Tuli mieleen, kun tuossa alemmassa ketjussa kaikki arvostaa keskustelutaitoa, - niin mikähän siinä on se juttu.
Uskokaa tai älkää, minä olen lopen väsynyt ja kyllästynyt naisten välisiin loputtomiin keskusteluihin, - hitto vieköön, mistä löytäsi naisen, jonka kanssa voisi heittää reilusti aivot narikkaan ja hypätä mukavasti sänkyyn.
ja tämä ei sitten ole provo, vaan oikeesti, kun kuuntelee/lukee esim. heteronaisten juttuja varsinkin näin alkukesällä,ne puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. jos tekee mieli seksiä niin tekee; minkäs sille teet.
Menen katsomaan Sinkkuelämää elokuvan ,ihan sen takia että haluan hengittää.
Uskokaa tai älkää, minä olen lopen väsynyt ja kyllästynyt naisten välisiin loputtomiin keskusteluihin, - hitto vieköön, mistä löytäsi naisen, jonka kanssa voisi heittää reilusti aivot narikkaan ja hypätä mukavasti sänkyyn.
ja tämä ei sitten ole provo, vaan oikeesti, kun kuuntelee/lukee esim. heteronaisten juttuja varsinkin näin alkukesällä,ne puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. jos tekee mieli seksiä niin tekee; minkäs sille teet.
Menen katsomaan Sinkkuelämää elokuvan ,ihan sen takia että haluan hengittää.
Vastaukset 98
Vanhimmat
niitä keskusteluja.
Varsinkin jos se on sitä samaa jankkaamista.
Kuka rakastaa ketä ja kumpi enemmän...
tms..
Yli 40v ja hesasta ;D.
Mistäs sä?
et muka löydä sellaisia naisia jotka haluavat vain seksiä ja joiden kanssa asioista ei voi puhua niillä nimillä kuin ne nyt on. Ehkä sä et osaa iskeä naisia, ja siksi luulet että kaikki haluavat ensin parisuhteen ennen seksiä. Tai olet niin vanha että ajattelet että kun sun elämään on aina kuulunut paljon puhetta ja suhteiden vatvomista niin kaikki ovat kaltaisiasi. Tossa on nyt ainakin yksi joka etsii samaa kuin sinä, mä lyön vetoa ettet sä pääse jahkailultasi puusta pidemmäksi. Siinä syy sun ongelmaan.
... annna vinkki miten niitä naisia sitten isketään? :)
ei mun tyyli ole se millä sä saat naisia, jokaisella on se oma tyylinsä. Mutta perusidea on että älä koita leikkiä mitä et ole, se näkyy ja on luotaantyöntävää.
mä nään liian vähän naisia, jotka sytyttäis!
kyllä heti kun nään sellaisen, jonka haluan... alkaa yleensä tapahtumaan. tosin joo-o totta on, etten ole kenellekään suoraan seksiä ehdottanut, mutta aikomukset ovat kyllä olleet ihan ilmiselvät...
mutta myönnän, kuulun näihin vatvojiin, jos synkkaa sängyssä yleensä sitten rakastun. ja mun on pakko saada tietää, rakastaako se toinenkin. joskus rakastun tulisesti - kuten viimeksi - tai sitten jonkin verran vaan.
nyt taitaa tää kesä mennä vielä edellisestä rakastumisesta toipumiseen, se ei meinaa hiipua millään, vaikka puheyhteyskin on jo katkennut! heh, hee...
..sun rehellisestä mielipiteestä.
ois kyllä helppoa olla naisen kanssa joka sanois missä mennään/näyttäs kaapin paikan, ja turhat keskustelut pois, NAm, Lyyli on/olisi innoissaan.
koska tämä kuitenkin on keskustelupalsta tyydyn ilmaisemaan masokistisen ihailuni :)
muutenkin on ollut hyviä kannanottoja ja kiitos niistä kaikille,
varsinkin käsite "eläimellinen seksi" kolahti minuun kovasti.
Jatketaan...
minä.......
hikoat.
sitä sarkaa sulle piisaakin hehe
(stove=kamina)
kun ei piruilua tajua =) kylmäkylki ei nyt napise vastaan.
eikä mikään kylmäkylki, ettäs tiiät.
Taidat olla itte Upo-sukujuurta.
koska pesen kaikki enkä jätä ketään kuivaks. ja kovilla kierroksilla. paitsi oon mä ehkä vähän paleleva......
ihan Lutra lutralta.Olis se pitänyt arvata.
Kuins sää nyt niin vilunen sitten oot?
Asut tietysti jossain pohjoisnavalla?
etelän vesissä. mutta ei täälläkään niin lämpöstä oo. ku ei ole kamina päällä.
täällähän minäkin honotan.
Se on sitten biis of kake.
Jos malli muuten miellyttää.
kWh, käyttötilavuus, jännite V yms..traagiset jutut löytyy tarkemmin tuolta suomi24.fi trehveistä. :D
Ilman että asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä???????????
..Basic instinct, wau!
Mistäs sä sillä vaistolla tiedät, mitä ihminen on esim menneisyydessään tehnyt..?
..se menee niin, ettei siitä mitään romaania ole aihetta
kirjottaa, lyhyt referaatti riittää.
joutuu käyttämään.
Oli krooninen valehtelija ja toden puhuja.
Tyypin piti kysyä kummaltakin yks kysymys ja ratkaista kumpi puhuu totta...
Tässä sivustossa jotain häikkää...tunki euron merkkiä vaikka mitä nappulaa painoi.
Tää oli Hmmm:lle
että ihminen saa aina sen minkä haluaa. Jos et saa jotain, niin silloin et sitä aidosti halua. Ihan varmasti on paljon naisia jotka haluais vaan hypätä sänkyyn, esim. minä, mutta en kenen kans vaan. Erään tietyn kanssa haluaisin erityisesti, mutta miksi hän ei tule? En tiedä, olen kyllä kutsunut, enkä ole mitään vatvonut. Ehkä hän on juuri kuvailemasi vatvoja, joka mielummin voivottelee netin ääressä kuin eläisi elämäänsä tässä hetkessä. Jos sinäkin eläisit tuon netissä valittamisen sijaan niin varmasti saisit sen mitä haluat. Ehket sitten oikeasti haluakaan?
Jeps, auringonpaiste kutsuu... :) Ehkäpä jo tänään
.... naisen kanssa, joka oikeasti haluaa... ;)
jaksa jaaritella ja miettiä syntyjä syviä.Toiminta naisen tiellä pitää..:)
puhuminen (ja kirjoittaminen), avoimesti, oikeilla nimillä, jakaminen, oppiminen toiselta, nauraminen ihan kippurassa: on ehdoton juttu, jos haluaa muutakin kuin seksiä.
Puhuminen on paras viettelykeino.
Olen samaa mieltä :)
Taito sanoa ajatuksensa ja tunteensa julki on minustakin arvostettava taito. Myös silloin, kun sanat eivät mairittele itseäni. Pidän siitä, ettei tarvitse arvailla ja hakea vihikoiran kanssa asioiden oikeaa laitaa.
Mutta - naisten ongelma on myös asioiden liiallinen vatvominen ja siitä koituva päättämättömyys, joka minua rasittaa suuresti. Joskus liiallinen keskustelu vain sotkee asioita ja pitkittää tekoihin ryhtymistä, epävarmuutta, eteenpäin menemistä.
Yleensäkin rasittaa se, että monet naiset eivät uskalla tehdä sellaisia halki, poikki ja pinoon -ratkaisuja ja päätöksiä ja sitten vastata niistä. Erityisesti työasioissa olen törmännyt tähän ja myös siihen, että itse olen naisten mielestä pelottavan ripeäotteinen mitä tulee ratkaisuihin. Joskus teot ovat tärkeämpiä kuin sanojen pyörittely ja jahkaaminen, yksinkertaisesti.
Halki, poikki ja pinoon.
Jos tulee tehtyä virhe, eletään sen kanssa sitten.
... on väsyttävää. Mutta tuossa, mitä Tarjatuulikki kirjoitti, ei ollutkaan kyse mistään vatvomisesta. Minusta hän kirjoitti juuri siitä, että puhutaan asioista suoraan ja rohkeasti, ilmaistaan aitoja ajatuksia ja tunteita. Sellaiseen toimintatapaan sopii myös päätöstenteon selkeys.
