Sekä kasvavat asumiskulut.
Ekonomisti: Asuntovelallisen korkoriskiä liioitellaan
Pitäisi puhua myös muista riskeistä kuin koroista, sanoo Timo Lindholm.
Pääekonomisti Timo Lindholm OP-Pohjolasta sanoo, että asuntolainanottajan korkoriskit ovat saaneet nykykeskustelussa aivan liian ison painoarvon ja muut riskit ovat jääneet sivummalle.
Riikka Kalmi
29.5.2008 16:03
– Koroista puhutaan minun mielestäni liikaa. Ne saavat ylisuurta painotusta, pitäisi puhua myös muista riskeistä, Timo Lindholm sanoo.
Lindholm muistuttaa, että kun kahden prosenttiyksikön koronnousu sadantuhannen euron asuntolainassa tietää lainanottajalle 2000 euron lisäkustannuksia vuodessa, niin vuoden työttömyys voi tietää tulojen alentumista 25 000 eurolla. Samaten taloyhtiöön tuleva putkiremontti voi nostaa kulut jopa 45 000 euroon.
Suojautumiseen
on keinoja
Lindholm jakaa lainanottajan riskit kahteen ryhmään, ulkoisiin ja omatekoisiin. Ulkoisia riskejä ovat esimerkiksi talouden pitkittyvä taantuma, työtilanteen heikentyminen omalla alalla, korkojen huomattava nousu ja asuntojen hintojen romahdus.
Omatekoisia riskejä ovat puolestaan liian monen yhtäaikaisen lainan otto, ylihuolettomat kulutustottumukset, epärealistiset tulo-odotukset, tuloihin nähden liian suuret lainanhoitokulut ja velkarahoitteinen riskisijoittaminen.
Ulkoisiin riskeihin voi toki myös suojautua. Lindholmin mukaan kunnon vanhanajan säästäminen on hyvä puskuri esimerkiksi työpaikan menetyksen varalta, toinen keino on hankkia lainaan takaisinmaksuturva.
Korkojen nousua voi ennakoida laskuharjoituksin jo lainaa ottaessa, korkokatolla tai pitkällä viitekorolla. Asunnon arvon yllättävään alenemiseen voi puolestaan varautua olemana tarkkana ostotilanteessa ja tekemällä riittävästi peruskorjauksia.
Paras viitekorko
oli lyhyt
Lindholm kertoo laskeneensa, että mikä on ollut edullisin viitekorko vuosien 1999–2007 välillä.
– Otti sieltä minkä aikavälin tahansa, niin lyhyemmät viitekorot menestyivät parhaiten. Kuuden kuukauden euribor oli parempi kuin vuoden euribor tai prime-korko. Viiden vuoden viitekorko oli kallein.
Lindholmin mukaan pitkää, viiden vuoden viitekorkoa pitäisikin ajatella vakuutuksenomaisesti.
– On turha voivotella, jos riski ei toteudukaan, hän sanoi.
Ekonomisti: Asuntovelallisen korkoriskiä liioitellaan
Pitäisi puhua myös muista riskeistä kuin koroista, sanoo Timo Lindholm.
Pääekonomisti Timo Lindholm OP-Pohjolasta sanoo, että asuntolainanottajan korkoriskit ovat saaneet nykykeskustelussa aivan liian ison painoarvon ja muut riskit ovat jääneet sivummalle.
Riikka Kalmi
29.5.2008 16:03
– Koroista puhutaan minun mielestäni liikaa. Ne saavat ylisuurta painotusta, pitäisi puhua myös muista riskeistä, Timo Lindholm sanoo.
Lindholm muistuttaa, että kun kahden prosenttiyksikön koronnousu sadantuhannen euron asuntolainassa tietää lainanottajalle 2000 euron lisäkustannuksia vuodessa, niin vuoden työttömyys voi tietää tulojen alentumista 25 000 eurolla. Samaten taloyhtiöön tuleva putkiremontti voi nostaa kulut jopa 45 000 euroon.
Suojautumiseen
on keinoja
Lindholm jakaa lainanottajan riskit kahteen ryhmään, ulkoisiin ja omatekoisiin. Ulkoisia riskejä ovat esimerkiksi talouden pitkittyvä taantuma, työtilanteen heikentyminen omalla alalla, korkojen huomattava nousu ja asuntojen hintojen romahdus.
Omatekoisia riskejä ovat puolestaan liian monen yhtäaikaisen lainan otto, ylihuolettomat kulutustottumukset, epärealistiset tulo-odotukset, tuloihin nähden liian suuret lainanhoitokulut ja velkarahoitteinen riskisijoittaminen.
Ulkoisiin riskeihin voi toki myös suojautua. Lindholmin mukaan kunnon vanhanajan säästäminen on hyvä puskuri esimerkiksi työpaikan menetyksen varalta, toinen keino on hankkia lainaan takaisinmaksuturva.
Korkojen nousua voi ennakoida laskuharjoituksin jo lainaa ottaessa, korkokatolla tai pitkällä viitekorolla. Asunnon arvon yllättävään alenemiseen voi puolestaan varautua olemana tarkkana ostotilanteessa ja tekemällä riittävästi peruskorjauksia.
Paras viitekorko
oli lyhyt
Lindholm kertoo laskeneensa, että mikä on ollut edullisin viitekorko vuosien 1999–2007 välillä.
– Otti sieltä minkä aikavälin tahansa, niin lyhyemmät viitekorot menestyivät parhaiten. Kuuden kuukauden euribor oli parempi kuin vuoden euribor tai prime-korko. Viiden vuoden viitekorko oli kallein.
Lindholmin mukaan pitkää, viiden vuoden viitekorkoa pitäisikin ajatella vakuutuksenomaisesti.
– On turha voivotella, jos riski ei toteudukaan, hän sanoi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.