Saas nähä miten käy. Viimevuosina jäänyt muutaman pisteen päähän. Osaan Galenoksen aika lailla ulkoa- Kaikki kaavatkin olen opetellut ulkoa ja tiedän täydellisesti mihin kukin kaava tulee. Mutta mutta liian tiukkaa, liian tiukkaa. Tänä vuonna oli muuten helpompi koe kuin koskaan ennen etenkin laskut poikkeuksellisen helppoja. Maksasuoni kysymys oli minulle yllättäen aika kinkkinen..Olisiko pitänyt kertoa maksa toiminnoista, rasvahapoista glukooseista jotka sitten niitä pitkin liikkuvat ja erittyvä jne..??
12. kerta
kun haen lääkikseen.
121851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet siis jo noin 30 vuotias ? Toivottavasti olet tehnyt tuona aikana muutakin kuin vain lukenut yhtä kirjaa. Toivottavasti olet hankkinut muun tutkinnon. Itselläni kesti lukiom jälkeen 4 vuotta päästä amk- koulutukseen kun olen niin huono ja epäonnistuin pääsykokeissa. Onneksi sentään älysin hankkia ammatillisen tutkinnon, enkä vain jäädä odottamaan amk pääsyä. AMK-opinnot oli myös helpompi aloittaa kun minulla oli jo ennestään yo-tutkinto ja ammatillinen tutkinto siltä alalta, jota nyt opiskelen amk:ssa.
Eikö tossa ajassa olisi jo tullut mieleen, että lääkis ei ehkä ole se sun elämäsi juttu...
eli mulla on aikaa vaikka muille jakaa eikä mene aika hukkaan milloinkaan. Sitten kun keksitään kunnon skitsolääke niin voin toimia lääkärin ammatissa. Tähtään psykiatriksi. en ole tyhmä koska sain täydet pisteet äo-kokeesta johon osallistuin. Keskittymiskykyni taudin takia heikentynyt lisäksi paineensietokyky heikko. Psykiatrina olo ei ole kovinkaan paineista kuulemma.
eli aika vanha...ensin yritin kemiaa yliopistossa en kuitenkaan siihen pystynyt..
Kemian opintojen tahti ja vaikeustaso eivät tietääkseni yllä lääkiksen vastaaviin. Jos niistä et selvinnyt, turha haaveilla lääkiksestä.
Sinnikkyys on hyvä asia, mutta jos olet samalla tavalla valmistautunut jo 12 kertaa kokeeseen eikä paikkaa vieläkään tule...
...et vain osaa soveltaa, eli turha haaveilla lääkispaikasta. Pääsykokeessa ei riitä, että osaa materiaalit ulkoa.
...tasosi ei riitä ehkä yliopisto-opintoihin lainkaan.
...sinun pitäisi vähintäänkin muuttaa luku- ja valmistautumistekniikoitasi. Tyhmyyden määritelmä on se, että yrittää aina vain samalla tavalla ja yllättyy, kun menee pieleen.
... sinulla on aivan kummallinen kuva koko alasta ja sen vaatimustasosta, eli et tajua alkuunkaan mihin olet yrittämässä.
pääseväni tänä vuonna. ekaa kertaa olen varma sisäänpääsystä. Laskujeni mukaan saan 115 pistettä vähintään
Toivon, että pääset. Jos et pääse, on valmistautumisessa suuria ongelmia, tai sitten jossain vaiheessa täytyy myöntää, että rahkeet ei riitä. Kannattaa miettiä, mitä elämältä haluaa ja aikooko lyödä päätään seinään toistuvasti. Luulen että tiedät tasosi noin monta kertaa pyrkivänä, mieti mistä on jäänyt kiinni. Ja pitää sitäkin miettiä, että pärjääkö sitten lääkärinä, kun kouluun yleensä päästään 2-3 kerralla vähintään.
Ja olitteko ajattelut muu alaa? 12 kertaa on kuitenkin jo aika paljon.
Kun katsotaan tilastoja lääkärien työuupumuksesta, niin kärjessä ovat radiologi, psykiatri ja anestesiologi, järjestystä en muista. Mutta kyllä se psykiatrin työ on kuormittavaa, eli jos paineensietokyky on heikko, niin en suosittele.
kirjoittaa pilanpäiten, että joku olis hakenut sinne 12 kertaa, jotta lääkisläiset voivat taas kokea itsensä paremmiksi. Täytyy sanoa, että jos yliopistoon hakisi oikeasti 12 kertaa, niin ei ole koskaan tosissaan edes yrittänyt. Selvä provo, millä yritetään saada lääkispääsy näyttämään ylivaikealta. Kaverini pääsi lääkikseen ekalla yrittämällä ja totesi (kävi muös muissa yliopiston pääsykokeissa), ettei lääkiksen pääsykoe ollut yhtään sen vaikeampi kuin ne muutkaan. Ihmetteli vaan sitä, miksi lääkikseen pyrkivät jaksavat jauhaa pääsykokeen mahdottomuudesta. Tietenkin kokeeseen piti opetella hieman erityyppisiä asioita kuin muualle, mutta jos kyseiset asiat oikeasti kiinnostavat, niin sittenhän niitä on mukava lukeakin. Liian moni hakee lääkikseen vain palkan ja aseman takia. Silloinhan on selvä, ettei kokeissa edes pärjää niin hyvin ja pääse välttämättä ekalla yrittämällä sisään. Mutta kyllä sinne lääkikseen pääsee ekallakin yrittämällä, jos jaksaa panostaa kunnolla. Kuten mihin tahansa. Yleensä ne tyypit, jotka eivät ekalla sisään mene, eivät ole oikeasti lukeneet kunnolla tai ovat lukeneet väärällä tekniikalla/ asenteella. Kaksitoista kertaa tuskin kukaan hakee yhtään mihinkään oikeasti ja tosissaan! Tai jos hakee, niin taustalla pitää olla jotain muutakin...
että se on just näin päin.
Itse - ainakaan sisäänpäästyäni - en (enää) pitänyt koetta ollenkaan vaikeana ja sisäänpääsyä vaativana. Näin myös useat kurssikaverini. Siinä vaiheessa, kun ovet eivät (vielä) aukea, on tavallisempaa toitottaa tehtävän mahdottomuutta. Epäonnistuminen kokeessa saakin sen tuntumaan siltä.
Provohan tämä voi silti olla.
esimerkiksi Helsinkin lääkikseen hakee noin 800 ihmistä vuosittain, ja useat ovat lukioidensa parhaimmistoa. Paikoista siis ihan oikeasti kilpaillaan pisteiden kymmenesosien perusteella. Kokeen objektiivinenkaan vaikeus ei välttämättä ole se ainoa parametri, vaan myös alan suosio ja hakijamateriaalin taso.
Suuri osa kokeessa tosissaan kavijöistä sijoittuu rajan tuntumaan, ja väärälle puolelle jääminen ei välttämättä tarkoita että tuli tekemään kokeen vasemmalla kädellä.