Kari tuolla Potkussa ihmettelee, miksei Hokutoryu-väki aikoinaan käynyt matsaamassa hänen porukkansa kanssa. Voi voi. Jos vähän miettii niin syy voi hyvinkin löytyä siitä, että hrjj-porukalla oli jo valmis ja koeteltu tapa otella ja teroittaa osaamistaan. Miksi ihmessä olisi kenenkään tarvinnut lähteä mukaan Aiton puuhasteluun? Porukoilla oli omat treeninsä kikkaritreeneissä pyöri osa jutsuväestä ja innokkaimmat treenasivat lisäksi paljon omalla ajalla.
Siihen aikaan kaapelilla oteltiin enemmän kuin nykyisin ja kun ne vyökokeetkin tarjosivat kunnon menoa niin voitte uskoa, ettei ketään kiinnostanut kaapelille ilmestynyt karate ukko, joka rupesi keksimään pyörää uudestaan. Jutsukat olivat lähinnä huvittuneita ja korrektisti kohteliaita.
Hrjj:ssa oli jo pätevät piinaajat Aven ja Kuunon hahmoissa.
Siihen aikaan kaapelilla oteltiin enemmän kuin nykyisin ja kun ne vyökokeetkin tarjosivat kunnon menoa niin voitte uskoa, ettei ketään kiinnostanut kaapelille ilmestynyt karate ukko, joka rupesi keksimään pyörää uudestaan. Jutsukat olivat lähinnä huvittuneita ja korrektisti kohteliaita.
Hrjj:ssa oli jo pätevät piinaajat Aven ja Kuunon hahmoissa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kirjoititko tämän saman myös sinne Potkuun vai kaipaatko kenties selkääntaputtelijoita ja muita provohenkisiä jauhamaan shaibaa tänne kanssasi kun muuallekaan ei uskalla?
Mene vaikka aikidon alkeiskurssille syksyllä, siellä on selkärankaa myytävänä kurssihinnan muodossa, jos vaan jaksat puhumisen sijasta jotain treenatakin.
Ainakaan Aiton persoona ei jätä ketään kylmäksi..kirjoittajana erinomaisen hauska ja viihdyttävä,toiset ehkä kokevat ärsyttäväksikin
Koska potkussa ei saa kritisoida juurikaan ketään niin tännehän sitten taas kirjoitellaan ilman minkäänlaista kritiikkiä ja asialla ovat ehkä jostain syystä vähemmälle huomiolle jääneet henkilöt.
Kyokushinin treenaus Aiton johdolla oli ehkä vielä hivenen liian rankkaa aloittelijoille joita suurin osa silloisista treenaajista oli,ehkä varovaisempi aloitus olisi ollut paikallaan.
Tällä hetkelläkin Kyokushinkaita treenataan Suomessa ja lajihan sopii lähinnä nuorille vahvoille miehille,joten en usko siitä koskaan tulevan ns suurta lajia
Mitä täällä vingut?
Aittomäki oli ja on sisäistänyt karaten "oikean" puolen, juuri sen kovuuden ja rajuuden, karatehan on ollut laskutilassa jo pitkään ja kärsinyt "katu-uskottavuuden" puutteessa siinä mittasuhteessa, että olen kuullut monien sanovan "aloitan sillä noloimmalla eli karatella".
Asia ei olisi näin, jos Aittomäen kaltaiset hahmot olisivat saaneet hommansa toimimaan paremmin ja tyylinsä menestyneimmiksi.
Mies oli tulta ja salamaa nähdessäni hänet 80-luvulla ensi kertaa. Ja uskon näin olevan vieläkin
Näin on ja harmi tosiaan että homma ei edennyt pidemmälle;mm petsku,ossi ja maukka olivat lupaavia kavereita
ja elää menneessä löytyy kyllä ihan muualta. Kenellä on vahva ja toimiva organisaatio, kuka taas muistelee menneitä vuosia? Herää...
"Kari tuolla Potkussa"
Kuka Kari ja missä potkussa?
"Hrjj:ssa oli jo pätevät piinaajat Aven ja Kuunon hahmoissa"
Ave ja Kuuno??
Ehkä näillä foorumeilla voisi käyttää vähän selvempää kieltä. Kaikille ei "Kari" ole tuttu ja "Potku" (kyseessä on varmaan joku weppisivusto?)
Potku on Stadin paikallinen baari, johon vanhat kamppailijat menevät muistelemaan menneitä ja kaatamaan viinaa kurkkuseen.
Kari on Potkun kovin juomari.
Ave ja Kuuno ovat terveys- /palotarkastajia.
