miksei ikinä

Jos sinulla on päässäsi mielikuva siitä, miltä näyttäisit kun olisit ns. oikeasti laiha, et välttämättä koskaan tunne saavuttavasi sitä. Syy on siinä, että mielikuvasi saattaa perustua johonkin näkemääsi kuvaan, jonkun toisen ihmisen kroppaan! Se ei ole sinun kroppasi, eikä kroppasi välttämättä koskaan saavuta juuri sellaista muotoa kuin jollain toisella.

Esimerkiksi tälläinen hyvin yleinen tapaus:

Tytöllä on laihdutusidoli, jonka kuvia hän katselee ihaillen ja toivoo olevansa saman näköinen. Kasvojaan hän ei voi muuttaa, joten hän päättää laihduttaa samoihin mittoihin jotta hänen kroppansa olisi samallainen. Hän tonkii idolinsa tarkat mitat ja laihduttaa itsensä niihin mittoihin.

Hän kuitenkin laihtuu eri tahdissa eripaikoista kuin idolinsa. Idolin reidet ovat todella kapeat mutta rintamus runsas. Tyttömme taas laihtuu kaikkialta muualta paitsi niistä riivatun reisistä. Hän ei lopeta, ennenkuin reidet ovat oikeissa mitoissa.

Todellisuudessa hän saattaa olla siinä vaiheessa muualta jo niin paljon laihtunut, että näyttää aivan liian laihalta. Paino voi olla alle sen, mitä idolilla! Hän on siis laihempi kuin hän itse luulee koska on keskittynyt vain niihin reisiin ja pitää niitä läskeinä koska ne eivät ole yhtä laihat kuin idolillaan.

--
--
--

Kun parantuminen alkaa, voi järkytys tehdä hirvittävän takapakin. Tyttö tajuaa minkä näköinen hän on, alkaa inhota itseään kahta kauheammin ja voida laihduttaa yhä enemmän jos menettää elämänhalunsa.

Olkaa varovaisia kiltit pienoiset :(

ite oon miettiny samaa...laihduin reilusta ylipainosta normaalipainoon,en ollut tyytyväinen,vaikka kaikki kehui,ihmetteli mun laihtumista.
laihduin lisää,nyt alipainoiseksi.kaikki kauhisteli,miten laiha olen,käskevät hoitoon.en ole edelleenkään tyytyväinen...
olen kolmen kilon päässä osastollejoutumisrajasta ja musta sekin raja on liian korkea,ottaen huomioon,että olen 24 vuotias..mut se pointti on mulla se,et vaikka muut näkee mut jopa sairaalloisen laihana,ni ite en oo tyytyväinen itseeni,en tiedä tulenko koskaan olemaan...
hautaan asti aion viedä tämän,vaikka tiedän,että tähän kyl puututaan mun kohdallakin,vaikka täysikäinen olenkin.se vain on yhteiskunnan velvollisuus..

en usko että muut valehtelee,mut sanotaanko näin,että he näkevät sinut eri lailla kuin sinä itse,kuten minäkin.
he eivät näe niitä pieniä asioita,vikoja meissä,jotka me itse näemme liiankin selkeästi..
olemme kriittisiä ja julmia itseämme kohtaan,tavalla,jota sellaiset ihmiset,joilla tätä syömishäiriötä ei ole,eivät pysty ymmärtämään,ehkä koskaan..