Päättämättömyys on minustakin rasittavaa. Varsinkin, jos se heijastaa sitä, että ei oikeasti halutakaan tehdä mitään päätöstä, kunhan vaan jauhetaan aina samaa juttua ja "nautitaan" ongelmatilanteesta.
Joskus on tietysti harkittava asioita - varsinkin tärkeitä ratkaisuja - ehkä pitkäänkin. Mutta sitten kun päätös on tehty, se on halkaistu, poikki ja pinossa. Eikä sitten enää mietitä, että mitä jos olisinkin tehnyt noin tai näin.
Hienosti sanottu: "ettei tarvitse arvailla ja hakea vihikoiran kanssa asioiden oikeaa laitaa."
Niiden eläimellisten seksihetkien välissä voi kutitella sanoilla. Mielikuvitus lentoon vain.
On hyrisyttävää seurata toisen reaktioita peittelemättömään puheeseen, puhelimessakin voi nähdä punastumisen ja hymyn. Ja itse saa kehrätä toisen sanoja kuullessa tai viestejä lukiessa. Seurata, kuinka oma keho reagoi yllättävään haluan sinua -viestiin. Sen voi sanoa monella eri tavalla. Hmmm....
en kestäisi mennä sänkyyn jonkun moukan lesbon kanssa joka ei pukahtaisi,kommentoisi älykkäästi,keskustelisi hauskasti ja huumorintajuisesti kanssani.
Ei "seisoisi" niin sanoakseni !
kiitos vaan, mutta joskus älystä on haittaa. kun tajuaa sillä silmänräpäyksellä asioiden olevan niin pielessä kuin olla voi. tai toisen kiertävän kuin kissa kuumaa puuroa itse asiaa, pelkäävän tai pakenevan, vetäytyvän - ihan turhaan.
tai tajuaa vaan, suhteen menevän vikasuuntaan yksinkertaisesti siksi, että toinen on ristiriitainen tai ei vain tiedä, mitä haluaa... välillä sitä ja välillä tätä ja tänään ei ollenkaan!
niin sanoisinko,että siinä turhautuu ja vähitellen innostuskin hiipuu...
sitä joko rakastaa (=lue ja silloin panettaa) tai ei (lue= ei sytytä ollenkaan). joillekin nämä ovat kaksi eri asiaa.. ja siitäkös keskustelua riittää. mulla nämä ovat saumattomasti saman köyden punoksia ja köysi katkeaa ilman molempia.
tää, siis rakkaus on tosi yksinkertaista, mutta jotkut saavat siitäkin väännettyä ihan monen kuukauden draaman, podettua sydänsuruja ja pohtivat loputtomiin, jatketaanko vai ei.
suoraan rohkeasti kysymällä, vastaan aina rehellisesti, rakastanko vai en. ensin täytyy kyllä rakastua ennenkuin voi rakastaa. kaikki eivät vain uskalla kysyä ja kohdata...
"Älystä haittaa"...
Ei älykkyys ole samaa kuin ristiriitaisuus ja vatvominen. Ja älyllähän sinäkin tajuat, että asiat on jotenkin pielessä.
Tarkoitat varmaan jotain muuta. Kuten että solmuisia asioita ei ratkota toisen ihmisen kustannuksella. Tosin usein itsensä kanssa kiemuralla olevalle nimenomaan rakastuminen, itsensä likoon laittaminen, suhde ja murtuminen on opettavaisinta. Harmi tietenkin sille osapuolelle, joka siihen joutuu ilman omaa syytä.
Minä ja tyttöystäväni harrastetaan just näitä loputtomia keskusteluja. Puhelinlaskuni ovat melkein kaksinkertaistuneet, sen jälkeen kun alettiin seurustelemaan. Pitäisi varmaan hankkia skype. Asutaan siis eri paikkakunnilla ja nähdään vaan viikonloppuisin.
Henkilökohtaisesti en jaksaisi seurustella ihmisen kanssa, joka ei olisi hyvä keskustelukumppani. On seksikin toki tärkeää, mutta eiväthän nämä kaksi toisiaan pois sulje.
Pitää olla nainen, joka puhuu ja pussaa ;). Tasapuolisesti molempia.
ärrältä alle 10 eurolla.
Googlettamalla löytyy netistä suomenkielinen ohjelma.
luuri- naru, joka toimii aikahyvin. Verrattuna sankaluureihin yms.
Tässä melko outoon tilanteeseen joutuneena sanon kokemuksesta, että naiset ei ole pihtaavaisia eikä vatvojia, kun osuu siihen nappulaan, joka pistää syvät vedet liikkeelle. Silloin ne lähtee vaikka maata kiertävälle radalle kysymättä. Kyseleminen ja vatvominen on merkki epävarmuudesta. Jostain syystä naiset ei kovin helposti valitse, kieltäydy ja vaadi, vaan ennemmin vatvoo. Mutta kun siltä tuntuu, niin kysymättä lähtee vähän liiankin helpolla.
Toinen kumma juttu on se, että vain-seksiä-ei-ihmissuhdesotkuja-tyypit on loppuviimein itse helposti niitä, jotka aloittaa sen rusettiluistelun, joka sotkee koko suhteen suohon. On niin kova tarve päästä lähelle, ettei jaksa kunnolla katsoa eteensä, mihin on menossa, ja sitten kun asiat ei olekaan niin yksinkertaisia, niin alkaa se polkantanssi.
Mitä tulee viettelyyn, niin kyllä siinä puhuminen, kehon kieli ja tilanteiden lukeminen ratkaisee. Ja läsnäolo. Sitä en vaan tiedä, onko tästä tarvis tehdä samanlaista puheenaihetta ja jokatytön oppaita ja iskemiskursseja, kuin näkyy urbaaneilla hetskumiehillä olevan. Nainen antaa jos haluaa, eiköhän se ole yhtä yksinkertaista kuin ennenkin.
Miksei molempi parempi? Välillä keskustellaan ja välillä heitetään aivot narikkaan ja harrastetaan eläimellistä seksiä?
..näkeehän sen tästäkin ketjusta:
Naiset rakastaa vatvoa ja keskustella;siinä mielessä ymmärrän hyvin tuskaantumisen
niihin.
Eläimellistä seksiä, sitä lissää, oon aivan samoilla linjoilla!
harrastetaan eläimellistä seksiä"? Mulla on yksi ihana nainen, jonka kanssa haluaisin eläimellistä seksiä, mutta hän ei tiedä tätä. Hämmästyisi, jos tietäisi, ja sanoa en uskalla enkä edes pysty.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Ensin vatvotaan ja sitten harrastetaan eläimellistä seksiä! NIIN se menee! ;)
sano sille, ellei se ole rakas ystävä, jonka pelkäät näin menettäväsi.
..haluis joku, ja eräs yx tietty varsinkin.
huoh, mut kun se ei kertakaikkiaan käy...
sentään kortin lähetin.
kun uskaltaiskin sanoa että MRRWOU...eläimellisesti tietenkin.
Mun taas on vaikea törmätä muihin kuin niihin narikka-aivoihin. Olisi tosiaan vaihtelun vuoksi mukavaa kohdata nainen, joka osaa keskustella. Ei siis vain luule osaavansa, niitähän kyllä riittää ...
mitä eläimellinen seksi on? Ei mitään kenelläkään, no ei ole tääkkäkään, siksihän just kysyn? Mitä se sinulla on?
jossa on aivot narikassa.. Kumpikaan ei mieti, miltä näyttää, mitä pitäis tehdä tms, vaan harrastetaan seksiä järjettömän kiihkon vallassa, hikisenä, antautuen täysin nautinnolle..
noo, mut ei kai sentäs tarvii huutaa ja ulvoa? Kerrostalossa en siihen suostuisi. Ei kehtais enää mennä ovesta ulos.
ihan patatiskiltä.
Huutaahan ne muutkin.
No nyt kesällä voi mennä ulos.
Hissikin on keksitty.
