kun isä jättää? Suoraan syy vai valehteletteko ja kerrotte tarinan ja kehutte että on sulla hyvä isä, vaikka sydämeen sattuu? Lapsellehan eikuulemma saa sanoa toisesta vanhemmasta pahaa vaikka olisi sitä, aina pitää kehua ja ylistää, eli valehdella.
Mulla on 13 v 15 v 16 v poijaat, pitääkö valehdella heille että sulla on hyvä isä, vaikka ne tietää että naapurin akka vei isän mennessään.
Mulla on 13 v 15 v 16 v poijaat, pitääkö valehdella heille että sulla on hyvä isä, vaikka ne tietää että naapurin akka vei isän mennessään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
en ole äiti vielä, mutta kyllä mun mielestä lapselle voi kertoa, ja hänellä onkin oikeus tietää, mistä ero johtuu. ja voihan tottakai sanoa, että äiti on surullinen, mutta isä on kuitenkin isä ja rakastaa teitä lapsia eikä hylkää heitä yms perusjuttuja. ja on muuten hyvä mies. jos lapset ovat yhtään tunneälykkäistä niin varmasti ovat vihaisia isälleen, heilläkin on oikeus olla vihaisia! ja vihan tunne menee heillä varmasti ohi jossain vaiheessa.
ja jos naapurin nainen ei tiennyt että oli varattuun mieheen sotkeutunut (vaikea kuvitella tosin ettei tienny) niin olisi ihan reilua ja hyvä kertoa ettei ero ole myöskään tuon toisen naisen syy.
mutta oikeasti, lapsilla on oikeus olla vihaisia ja äiti saa kyllä sanoa lapsilleenkin olevansa surullinen. se on normaalia elämää. toisin kuin toisten katkera haukkuminen tai asioiden siloittelu ja salaaminen.
tosiaan äiti en vielä itse valitettavasti ole, eikä onneksi ole tuosta tilanteesta kokemuksia. mutta puhunkin nyt omista lapsuuden kokemuksistani.
olin lapsena (n11v) erittäin vihainen äidilleni koska ei kertonut minulle kuinka surullinen on isäni takia ollut! ja kyllä tuntui molemmilta puolelta petetyksi kun asioiden oikeita laitoja ei tapahtumahetkellä kerrottu.
toivottavasti nyt jotain sait tästäkin viestistä :)
Lapsille kerroin suoraan, että isä ei rakasta enää äitiä vaan rakastaa toista naista. Esikoinen oli tämän naisen tavannutkin ennekuin minulla oli edes mitään tietoa miehen salarakkaasta. Vanhimmat lapset oli kouluikäisiä, nuorimmainen muutaman vuoden ikäinen.
ja valhetta kasvattaa. Itse kerroin että joku nainen vei isän teiltä pois eikä isä enää meistä tykkää, ja vaihtoi vieraaseen naiseen. Ei ole sen koommin tarvinnut isän toilauksia kertoilla, kun kerralla selvittää. Jos isä hylkää niinmitä sitä valehtelemaan. Joskus jäät kiinni kuitenkin, ja saat valehtelijan maineen. Lapset ei luota enää äitiinkään, ensin isä pettää ja sitten äiti valehtelee. Tosi väärä ajattelutapa. Kun isä meidät hylkäsi eikä tahdo nähdä, niin lapset ymmärtää olla odottamatta. Meillä yksinkertaista ja kätevää.
Joku syyhän siihen oli, että hän sinut jätti. Kerrotko siis lapsille, että olet huono äiti? Etpä taida.
Miksi siis sekoittaa kaksi eri asiaa? Lapsilleen hän on varmaan hyvä isä, joten kerro se. Huonoksi isäksi et voi häntä sanoa sen takia, että hän lemppasi sinut.
Tuskimpa mies jätti koska tämä oli huono äiti?
Ehkäpä jotenkin miehen silmin huono vaimo? mutta tuskin huono äiti?
Ajatteletkos sinä mitä kirjoitat?
Ja lapsilleen ei kyllä etä-isä ole hyväksi, vaikka kuinka asiaa kääntelisi.
jättänyt lapset minulle??? Enhän ollut miehen äiti, joten en ymmärrä mitä tarkoitat. Mies jätti kun olin huono äiti???
teidän mielestä on lapselle oikein syyllistää isä, isä jätti äidin eikä rakasta äitiä enää vaan otti jostakin toisen naisen. Eli myrkytätte lapsen mieltä isää kohtaan. Vai pitäiskö meilläkin isän sanoa lapselleen, että "äitis makas yhden toisen miehen kanssa, joten mä nakkasin sen pihalle?"
Eikö se ole lapselle parempi sanoa, että "Aikuisten rakkaus toisiaan kohtaan ei aina kestä, mutta rakkaus lapsia kohtaan säilyy. Äidin ja isän rakkaus ei nyt kestänyt, mutta äiti ja isä rakastavat lapsia aina"
Millainen ihminen sitten on se isä, joka jättää lapsensa huonon äidin hoiviin?? Hyvä isä ja hieno mies?
että lapset ihan automaattisesti tiesivät,mikä oli eron syy.Tilanteen rauhoituttua en ole lapsille haukkunut isäänsä enkä uutta naistakaan.Saavat itse olla omaa mieltään isästään,joskus asiat vaan ajautuvat siihen pisteeseen,että edessä on ero.Elämä on.
