, tämä oli äkäinen eikä pelännyt, lienemmeköhän panneet vahingossa viltin ruohikossa sen päälle.

...sen liäksi taskussa "hölskyvää", niin sehän on suomalainen juhannus!

..yksi LempiMestani=O

ei olis tarve täällä kehuskella.

siinä tosiaan oma viehätyksensä vaikka huomattavasti hankalampaa onkin kuin ihan perinteisesti hetekalla lemmiskellessä :)

Mutta kauniilla säällä luonnon helmassa on kyllä mahtavaa nautiskella, jos ei tosiaan nuo hyönteiset tahi muut luontokappaleet pääse kiusaamaan. Esimerkiksi marjastusreissuilta saa hyvän fiiliksen, vaikka niitä mustikoita ei ämpärin pohjalle muuten paljoa kertyisikään...

Ehkä se pieni huomatuksi tulemisen jännityskin vain lisää sitä kiihkoa, kunhan nyt ei tosiaan millään yleisellä uimarannalla lähde peuhaamaan.

Itse olen joskus kokeillut muun muassa pienellä saarella. Sen verran karkeaa oli alusta, että seisaaltaan ja takaa piti homma hoitaa. Mikäs siinä oli partnerilla petäjään nojaillessa :)

Tehkää sitä järvessä vain ylävartalot veden pinnan yläpuolella. Kevyttä ja kivaa suosittelen!

Kun sen yksin tekee!

Mielenkiintoisia kommentteja.
Me teemme sen pitkän kaavan mukaan. Piknik ja huopa, ah. Aurinko paistaa, tuuli suhisee, ei tarvitse mennä muurahaispesään ja todellakin vielä ei ole hyttysiä. Kiinnijääminen hiukan jännittää, mutta yleensä paikka on niin syrjäinen ettei sinne eksy kuin hirvet ja jänöt.

Kyllä kahvi maistuu luontohetken jälkeen ja viinan kanssa lotraaminen ei kuulu tyyliinni.

Kiitos kommenteista, hauskaa jos joku muukin harrastaa samoja kauniita asioita sinitaivaamme alla.

kun tusina hirvikärpästä kihisisi 'roikkupalleissa' niin voisi se yhdenaikainen 'orkanisaatio' jiähä tulematta-- tai tulisi ikäänkuin jäläkijunassa..
kiäh-kiäh

Panopuiksi niitä ennen sanottiin ja että nykyään ihan jo rakastellaan;DD