Kun harrastaa eläimellistä seksiä ei paljon ajattele huutaako vai ulvooko. Sehän se idea on, kun maailma katoaa ympäriltä ja ollaan vaistojen varassa, kaikki aistit käytössä, välillä tiivistä katsekontaktia, tahtojen taistelua, eloonjäämiskamppailua, toisen omistamista ja välillä hoivaa ja hellyyttä...
jänskää ja ulvonta herättäis kaikki sokeritoukista naapurin tädin koiriin.
sellanen vanha läpinäkyvä,hidas häkkihissi.näkis ja kuulis naapuritki miten sitä oikeesti pannaan
Mainio aloitus. Hyvät ja pitemmätkin suhteet voivat alkaa ilman turhia jaaritteluja. Kukin tavallaan. Loikkaaminen sänkyyn ja menoksi vaan. Tutuiksi tullaan tai sitten ei. Puhua pitää jossain vaiheessa kyllä, jos sisäinenkin liikehdintä alkaa kiinnostaa vai?
Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä kun on sen aika ja viehättävästi kierrellen kun on sen aika. Eri tavat ilmaista sama asia hyvä. Joskus hyvä olla karski ja suora ja joskus kehräävän kurnau siveellinen.
Naisten lehtiä ei kannata lukea ollenkaan. Heittää suurimman osan sonnasta yli olan ja loput käsittelee hym.. viisaasti suodattaen Täyttä pas..aa suurinosa teeveen ja lehtien jutuista ja kasaavat vain paineita niskaan jos sikseen. Voin olla väärässä ja mielipiteitä taas riittää.
Mielipiteesi on selkeä ja kiinnostava totta tosiaan. Kumpa jo oppisi itsekkin tuohon tyyliin. Oletko uusi vai jo täällä pölyyn asti pyörinyt tapaus?
Minä olen oppinut, että niin parisuhteessakin kuin työssäkin on otettava se, minkä kullonkin sattuu saamaan ja sitten itse muokattava olonsa siedettäväksi.
Prinsessa on mielummin yksin kuin vääränlaisen ihmisen kanssa. prinsessa jää kyllä lopulta yksin kun on niin nirso.
Paha juttu on se, että prinsessojen takia me muutkin tuppaamme jäämään yksin.
Samaa prinsessakäytöstä on työelämässäkin. Nyt-liitteessä tohtori sai potkut siivousfirmasta kun latasi kännykkänsä väärästä pistorasiasta. Hän sai sitten työtä Amerikasta yliopistosta, kas kun siellä osattiin arvostaa paremmin.
arvostaa paremmin mitä? Vai latasiko Suomessa Motorolaa Noukkijan sijasta? :D
Noooh. Saivartelut sikseen...
>Minä olen oppinut, että niin parisuhteessakin >kuin työssäkin on otettava se, minkä kullonkin >sattuu saamaan ja sitten itse muokattava olonsa >siedettäväksi.
...jaa että kun ei kulje kädet taskuissa jotain saattaa tarttuakin niihin? Tuohan on nyt ihan väärällään oleva periaate! Ikäänkuin olisi joku parisuhdepakko, PAKKOpakkoPAKKO seurustella jonkun kanssa, oli se nyt kuka/ mikä vaan, että sitten sitä ja tätä. Vähän rispektii itteä kohtaan tossa mutkassa!
Mieluummin kokonaan yksin ja nauttien hyvästä sinkkuudesta kuin kenen-kanssa-vaan-vaikka-väkisin. Okei odottamisellakin on mittansa, mutta nirsoilevien rinsessojen sijasta arvoa saattaisi olla enemmän sillä, että kattelee kaikessa rauhassa ja oman arvonsa tuntien ymärilleen... ikäänkun valikoiden. Säästyy sydänparkakin suruilta paremmin!
>Prinsessa on mielummin yksin kuin vääränlaisen >ihmisen kanssa.
Tuossahan juuri paljastui että miksi!
>prinsessa jää kyllä lopulta yksin kun on niin >nirso.
Hihhii!! Vaaransa se on siinäkin! Joo, ei muutakuin patjoja lisää!
Olipa kerran prinsessa, joka nukkui nukkui vaan, vaikka patjan alla oli iso kivenmurikka. Ei ollut oikea prinsessa, ei!
Vieläkin on mustelmia ja muistoja painajaisista, jotka eivät kuitenkaan herättäneet tarpeeksi ajoissa... Kipeästi hän oppi, ettei ole vielä oppinut, ja että siihen eivät auta patjat vaan peili.
Nyt hän katselee kuvajaistaan - ei ihaillen vaan ihmetellen, kun ei itsekään meinaa sitä tunnistaa. Miettii, miten ihania ihmisiä hoviin kuuluukaan: he pitävät hänestä, kaikesta huolimatta, eikä hänen tarvitse olla yksin. Ei, vaikkei yksikään sammakko enää koskaan muuttuisi miksikään.
(Naapurivaltakunnan kaunis prinsessa löysi - kauniin lehmän! Mutta se on jo ihan toinen tarina. Onpa vain mukava nähdä heitä taas täälläkin!)
" Osattiin
Kirjoittanut: vaccavera 31.5.2008 klo 12.19
arvostaa paremmin mitä? Vai latasiko Suomessa Motorolaa Noukkijan sijasta? :D "
Jospa se oli kallista ekosähköä, joka tuli siitä pistorasiasta ja toisesta tuli halpaa ydinfortumia?
Ei sovi tuulivoimalla soitella, s on kuin tuuleen huutelisi.
"...jaa että kun ei kulje kädet taskuissa jotain saattaa tarttuakin niihin? Tuohan on nyt ihan väärällään oleva periaate! Ikäänkuin olisi joku parisuhdepakko, PAKKOpakkoPAKKO seurustella jonkun kanssa, oli se nyt kuka/ mikä vaan, että sitten sitä ja tätä. "
Niin on pakko! Elämä on tässä ja nyt ja huomenna kaikki on jo ohi. Ei tule ikuna sitä prinsessaa, eikä onnea, eikä parisuhdetta, eikä normaalia elämää, eikä tavallista naapurin Pirkkoa jos vain laiskasti rahjustaa tilaisuuden ohi.
"Vähän rispektii itteä kohtaan tossa mutkassa! "
Rispektii tulee (muilta) siinä vaiheessa kun on parisuhde. Sen jälkeen voi miettiä, miten sen parisuhteen rakentaa.
"Mieluummin kokonaan yksin ja nauttien hyvästä sinkkuudesta"
Ei ole sellaista kuin hyvä sinkkuus. Ei ihmisen pidä olla yksin. Minulla oli ystävänä ex-puolisoni äitipuoli, joka oli Nicaraguasta ja hänellä oli elämä vaikeaa ollut siellä. Hän asui talossa, joka minusta näytti ihan työkaluvajalta, contrat olivat tappaneet hänen sukulaispoikansa hänen silmiensä edessä ja raiskanneet naiset ja hän oli liittynyt sisseihin ja astunut miinaan. Hän oli absoluuttisesti selväpäinen ja kiva ihminen, minä tiedän kun olen hänen kanssaan paljon elänyt. Hänellä on sukua yhtä paljon kuin mitä Suomessa on ihmisiä kylässä.
Sitten minä tunnen suomalaisia ja amerikkalaisia ihmisiä, joiden elämä on teollisuusmaan mittakaavassa ollut hankalaa, avioeroja, uskonlahkoja, huumeita, vankilatuomioita, väkivaltaa jne. ja ne ovat ihan sekaisin päästään kaikki.
Minä sitten ihmettelin yhdelle psykologille miksi tämä mun ex-anoppi-puoli oli järkevämpi vaikka on kestänyt paljon enemmän kaikkea traumaattista kuin teollisuusmaiden ihmiset niin hän sanoi, että Elizabetillä on niin paljon ihmisiä koko ajan ympärillä.
Arvaa haluanko minä olla enemmän kuin nicaragualaiset vai niin kuin yhdysvaltalaiset elämässäni. Miksi tehdä asioista hankalia, kun niistä voi tehdä helppoja.
Ei tarvitse olla edes mitään niin monimutkaista, jo Wenäjällä on toisin. Onneksi Wenäjällä on minulla sukua.
""kattelee kaikessa rauhassa ja oman arvonsa tuntien ymärilleen... ikäänkun valikoiden. "
Aika menee haahuillessa ja päättämättömyydessä. Suomalaisilla on kaikilla sama arvo, me olemme tasa-arvoisia ihmisiä, perskoulussa tasapäistetty, viereisessä pulpetissa istuttu. Minäkin olen pelkkä tavis naapurin Pirkko niin kuin tuossa 1969-keskustelussa sanottiin ja hyvä niin. Kaikki me olemme taviksia, kaikki me sovimme toistemme kanssa yhteen jos pistetään vähän riitaa poikki ja voita väliin.