Hrjj on "Helsingin Reipas JuomaJuottola", jota Ave ja Kuuno aikanaan tarkastuksillaan piinasivat.
Kari on ninja ja samurai samassa hahmossa. Tyynen meren vaaniva tiikerihai.
Ave on suurvisiiri ja komendantti. Arvonsa ansainnut.
Kuuno on espanjalainen toleda-miekka. Jalo ja tarvittaessa tappava.
:) päivän paras !
Lihavia, myöhäiskeski-ikäisiä huonokuntoisia miehiä. Joilla on kovat jutut.
Lapset ja henkisesti keskenkasvuiset ihailevat näiden juttuja jostain syystä.
"Mä oon niitä onnekkaita joilla on paksu forkku.
Kipparikallekätöset.
Se mahdollsitaa aika vauhdikkaankin mallailun eli rytmittämisen, tosin ihan hermotuksen kannalta vedän aina muutaman kunnon sarjan joka mitseihin tai säkkiin, mitsit on parempi.
Ihan vaan sentakia ettei se läskin kääntely eteen tulisi tavaksi.
Eräänkerran nimittäin löin jätkää paaritiskillä kyynärpäällä ja varovasti ottaan vaan.
Ja kun oli hermotustreeni jääny tekemättä ja vielä talvitakki pehmusteena niin eihän se pyörtynytkään, konttaili hetken ja könys pystyyn.
Olin vähä niinku mitvit, kyllä ne noin ylöjään on kyynärpäämaistiaisiin nitkahdellut. Tosin pelasin tilanteen himaan:
- Siinä oli varotus. Nyt loppuu se kakkelberilingo tai tulee kunnolla.
ja sopihan se heille, jotain reppujätkiä.
Eli siis paikkankunnalta toiselle kiertäviä, varsin raskastekoisia duunarismiehiä. Niitoli viis, ois voinu tulla pulmatilanne.
Onneks osaan ton dekalibroinnin tai mitässe nyt oli."
Jos joidenkin mielestä ko. herra on parasta mitä karatella on tarjota niin vähänpä asiasta tietävät...
Suurinta osaa harrastajista suorastaan nolostuttaa aikuisen miehen turpiinlyöntijutut ja fantasiat joita potkun väki kilvan ihailee. Arvostella ei saa koska herra kuuluu siihen väkivaltatarinoiden kaanoniin joita baarissa muistellaan: ennen oli miehet rautaa....
Herra ei ole vienyt karatea eteenpäin millin vertaa, päinvastoin karkoittanut harrastajia saleilta ison tukun.
Hullu saa olla muttei tyhmä. Jos huomaa ettei oma opetusmetodi toimi, ei vika voi aina olla harrastajissa. Pitäisi hiukan katsahdella peiliinkin muutenkuin vain ihailla niitä omia kipparikallekätösiä.
Ihan varmasti A minut pöllyttäisi mennen tullen, mutta uskon silti kasvattaneeni tähän maahan satamäärin enemmän kamppailulaji ihmisiä kuin hän.
Tappelijoita tuskin kuitenkaan olen. Kuka mitäkin arvostaa...
Loistava viesti. Ei hillitön "katuväkivallan" tai "kovimman jätkän" ihannoita anna täyttä kuvaa karatesta, tai mistään muustakaan lajista. Jotenkin äkkiväärä asenne koko elämään, kertoo kuitenkin suunnattomasta pätemisen tarpeesta, nämä ennen laivat oli puuta, miehet rautaa - juttelu taas omasta vanhemisesta.
Ei toisten hakkaamisessa salin/kehän ulkopuolella ole mitään hohtoa.
Karaten kaksinaismoraalia; puhutaan henkisestä kehittymisestä ja siitä kuinka karatea saa käyttää vain itsepolustukseen jne..sitten pukukopeissa vitsaillaan kuinka taas tulikaan viikonloppuna vähän "koulutettua"jotain p-housua ja alemmat vyöt kuuntelee ja ottaa toki opikseen kun kerran danitkin,niin miksen minäkin?
Se henkinen puoli jää siihen loppu mokusoon joka saattaa joskus kestää jopa minuutin
Toki on sitten myös toisen ääripään karatekoja,jotka ovat lähes Gandhimaisia väkivallan vastustajia ja opettavat ja hajoittelevat lähinnä kataa ja kihonia,nämä eivät usko väkivaltaan mikä sinänsä on oikein,mutta usein he ikävä kyllä eivät käytännössä osaa puolustaa itseään
Näinhän ne moni touhottaa. Yleensä juuri ne joilla ei muuta elämää ole. Suurimmalle osalle se on vain hyvä ja mukava harrastus. Osalle se on jopa erittäin iso osa elämää, mutta silti eivät välttämättä elämässään kertaakaan joudu tappelemaan.