Olen sellaisen isän tytär, joka totaalisesti hylkäsi perheensä kun olin 12 vuotias.
Syynä ei ollut vain yksi nainen, vaan lukemattomat naiset ympäri suomen maan.
Se elämäntyyli ja tapa jota isä harjoitti, ei sopinut lapsiperheen arkeen laisinkaan. Äitini ei yksinkertaisesti uskaltanut olla isäni kanssa naimisissa, johtuen tautipelosta, naisten soitteluista ja häirinnöistä ympärivuorokauden, naiset kyselivät isäni perään ja uhkailivat äitiä, jollei tämä kertoisi missä isäni menee ja on.
Joten, aina ei voi olla naimisissa vaikka kuinka tahtoisi niin tehdä.
Näin itsekin näitä naisia, ja kun olin 18 vuotias, halusin tavata isää. Isän luona oli aina joku nainen ja nainen oli AINA eri kuin aikaisemmalla kerralla. Nuorimmat näistä naisista olivat ikäisiäni teini-tyttöjä.
Voitte uskoa, että omakin kunnioitukseni isääni kohtaan mureni pala palalta. Tätä nykyä emme ole missään tekemisissä.
Isälläni on ainakin kuusi lasta neljän eri naisen kanssa. Kenenkään naisen kanssa hän ei ole elänyt perheenä.
En ole osaa puolisisaruksistani nähnyt koskaan enkä tiedä missä he asuvat.
Itse olen siitä ensimmäisestä perhevirityksestä ja isäni muutama vuosi sitten sanoi, etten edes ole hänelle mikään tytär ja aivan samantekevää vaikka hirttäisin itseni.
Joten, en liene kuitenkaan paljoa menettänyt, vaikkei isää ole olemassakaan henkisellä tasolla.
Tätä nykyä 41 vuotias kahden lapsen äiti ja kuinka ollakaan..eronnut.
Mutta omilla lapsillani on toimivat suhteet isäänsä ja he viettävät saman verran aikaa isänsä kanssa kuin minunkin kanssani. Erostahan on aikaa jo kuusi vuotta. Ja en ole uudessa suhteessa, en pysty parisuhteeseen, luulenpa että syynä siihen myös tämä isättömyyteni.
Mut muuten elämässä hyvin menestynyt, on talot ja autot ja materia, jolle nyt en paljon arvoa laske, muutakuin fyysisen hvyinvoinnin takia.
Mieluiten ottaisin toimivan isäsuhtteen ja toimivan parisuhteen, mutta luottamus mennyt totaalisesti. Ei enää pysty kehittämään toimivaa suhdetta, kun usko on mennyt.
se isänä huonoksi, että on sinut jättänyt??? Itse ajattelen, että isyys ja aikuisten välinen parisuhde ovat kaksi eri asiaa...
Isyydessä voi onnistua vaikka parisuhde kariutuu...
Mun mielestä ap ihan selvästi puhuu isästä joka jätti LAPSET.
Olis niin ihanteellista tuo sun ajatuksesi mutta kun nuo isät usein jättävät lapsensa vaikka olisi oivat mahdollisuudet pitää suhde lapsiin voimissaan.
Eikä aina ole syynä karmea ex-vaimo vaan ihan puhtaasti se on isän oma valinta.
Selitä sitä sitten lapsille.
edelleen olen samaa mieltä, että kyseessä on ennenkaikkea se, että mies otti ja lähti "naapurin akan" kanssa. Sehän ei vielä miehestä tee huonoa isää...
kirjoituksesta ei ihan selvinnyt onko mies jatkossa "isä" lapsilleen, mutta kaiketi tuon ikäiset huomaavat itsekin isän olevan "huono isä" mikäli tämä ei vastaisuudessa lapsiaan enää tapaa.
Pitääkö huonosta isästä sitten toisaalta lapsille pitää jonkinlaista luentoa??? Varmasti lapset huomaavat asioiden tilan itsekin, jos iskää ei näy eikä käy. Se on isän vahinko silloin.
Ja edelleen pysyn sanoissani, ettei se naapurin akka tee huonoksi isäksi, vielä yksistään. Parisuhde on eri asia kuin isyys. Isyydessä voi onnistua vaikkei parisuhteessa sujuisikaan ja myös toisinpäin eli parisuhde sujuu, mutta isyys ei luista.
Siinä olen tasan smaa mieltä ettei yksikään "naapurin akka" isästä huonoa tee. Kyllä se on ihan isän omalla vastuulla hyvyytensä ja huonoutensa.
pojat varmasti jo ymmärtävät totuutta.. ja he varmasti osaavat katsoa isäänsä omin silmin.. ja miettiä että onko se hyvä via mitä....