Jeps.
tämä prinsessa oli vaan niin uupunut, ettei enää välittänyt petistään? Olisi nukkunut vaikka kivilouhoksessa pahemmin häiriintymättä rusentavista murikoista. Ei siis välittänyt enää itsestäänkään.
HYVÄ KUN HERÄSI!
Sitäpaitsi miksi sammakon pitäisi muuttua miksikään? Olkoon sammakko! Sammakko elää suollaan ja prinsessa iiihan jossain muualla!
>Jospa se oli kallista ekosähköä, joka tuli siitä >pistorasiasta ja toisesta tuli halpaa >ydinfortumia?
Niin, tai sitten parka latasi jenkkipuhelinta, siis 115 VAC:ia Suomen 230 VAC:lla ja siitähän ei hyvää seuraa. Puhelimellekaan.
>Ei sovi tuulivoimalla soitella, s on kuin >tuuleen huutelisi.
Tuulivoima silpoo lintuja?
>Niin on pakko! Elämä on tässä ja nyt ja huomenna >kaikki on jo ohi.
Juu, elämä on KAIKILLA tässä ja nyt, sekä tämä hetki ikuisesti ohi tämän hetken mentyä, oli sitä parisuhdetta eli ei.
Mutta parisuhdepakkoa vastustan sekä itsensä määrittelyä parisuhteen tai -suhteettomuuden kautta.
>Ei tule ikuna sitä prinsessaa, eikä onnea, eikä >parisuhdetta, eikä normaalia elämää, eikä >tavallista naapurin Pirkkoa jos vain laiskasti >rahjustaa tilaisuuden ohi.
Olen sen verran samaa mieltä, että ovikelloja ne rinsessat ei tosiaakaan tule soitteleen eli niillä ei yleensä ole kodistanouto -palvelua. Mutta minkä määrittelee siksi tilaisuudeksi, onkin jo kokonaan toinen juttu.
>Rispektii tulee (muilta) siinä vaiheessa kun on >parisuhde. Sen jälkeen voi miettiä, miten sen >parisuhteen rakentaa.
...tää jatkaa edelleen sitä itsensä määrittelyä muitten kautta. Kärjistettynä: tässä se suhteen pari olisi vain kuin näyttelyesine, jota on kiva viedä eri tilaisuuksiin tyyliin: KATTOKAA mitä MULLA on!! Kotona se taas näyttää kivalta takan reunalla?
Mä perskohtaisesti en tahtoisi KOSKAAN ikinä milloinkaan olla tuollaisen suhteen osapuoli. Siis ikäänkuin bussipysäkiltä mukaan raapaistu ja kotia viety: nyt me kuule seurustellaan ja siitä viis millaisia olemme. Kyllä se kiinnostus toiseen pitää olla molemminpuolista ja ennenkaikkea aitoa!
>Ei ole sellaista kuin hyvä sinkkuus. Ei ihmisen >pidä olla yksin.
Kyllä itselläni ainakin on ollut todella hyviä sinkkuuksia! Pois en antaisi niitä jaksoja! Ei ihmisen koko elämäänsä pidä tietenkään olla yksin noin pääsääntöisesti, mutta kavahdan kyllä kaikkia puolivillaisia suhteen teelmiä, joissa ihmiset eivät vaan OSAA olla yksin ja sitten hengailevat keskenään kun eivät muutakaan keksi.
Kun on sovussa ensin itsensä kanssa, voi olla (paremmin) sovussa myös ympäristönsä kanssa. Tässä yhteydessä se tarkoittaa, että ympäristö sinällään ei sanele käyttäytymistä missään suhteessa, saati parisuhteessa. Se itse saneleminenhan on aina hieman epätodellista, matkalla siitä ympäristöstä omaan päähämme asia muuttuu nimittäin oleellisesti: me KUVITTELEMME ympäristömme vaativan sitä ja tätä, vaikka tosiasiassa sille saattaa olla peräti yhdentekevää tai ainakin toisarvoista, esimerkiksi nyt se, onko sinkku vai ei.
Ystävillemme taas merkitsee hyvinvointimme, ei edelleenkään lähtökohtaisesti se, seukkaako vai ei, kunhan on tasapainossa ja muutenkin linjassa.
>Suomalaisilla on kaikilla sama arvo, me olemme >tasa-arvoisia ihmisiä, perskoulussa >tasapäistetty, viereisessä pulpetissa istuttu.
Ei pidä paikkaansa! Pers -koulustakin toiset saavat hyvän todistuksen, toiset huonon ja toiset jotain siltä väliltä. Mitä tasapäistämistä se on?
Tasapäistyksessä kaikki saisivat todistukseen numeron 7 kaikesta, kokeistakin kaikille annettaisiin numero 7, riippumatta siitä, mitä on vastannut? Toiset tykkää/ on lahjakkaita matematiikassa, toiset jumppatunnilla, ei sekään mitään tasapäistä ole? Tasapäistämisessä kaikkien pitäisi olla yhtä "lahjakkaita". Ei jummarra nut...
>Kaikki me olemme taviksia, kaikki me sovimme >toistemme kanssa yhteen jos pistetään vähän >riitaa poikki ja voita väliin.
EI, eeeeeeeeei-ei-ei!!! Kauhuskenaario! En mä pysty ajattelemaan parisuhdetta kauppatavarana ilman henkilökohtaisia tunteita toiseen. Lisäksi MÄ haluan valita, MÄ haluan itsekin sanoa sanasen siihen kenen kanssa mut yhteen laitettaisiin. Lisäksi erittäin mielellään myös se toinen saisi olla kiinnostunut musta. Ihmisenä.
Tämähän kuulostaa jo entisaikojen naimakaupoilta, joissa morsseimelta tai sen kummemmin sulholtakaan ei pahemmin kyselty, jos suvut olivat sopivia toisilleen ja kumpikin isäntä hyötyi kaupasta, niin eeei kun sovitaan myötäjäisistä ja sitten kirkkoon ja perillisiä rustaamaan uuteen imperiumiin... hyytävää...
>Niin, tai sitten parka latasi jenkkipuhelinta, siis 115 VAC:ia Suomen 230 VAC:lla ja siitähän ei hyvää seuraa. Puhelimellekaan.
Ei kai se pistorasiaa vaurioita?
>>Ei sovi tuulivoimalla soitella, s on kuin >tuuleen huutelisi.
>Tuulivoima silpoo lintuja?
Ehkä. Siksi en käytä tuulivoimaa, vaan muuta ekosähköä.
>Kärjistettynä: tässä se suhteen pari olisi vain kuin näyttelyesine, jota on kiva viedä eri tilaisuuksiin tyyliin: KATTOKAA mitä MULLA on!! Kotona se taas näyttää kivalta takan reunalla?
Yksinkertaistat liikaa. Näyttelyesineen sijasta puhuisin enemmän, että se on passi piireihin, se tarkoittaa sitä, ettet kyseenalaista perustavia käsityksiä perheestä ja parisuhteesta.
Jos kuitenkin kyseenalaistat ne käsitykset, on hölmöä omalla esimerkillään asettua muiden ihmisten maalitauluksi.
>Mä perskohtaisesti en tahtoisi KOSKAAN ikinä milloinkaan olla tuollaisen suhteen osapuoli.
Sinä olet sitten mielummin se maalitaulu?
>Kyllä se kiinnostus toiseen pitää olla molemminpuolista ja ennenkaikkea aitoa!
Kiinnostus toiseen tulee ajan myötä ellei kysymyksessä ole täysin toivoton ristiriita. Mielenkiinto toista ihmistä kohtaan kumpuaa juuri siitä erilaisuudesta.
>Kyllä itselläni ainakin on ollut todella hyviä sinkkuuksia! Pois en antaisi niitä jaksoja! Ei ihmisen koko elämäänsä pidä tietenkään olla yksin noin pääsääntöisesti, mutta kavahdan kyllä kaikkia puolivillaisia suhteen teelmiä, joissa ihmiset eivät vaan OSAA olla yksin ja sitten hengailevat keskenään kun eivät muutakaan keksi.
Minusta tämä kaikki on osa elämän prekarisaatiota. Työt ovat pätkittäisiä keikkoja, parisuhteet ovat pätkittäisiä keikkoja. Koska työelämä on romahtanut laadullisesti, niin parisuhteen ja perheen pitää vastaavasti olla luja, sitä ei voi ruveta keikuttamaan eikä kyseenalaistamaan!