On se kumma että suurin osa ihmisistä voi käydä koko elämänsä kapakassa ilman yhtäkään tappelua, mutta näille kipparikalleille aina sattuu juuri noita "riidanhaastajia". Monestihan nämä ovat niitä hiukan elämänpyörästä tipahtaneita joille pikkuisen säälinsekaisesta hymähdellään, ja pelätään samalla.
Itse en tuota hemmoa tunne millään lailla, mutta jutut on kyllä aika paksuja. Ja aika säälittävää siinä mielessä, että olivat ne sitten totta tai tarua niin eihän tuossa kaikki ihan mallillaan ole.
Aiton tunne ja kaveri on Ammattimies, on ollut kovilla ovilla ja oikeissa paikoissa ja osaa kirjoittaa, kovan sarjan stara kuten Ave ja Kuunokin, he ovat kavereita joiden kanssa menisin minne vian ja aitto ei ole se joka aloittaa tappelun, on puhdistanut kovia paikkoja ja siellº ei taputtelulla olisi pysybyt hengen voimissa.
mutta kysehän ei siis ole siitä onko Aittomäki kova jätkä vai ei..tuntuu että se on ainoa mistä hänen ihailijansa on tärkeätä pitää kiinni: "Aitto on oikeasti KOVIN jätkä ikinä ja hoitaa tilanteen kuin tilanteen, mitä pahempi, sitä parempi."
Teinit tietenkin lukevat tuollaisia tarinoita silmät pyöreänä ja imevät niistä ajatusmaailmaansa tosimiehen kuvan. Ei siinä mitään, niin itsekin aikoinani tein, Aittomäen tilalla oli vain toinen aikoinaan kovana pidetty kaveri. Säälittävää tässä on se, kun aikuisikäiset ihmiset ihannoivat ja kuolaavat tätä tarinointia siinä missä teini-ikäisetkin.
Pääasia on että tulee mainetta,oli se sitten hyvää tai pahaa;tämähän on nyky-yhteiskunnassa elämän suuri päämäärä:olla julkkis.
Sitä varten tehdään vaikka mitä,kuten lukuisat ns tosi tv-ohjelmat osoittavat.
Jos potkussa saa nimeä hyvillä jutuilla niin mikäs siinä,turha voivotella täällä,voihan sinne kuka tahansa alkaa kirjottelemaan,mutta ikävä kyllä kaikille ei ole suotu kertojan lahjoja.
Täällä viime aikoina olleet kirjoitukset kuvastavat aivan liian monille ominaista tyypillistä suomalaista kateutta..
Eli sama se, mitä paskaa veistelet, tai onko tekstisi kuin apukoululaisen kirjoittamaa, kunhan on sinuun vetoavia tarinoita? En oikein usko, että sinun lisäksesi kovinkaan moni on tällaiselle kateellinen.
Antakaa kaikkien kukkien kukkia, miksi olette kateellisia. Ymmärtäkää tuonkin herran jutuissa olevaa vastakulttuuria kaksinaismoralistista "en käytä väkivaltaa ikinä ja tuomitsen sen" kamppailupuolta vastaa. Ja se sarkasmi, hyvät ihmiset, ymmärtäkään sitä. Opetelkaan.
Tämä kyseinen mies on hauska vetemällä juttunsa överiksi kerrontatyylillään. Totuus on kuitenkin, vaikkei ihannoisi hänen tapaansa toimia ja olisi "ihan aikuinen", niin suurin osa pitää noita juttuja hauskoina, ns vanhoina merimiesjuttuina. Sitäpaitsi Kari A fiksu ja yleissivistynyt kaveri, sitä ei moni tajua. Päinvastoin kuin useat oikeasti uhoavat.
Se koira älähtää,johon kalikka kalahtaa..
HAHA, tuo oli hyvä! Kaikki kritiikki on kateutta niiden mielestä, joilla ei ole muita argumentteja. ;)
En tiedä miten teillä päin, mutta meillä päin ei paskanpuhujia yleensä ihannoida - paitsi ehkä ne toiset paskanpuhujat - eikä niiden juttuja pidetä "merimiesjuttuina".
Kyllä noissa Aiton tarinoissa toki alkaa olla liikaa toistoa,mutta kyllä niitä mieluummin lukee kuin muiden potkun vakiokirjoittajien melkoisen puisevia juttuja
Ei sitä pidä näitä chatteja niin vakavasti ottaa,muista että mikään ei oo niin tärkeetä kuin postimerkkeily,eikä sekään oo kovin tärkeetä--