Sinä vain olet nielly sen myrkyllisen pätkäilmapiirin mitä tämä ulkomaailma sinulle syöttää.
Minä voin nauttia sinkkuudesta, kunhan tiedän, että saisin naisen itselleni tuosta vain. Minä voisin nauttia työttömyydestäkin, jos tietäisin, että saisin työtä sitten tarvittaessa. Mutta tämä palsta ja kaikki muistuttavat minua siitä ettei se ole helppoa. Toistaiseksi työn saaminen on minulla ollut vaikeampaa. Koska työtä on vaikea saada, on työssä pakko olla nöyrä. Kun samansukupuolinen parisuhde on vaikeasti saatava, niin parisuhteen eteen pitää tehdä paljon. Heteroillakin, joilla tämä nyt on kymmenen kertaa helpompaa, on vaikeuksia suhteen löytämisen kanssa.
Kuinka typerää on lähteä pois suhteellisen turvattomasta heteromaailmasta heterosuhteineen vaihtaen sen huomattavasti turvattomampiin lesbosuhteisiin JA todelliseen vaaraan tulla syrjityksi heteronormatiivisessa maailmassa.
Ellei siis sinulla ole osoittaa vakaalla parisuhteella että sinä olet onnistunut. Teet uskon hypyn, tietoisena kaikista riskeistä ja - onnistut.
Sen jälkeen kun heterot ovat vakuuttuneet, ettei heidän tyttärensä/sukulaisensa/työkaverinsa ole menettänyt järkeään on aika miettiä mitä tämän suhteen kanssa voitaisiin tehdä että se olisi meidän molemman kannalta tyydyttävä. Sitä pohdintaa voi tehdä rauhassa. Ei nyt heteroidenkaan makuukammarin ikkunoista kurkita sisälle, paitsi Matti Vanhasen.
>me KUVITTELEMME ympäristömme vaativan sitä ja tätä, vaikka tosiasiassa sille saattaa olla peräti yhdentekevää tai ainakin toisarvoista, esimerkiksi nyt se, onko sinkku vai ei.
Ei, se on aivan keskeistä. Maailma pyörii sen kysymyksen ympärillä. Toinen, minkä ympärillä maailma pyörii on uskonto, jumala ja sensemmoiset, mutta meikäläisillä ei mene kehuttavammin silläkään saralla.
Mikä on elämän tarkoitus, minkä ympärille sinä elämäsi rakennat. osoitatko valinnallasi olevasi friikki, hörhö, eksyksissä vaiko luotettava ja vakuuttava.
> kunhan on tasapainossa ja muutenkin linjassa.
Hyväksyn, mutta miten sinä selität sen tasapainon muille?
>Tasapäistämisessä kaikkien pitäisi olla yhtä "lahjakkaita".
Me olemme kaikki samassa kulttuurissa kasvaneita, joskin minusta tuntuu, että me vanhemmat olemme kasvaneet eri kulttuurissa kuin nuoremmat. Siinä se konkreettinen ero ihmisten välillä saattaa piilläkin.
>Lisäksi MÄ haluan valita, MÄ haluan itsekin sanoa sanasen siihen kenen kanssa mut yhteen laitettaisiin.
Minä minä minä minä.
>Tämähän kuulostaa jo entisaikojen naimakaupoilta
Niin kuulostaa.
tätä:
>> Hyväksyn, mutta miten sinä selität sen tasapainon muille?
Minä en halua olla. Haluan elää rauhanomaisessa rinnakkaiselossa. Se on teatteria molemmin puolin. He ikään kuin suvaitsevat minua ja minä ikään kuin ymmärrän heidän päähänpinttymiään.
Minä olen elänyt avoimessa konfliktissa oman ympäristöni kanssa ja tiedän ettei se ole sen arvoista.
'Yksinkertaistat liikaa. Näyttelyesineen sijasta puhuisin enemmän, että se on passi piireihin, se tarkoittaa sitä, ettet kyseenalaista perustavia käsityksiä perheestä ja parisuhteesta.'
Et itsekään kaksinkertaistanut ;DD Mä en tarvitse passia mihinkään piireihin, en varsinkaan tällaista henkilöpassia. Minusta sinkkuna oleminen ja esiintyminen ei missään nimessä kyseenalaista moisia käsityksiä!
'Sinä olet sitten mielummin se maalitaulu?'
Hehhee. Ei haittaa! Eivät ole kovapanosammunnat tai muutenkaan vakavat kinkerit, nimittäin, nää piirit jos niitä tarkoitat.
'Kiinnostus toiseen tulee ajan myötä ellei kysymyksessä ole täysin toivoton ristiriita.'
Olen eri mieltä! Toisessa täytyy olla sitä jotain, josta aluksi kiinnostuu ja joka vetää puoleensa. Tämä alkukiinnostus sitten kehittyy, syvenee, levenee ja kasvaa korkoa ajan myötä. En mitenkään pysty näkemään suhdetta noin kyynisesti.
'Sinä vain olet nielly sen myrkyllisen pätkäilmapiirin mitä tämä ulkomaailma sinulle syöttää.'
No huhh-HUH! Mulla on hyvä siivilä.
'Minä voin nauttia sinkkuudesta, kunhan tiedän, että saisin naisen itselleni tuosta vain.'
No eihän sitä KUKAAN tiedä tai saa tuosta vain!
'Ellei siis sinulla ole osoittaa vakaalla parisuhteella että sinä olet onnistunut.'
Parisuhteella ei todisteta yhtään mitään ulkomaailmalle, vain itselle, jos sillä lisäarvoa ja/tai itsetuntoa hakee!
'Ei, se on aivan keskeistä. Maailma pyörii sen kysymyksen ympärillä.'
Ei pyöri! Ei se pyöri oman napammekaan ympärillä, vaikka kuinka kernaasti niin luulisimmekin.
'Toinen, minkä ympärillä maailma pyörii on uskonto, jumala ja sensemmoiset'
Tämä pitää hyvin paljon enemmän paikkansa!
'Mikä on elämän tarkoitus, minkä ympärille sinä elämäsi rakennat. osoitatko valinnallasi olevasi friikki, hörhö, eksyksissä vaiko luotettava ja vakuuttava.'
Minua kiinnostaa se, kuka MINÄ olen ja olla sovussa sen kanssa, ei yhtään se miten/ mihin se kategorioidaan.
'Hyväksyn, mutta miten sinä selität sen tasapainon muille?'
Onko pakko selittää muille? Ei.
'Minä minä minä minä.'
Nimenomaan!!!! Nimenomaan minä! Sitten vasta sinä. Sitten mulla on OIKEESTI annettavaa oikeasta itsestäni, eikä mitään kenenkään takia feikattua.
>>Tämähän kuulostaa jo entisaikojen >>naimakaupoilta
>Niin kuulostaa.
Hitsi kunnei oo kun tuulenhuuhtoma takamus perinnöksi sattunut... :D
ollut huomattavasti helpompi elää sovussa muun maailman kanssa siitä lähtien, kun aloin elää sovussa itseni kanssa.
Vastaavasti sinä varmasti uskot sen, että minulta maailma odottaa ennemmin teatteria kuin sitä, että olisin aito, oma itseni.
Annan heille sen teatterin, se on sellainen joutava liturgia.
Itse asiassa ihastuin Amerikan Yhdysvalloissa siihen, että kovatkin fundamentalistit omasivat "vesi hanhen selästä"-asenteen mitä tuli aika moneen uskonkappaleeseen. Suomessa taas se myrkky oli päässyt ihoa syvemmälle.
Minulla rupeaa oikeasti olemaan elämässäni sellainen hetki, että voisin olla laadukkaasti sinkku. Ajatus vain siitä on vaikea, ihan kuin Suomessa asuneelle oli (Yhdysvalloissa) vaikea hahmottaa, ettei ihminen tarvitse pankkitiliä.
Sinkkuuteen vain ei saa kuulua yksinäisyyttä. Minun työni hedelmä on se, etten ole koskaan yksin. Minuun kolahti luukkan 16:8-9: ""Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. 9 Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole."
Olemalla antelias ja avulias minun ei tarvitse pelätä päivää jolloin olen masentunut ja ahdistunut, sillä minulla tulee silloin olemaan aina ihmisiä ympärilläni.
>> Vastaavasti sinä varmasti uskot sen, että minulta maailma odottaa ennemmin teatteria kuin sitä, että olisin aito, oma itseni.
"Prepositio
Kirjoittanut: vaccavera 2.6.2008 klo 13.25
Et itsekään kaksinkertaistanut ;DD "
Minulla ei ole hinku kyseenalaistaa perustavaa laatua olevia käsityksiä pitkäkestoisen parisuhteen esittämisestä.
"Mä en tarvitse passia mihinkään piireihin, en varsinkaan tällaista henkilöpassia. Minusta sinkkuna oleminen ja esiintyminen ei missään nimessä kyseenalaista moisia käsityksiä!"
Sinkku on aina jollain tavalla epäonnistunut, niin kuin työtön. Vaikka työtön olisi ollut 20 vuotta työtön, niin silti hänen päälleen sylkevät ihmiset joilla on ensimmäinen kesäduuni. Ei pidä tarjota ihmisille sitä langanpätkää mistä sinut saadaan purkautumaan.
"Ei haittaa! Eivät ole kovapanosammunnat tai muutenkaan vakavat kinkerit, nimittäin, nää piirit jos niitä tarkoitat. "
Hyvä ettei sinulla ole köyttä kaulassa. Minä tunnen kyllä että itselläni on.
"Olen eri mieltä! Toisessa täytyy olla sitä jotain, josta aluksi kiinnostuu ja joka vetää puoleensa. Tämä alkukiinnostus sitten kehittyy, syvenee, levenee ja kasvaa korkoa ajan myötä. En mitenkään pysty näkemään suhdetta noin kyynisesti. "
Jokaisessa on yleensä sitä jotain, se vain pitää kaivaa esille.
"'Minä voin nauttia sinkkuudesta, kunhan tiedän, että saisin naisen itselleni tuosta vain.'
No eihän sitä KUKAAN tiedä tai saa tuosta vain! "
Just siksi kannattaa pitää kiinni siitä, minkä saa. Yleisimmät keskustelunaiheet tällä palstalla on, kuinka tutustua, kuinka tehdä aloite, missä tavata ja niin edelleen. Se aloittaminen ja aloitteen tekeminen ovat hirveän vaikeita, joka kerta. Siksi ne kerrat pitää minimoida, ellei halua elämää, joka on täynnä sydämentykytystä ja riskinottoa.
"Parisuhteella ei todisteta yhtään mitään ulkomaailmalle"
Sillä todistetaan sitoutuminen ns. normaalien ihmisten ns. normaaleihin elmänsisältöihin.
"Minua kiinnostaa se, kuka MINÄ olen ja olla sovussa sen kanssa, ei yhtään se miten/ mihin se kategorioidaan. "
Minusta onkin jo sanottu, että olen tavis, naapurin Pirkko. Se riittää minulle. Minä en ole niin monimutkainen enkä nero. Minusta ei löydy paljoa. Ei löydy suvustakaan.
Kutittaa narsismia ajatella olevansa jotain erinomaista, mutta kun ei ole. Samat geenit on, millä kannettiin lantaa paljussa pitkin tuulista vaarankuvetta koko keskiaika ja se oli ainoa sisältö onnellisesti lyhyeksi jääneessä elämässä. Ajattelivatko ihmiset minuuttaan vääntäessään kangella kaskikoivun juurakkoa neljä sataa vuotta. Ei. Ne ajatteli, ettei vain tulisi halla ja nälkävuodet ja sensemmoista plus että tietämättömät kuvittelivat pääsevänsä kuoltuaan taivaaseen. Uneksivat varmaan kasken ja savupirtin sinnekin.
Eli voit olla rehellinen tai sitten elää fantasiassa. Pilvilinnat luhistuvat joku päivä.
"'Hyväksyn, mutta miten sinä selität sen tasapainon muille?'
Onko pakko selittää muille? Ei. "
Jos haluat olla sosiaalinen, on pakko.
"'Minä minä minä minä.'
Nimenomaan!!!! Nimenomaan minä! Sitten vasta sinä. Sitten mulla on OIKEESTI annettavaa oikeasta itsestäni, eikä mitään kenenkään takia feikattua. "
Eka juhla jossa kaskipulikoita pyörittelevä sai oikeasti ja omana itsenään olla kaikkien jakamattoman huomion kohteena oli hautajaiset. Sitä ennen hän eli pääasiassa muiden ihmisten tarpeita varten. Eivätkä asiat ole yhtään muuttuneet.
">>Tämähän kuulostaa jo entisaikojen >>naimakaupoilta
>Niin kuulostaa.
Hitsi kunnei oo kun tuulenhuuhtoma takamus perinnöksi sattunut... :D "
Feodaaliajalla oli kaikki epävarmaa. Ainakin veriside oli kuitenkin varma ja pysyvä. Niin tärkeää asiaa kuin parisuhdetta ei haluttu altistaa ailahteluille eikä pelleilyille. Mutta kun kuitenkin jotkut halusivat luoda dramatiikkaa silloinkin, kirjoitettiin moinen julkeus kirjaksi ja asiaa jauhettiin seuraavat 655 vuotta väsymättä.
>> Sinkku on aina jollain tavalla epäonnistunut, niin kuin työtön > Jokaisessa on yleensä sitä jotain, se vain pitää kaivaa esille. > "'-- miten sinä selität sen tasapainon muille?'
Onko pakko selittää muille? Ei. "
Jos haluat olla sosiaalinen, on pakko.
'Sinkku on aina jollain tavalla epäonnistunut, niin kuin työtön.'
Nuuuh, mä kyllä hyvin pystyn hahmottamaan tällaisen ajatuskuvion, mutta olen silti hieman eri mieltä. Entäpä ensinnäkin sellainen, joka katsoo kaihoten sinkkua vaikkapa 30vee suhdesodastaan käsin, jossa ei sitten vaan opittukaan olemaan ajan kanssa pariskunta? Onko tällainen epäonnistumista? Kompromissaamistaidon puutetta? Kärsimättömyyttä? Ongelmien kohtaamattomuutta? Vai vaan silkkaa tyhmyyttä kumpaakin osapuolta kohtaan?
Minusta sinkku ei missään nimessä ole epäonnistunut! Ei se kvantiteetti vaan kvaliteetti....
'Ei pidä tarjota ihmisille sitä langanpätkää mistä sinut saadaan purkautumaan.'
Ei ni. Ellei sitten ole tarve siihen.
>Hyvä ettei sinulla ole köyttä kaulassa. Minä >tunnen kyllä että itselläni on.
Ota se äkkiä pois!!!
'Jokaisessa on yleensä sitä jotain, se vain pitää kaivaa esille.'
Jooo, jokaisessa on kyllä takuulla jotain, olen siinä täysin samaa mieltä! Kaivamisesta olen hieman eri mieltä. Kaivaminen kaivamisen vuoksi ei kannata. Keskinäinen magneettikenttä ratkaisee mulla, vetovoima.
'Just siksi kannattaa pitää kiinni siitä, minkä saa.'
Eieieiei! Mieluummin kokonaan ilman kuin keräilyeriä tai säälipleijareita, kuten jääkiekossa konsanaan!
'Yleisimmät keskustelunaiheet tällä palstalla on, kuinka tutustua, kuinka tehdä aloite, missä tavata ja niin edelleen.'
Se on kyllä totta! Kummasti ne silti osaakin toistensa luo, jos kohta eroonkin ja vielä uudelleenkin yhteen - puhun nyt näitä lespopiirejä n.25v. seuranneena. Mua ei yllätä oikein mikään enää ;D
'Sillä todistetaan sitoutuminen ns. normaalien ihmisten ns. normaaleihin elmänsisältöihin.'
Hmmm... kääntäisin tätä näkökulmaa senverran, että päinvastoin: sinkkuhan todistaa sinkkuudellaan saavansa sisältöä elämäänsä yksinkin, parisuhteessa oleva "tarvitsee" siihen toisen. Sinkku on yksin vastuussa elämästään, ratkaisuistaan ja pärjäämisestään. Minusta se on yhtä kova juttu kuin parisuhde.
'Eli voit olla rehellinen tai sitten elää fantasiassa. Pilvilinnat luhistuvat joku päivä.'
Melkoista fantasiointia on yrittää lukea saati oikeasti ymmärtää jälkeenpäin 400v. sitten ajateltua. Minusta pitää nähdä hieman realistisemmin oma hiekanjyvyytensä vuosituhansien saatoissa. Ehkäpä 400v:n päästä joku selittää tohkeissaan toiselle tutkittuaan jotain historian opusta, että
"KUVITTELE ne asui silloin sellaisissa... ootas... betoniako se oli... joo betonisissa vähänniinku laatikoissa päällekkäin ja vierekkäin. Tuskinpa ne silloin mitään minuuttaan pohtivat, oliko niillä kehittyneet aivotkaan vielä ...ootas, mikäs se hupaisa termi nyt olikaan... joo siis kun palkkatyöhön aamuisin menivät joillain ihme julkisilla... ne vaan aatteli että millähän sitä mikroruokaan rahat riittää verojen ja vuokran tai asuntolainan jälkeen... olipa se synkkää elämää silloin sähkövalon aikana..."
'Jos haluat olla sosiaalinen, on pakko.'
Ei ole. Mäkin olen jauhanut duunipaikoilla ja peliporukoissani niin maan perkuleen sosiaalisesti kahvituntipotaskaa vuosikausia mainitsematta sanallakaan kotioloistani tai parisuhteestani. Mukavan maineessa olin silti!
'Eka juhla jossa kaskipulikoita pyörittelevä sai oikeasti ja omana itsenään olla kaikkien jakamattoman huomion kohteena oli hautajaiset.'
Ei tämä koskenut kaikkia!
'Sitä ennen hän eli pääasiassa muiden ihmisten tarpeita varten. Eivätkä asiat ole yhtään muuttuneet.'
No tietenkin tässä eletään muidenkin tarpeita varten. Mutta vapaaehtoisesti ja "ilolla palvellen", mahdollisimman mielellään ja joskus ruumiillaankin...
'Feodaaliajalla oli kaikki epävarmaa.'
Mikään ei ole niin epävarmaa kuin pysyväiseksi uskottu ihan nykypäivänäkään!
'Niin tärkeää asiaa kuin parisuhdetta ei haluttu altistaa ailahteluille eikä pelleilyille.'
Suuren lapsi- ja muun kuolleisuuden, tautien, tappeluiden, sotien, onnettomuuksien, tapaturmien, jne. aikoina tahdottiin lähinnä varmistua suvun jatkumisesta, eli suuren tai penemmänkin omaisuuden pysymisestä suvuissa.
Tehtiin paljon juuri näitä järkiavioliittoja järjettömistäkin aineksista ja sitten vain kestettiin. Se, että kannattaako sitä glorifioida, on mielenkiintoinen kysymys. Kullakin aikakaudella on omat tapansa syistä, jotka vain he ja kulloinkin vallinneet olosuhteet määrittelivät. Me muut olemme aina niitä katsomosta käsin pelaavia jälkiviisaita...
Tuo "itsensä puolella - ei ketään vastaan" sopisi vaikka vaalilauseeksi!
"No eihän sitä KUKAAN tiedä tai saa tuosta vain!"
Ceen mielestä on ainakin kaksi jotka saa tosta vaan. Toinen niistä on saanut Tuulan... (Toinen ei nyt vaan jaksa.)
Ei millään pahalla, blondi. Tiedäthän.
:-D
"Poikkinaintia?
Kirjoittanut: vaccavera 2.6.2008 klo 17.02
Entäpä ensinnäkin sellainen, joka katsoo kaihoten sinkkua vaikkapa 30vee suhdesodastaan käsin, jossa ei sitten vaan opittukaan olemaan ajan kanssa pariskunta? Onko tällainen epäonnistumista? Kompromissaamistaidon puutetta? Kärsimättömyyttä? Ongelmien kohtaamattomuutta? Vai vaan silkkaa tyhmyyttä kumpaakin osapuolta kohtaan? "
Päihteet ja selvä, rouhea narsismi ovat minusta päteviä syitä erolle. Anton Szandor La Vey kirjoittaa psyykkisistä vampyyreistä, ihmisistä, jotka imevät toisista ihmisistä mehun pois.
Pieni Silkkinen I tunnustautui sellaiseksi kun hän soitti minulle, kun hänellä on aina jokin huoli mielessä kun hän puhuu minun kanssani. Hän sanoo, että härät ovat sellaisia, valittajia. Paitsi siis minä.
Minä olen ottanut "vesi hanhen selästä"-asenteen hänen huoliinsa ja kaikkien muidenkin ihmisten huoliin. Tiettyyn rajaan asti ja sitten loppuu. Painun vaikka Sipoonkorpeen omaa ahdistumistani pakoon. Onneksi minulla on harrastukset.
Joskus tuo Bit tai pikemminkin Bitin tavarat, jotka tekevät yhteiselomme ahtaaksi ahdistavat minua. En silti usko ettenkö voisi elää maailman tappiin naisen kanssa, joka on masentunut ja jonka tavarat täyttävät kotini. Se vain vaatii paljon niitä korpikeikkoja siihen että tasapaino säilyy.
Kun sekä Bit että Pienet Silkkiseni arvostavat minun heitä kohtaan kohdistamaani pätkittäistä huolenpitoa, koen, että elämälläni on tarkoitus. Ehkä ei toteudu elämän maksimaalinen mielihyvä, mutta ei absoluuttinen minimikään.
Bitille kerroin, että minulla on perhe, johon kuuluu hän ja Pienet Silkkiseni. Sellainen tekee minut onnelliseksi vaikka se ei useimmiten helppo perhe olekaan.
"Minusta sinkku ei missään nimessä ole epäonnistunut! Ei se kvantiteetti vaan kvaliteetti.... "
Minun on vaikea selittää sitä heteroille, miksi riskeerata vakaa heteroura ja lähteä "pelleilemään" samansukupolisilla suhteilla jos kerta jää luu käteen ja toteutuu syrjintä.
Vastustan kyllä namusetalaisuutta eli sitä että hoetaan, että asiat näissä meidän hlbti-piireissä ovat hyvin silloin kun ne eivät ole hyvin haluten peittää näkyvistä kaikki ne, jotka eivät miellytä silmää.
Ehkä kärsin menneisyyden traumasta. silloin kun olin pro, olin yksin, korkeintaan Pieni Silkkinen II:n kanssa, joka oli samaan aikaan pro. Pian sen jälkeen koin konkreettisesti sen, mitä on elää ilman ihmisarvoa kun sairastuin pahasti inkontinenssiin. Minun on vaikea omata itsetuntoa niin, että näkisin että minun asemastani ihminen todellakin tekee paluun ihmiskuntaan. Silloin toimin niin kuin epärehellinen taloudenhoitaja Luukkaan 16 luvussa, ostan itselleni parisuhteet omalla hyvyydelläni ja hoivallani. Itse asiassa näin on myöhemmin käynyt elokuvassa "Vaihtokaupat", jossa pro hoivaa miestä, joka on tiputettu kadulle 'piireistä'.
">Hyvä ettei sinulla ole köyttä kaulassa. Minä >tunnen kyllä että itselläni on.
Ota se äkkiä pois!!! "
En voi lähteä tästä maailmasta ulos.
"Keskinäinen magneettikenttä ratkaisee mulla, vetovoima. "
En magnetisoidu.
"Kummasti ne silti osaakin toistensa luo, jos kohta eroonkin ja vielä uudelleenkin yhteen - puhun nyt näitä lespopiirejä n.25v. seuranneena. Mua ei yllätä oikein mikään enää ;D "
Sinulla on aika kunnioitettava ura. Minä tipahdin skeneen ulkomailta, kuten olen sanonut.
"sinkkuhan todistaa sinkkuudellaan saavansa sisältöä elämäänsä yksinkin"
Mistä, lemmikkikakadusta, vai?
" Sinkku on yksin vastuussa elämästään, ratkaisuistaan ja pärjäämisestään. Minusta se on yhtä kova juttu kuin parisuhde. "
Se on moderni juttu - pärjää yksin kapitalistisessa kilpailuyhteiskunnassa. Mutta se ei ole minun juttuni. Ei ole se kapitalismikaan.
"Melkoista fantasiointia on yrittää lukea saati oikeasti ymmärtää jälkeenpäin 400v. sitten ajateltua. Minusta pitää nähdä hieman realistisemmin oma hiekanjyvyytensä vuosituhansien saatoissa."
Me elämme uudestaan feodalismia. Ehkä nyt ei ole ritareita eikä linnanherroja, eikä jatkuvia pikkusotia ruhtinaskuntien välillä, eikä täällä riehu rutto. Sen sijaan meillä on sama epävarmuus. Kuninkaiden sijaan on valtio ja EU. Aatelin sijaan (sana 'aateli' tarkoittaa verovapautta) meillä on yrittäjät. Ruhtinaskuntien välisten sotien sijasta meillä on yritysten välinen kilpailu. Ruton sijasta meillä on ympäristöongelmat. Kirkon inkvisition sijaan meillä on tarkkailukamerat ja rekisterit.
Elämä on yhtä epävarmaa ja ihmisarvo on vähäinen.
"Ei ole. Mäkin olen jauhanut duunipaikoilla ja peliporukoissani niin maan perkuleen sosiaalisesti kahvituntipotaskaa vuosikausia mainitsematta sanallakaan kotioloistani tai parisuhteestani. Mukavan maineessa olin silti!"
Tuohon minäkin pyrin.
"'Eka juhla jossa kaskipulikoita pyörittelevä sai oikeasti ja omana itsenään olla kaikkien jakamattoman huomion kohteena oli hautajaiset.'
Ei tämä koskenut kaikkia! "
Ei se koskenut aatelia eli tyhjää toimittavia typeryksiä.
"'Feodaaliajalla oli kaikki epävarmaa.'
Mikään ei ole niin epävarmaa kuin pysyväiseksi uskottu ihan nykypäivänäkään! "
Pakkoko sitä epävarmuutta on vielä lisätä!
"Tehtiin paljon juuri näitä järkiavioliittoja järjettömistäkin aineksista ja sitten vain kestettiin. Se, että kannattaako sitä glorifioida, on mielenkiintoinen kysymys. Kullakin aikakaudella on omat tapansa syistä, jotka vain he ja kulloinkin vallinneet olosuhteet määrittelivät. Me muut olemme aina niitä katsomosta käsin pelaavia jälkiviisaita..."
Tuo pätee yhtä hyvin näiden järkiavioliittojen demonisointiin kuin glorifiointiin.
"Ceen mielestä on ainakin kaksi jotka saa tosta vaan. "
Molemmat omalla tavallaan säihkyvät ja hehkuvat kuin tuikkivat tähdet, jotka houkuttelevat ulos haaveksujia ja romantikkoja.
Minä taas hehkun yössä kuin lamppu ja olen turvaksi puistossa kulkeville, mutta houkuttelen pinnalleni lähinnä vain kärpäsiä ja yöperhosia.
Tährei valoo minä en ymmärrä.
kirjoittamista? Sinulta sekin onnistuu.
sutkautteleminen ovat yhtä kaukana toisistaan kuin galaksit.
Novellinkin pitäisi pysyä jotenkin asiassa ja kasassa, sitä paitsi.
Määrä ei takaa laatua.
Eihän kenkään effortti ole teiltä pois? Itse voi vaan torkkua kiikkustuolissa ja jos itsestä ei ole mihinkään, toisesta voi olla. Näin se vaan menee. Kuka kirjan kirjoittaa, se on ihmisen oma asia.
omakustanne olis paras tässä ...tapauksessa...
Ihmetytti vain kuinka joku voi arvioida toisen kirjailijankykyjä nettipalstan perusteella.
Jos kyseessä on selvännäkijä, olkoon sitten. En minä sitä kadehdi.
Joo, ei minulla ole mitään lahjoja kirjan kirjoittamiseen eikä halua. Teette palveluksen jos ette ehdota sitä minulle edes.
Tuollaisen puoli sivua jaksan kirjoittaa ja sen jälkeen rupeaa ajatus katkeilemaan ja harhailemaan.
Säästyy sademetsä sitä paitsi.
jos jaksaisit kirjoittaa, siitä tulisi hyvä kirja. Mun ihastuksella on yhtä voimakas energiakenttä ja tunnistan tai olevinani tunnistan hänet aina tekstin perusteella. Kirja useimmiten kirjoitetaan pienissä erissä, muutama sivu kerrallaan ja joskus vain yksi sivu.
hyviä, olen lukenut täällä jo monta vuotta. Kai kaikki lebeeeet sentään osaa kirjoittaa ainakin tekstin tänne tai pari. Siihen riittää pelkkä perusk… tai vanhemmilla polvilla entinen apukoulu. Mitäs tukilaitoksii niit nykyisin onkaan.
Miksi kaikkien pitäisi olla yhtä mieltä siitä, miten suhde "kuuluu" aloittaa????
Eikös kukin suhde sinänsä ole oma yksilönsä, joka alkaa sille ja sen osapuolille sopivalla tavalla?
Suhteen alut, suhteet ja käsitykset niistä vaihdelkoon vaikka kuinka. Minun mielestäni tässä kohdassa tärkeää on se, että suhteen osapuolet ajattelevat näistä jutuista keskenään samalla lailla.
Oikeita tapoja on onneksi monta. Väärää ehkä vain se, jos valehtelee itselleen ja sille toiselle.
... tässäkään keskustelussa ole pointtina se, että kaikkien pitäisi olla yhtä mieltä?
Minusta on ihan kiva lukea erilaisia näkemyksiä erilaisilta ihmisiltä.
Ja voi käydä niinkin, että jollakulla on ensin selkeä mielipide siitä, miten suhteen pitää alkaa ja millainen sen pitää olla - mutta sitten tosi elämässä tapahtuukin jotain aivan päinvastaista, joka kuitenkin tuntuu juuri oikealta :)
yks kaunis päivä saattaa huomata omien tuttujen, turvallisten ja "ainoiden oikeiden" mielipiteiden ja toimintaperiaatteiden joutavan romukoppaan. se on virkistävää. ja tuo varmasti eloa ja energiaa vakiintuneeseenkin suhteeseen.
, niin mä tuun yöllä kummitteleen. Piste.
"pointin" määrittelijästä.
Minusta vaikutti siltä, kuin ketjussa olisi ollut muutama julistavakin kommentti. Ehkä olin väärässä. Tuppaan saamaan kaikkikattavista ja -tietävistä totuusjulistuksista näppylöitä (siis jos niitä esittää joku muu kuin minä :P), ja saatan reagoida turhan herkästi.
...aiheuttavat minullekin näppylöitä - ja herkästi...
...eikä päivän tarvitse olla kovin kauniskaan!
Mulle "ainoiden oikeiden" mielipiteitteni kyseenalaistaminen, horjuttaminen ja lopulta romuttuminen on ollut myös suuri helpotus!
Sen mikä on vanhaa, aikansa elänyttä, epätasapainossa ja mitään tarkoitusta rehellisesti palvelematonta, sen täytyy ensin hajota - mun tapauksessa täydellisesti, ennenkuin mitään oikeaa uutta voi lähteä rakentumaan.
Mitä tulee suhteiden aloituksiin, niin IHANAA että niitä on ziljoonia erilaisia, koskapa kaikki kohtaamiset ovat erilaisia...
narikassa. Mutta koitappa löytää joku jonka kanssa jaksaa jutella.
..jos välillä mamboilee vaakatasossa, tai vaikka pystyasennossa.
olen hämmästynyt, miten paljon on tullut aiheesta keskustelua.
ilmeisesti kekusteluhaluisia sitten vaan on.
Aloituksessani puhuin käsitteellä "loputtomat keskustelut",- en sinänsä tyrmännyt sitä tavanomaista jutskaamista; tottakai jokainen haluaa tutustua, enkä minäkään siinä poikkeus ole, mutta joskus tuntuu, että tieto lisää tuskaa...
olen sellainen ihminen, etten halua selitellä, tämä riittäköön.
osa kommunikaatiosta toistemme kanssa. Totisesti vähemmälläkkin puheella pärjää.
Keskustelun laajuus ja ketjun pituus on hiton hauska reaktio siihen sun aloitukseen!!
Juu, ei tarvitse selittää enempää, selväksi tuli.
(Ja totta helevetissä pitää välillä mamboilla, heehee!)
...mikä olisi ihanampaa kuin jutustelu rakastelun jälkeen, rentoutuneena ja toista lähelle päässeenä...sehän on mahdottoman antoisa hetki; tuo toisen vieläkin lähemmäksi...
vielä vaiheessa, jos jutustella jaksaa.
että siitä riittää eläimelliseen seksiin ja jälkijutusteluunkin. tai sitten voi ensin vähän uuvahtaa ja sen jälkeen rupatella.
...vaiheessa, jolloin toista voi maistella myös sanoin.