elikkä suunnittelija piirtänyt suunnitelmiini että kadella lattiavalulla (100mm EPS, 80mm pohjavalu, 125 EPS, 80mm lattiavalu), mutta kaikki muut sitä mieltä että tee yhdellä... ja tuleehan se halvemmaksikin!
kokemuksia, mitä hyötyjä / haittoja kummassakin vaihtoedossa on??
kokemuksia, mitä hyötyjä / haittoja kummassakin vaihtoedossa on??
Vastaukset 22
Vanhimmat
...kysymällä siltä suunnittelijalta perusteita moiseen - aika epätyypilliseen ratkaisuun. Joskus kyllä näkee reunavahvisteisia laattoja tehtävän kahdella valulla, mutta noin ohkanen pohjavalu ei viittaa siihen.
eli vielä lisäyksenä että kyseessä 1 1/2-kerroksinen puutalo, jonka alakerran kerrosala 136m2 ja huoneistoala 118,5m2 ja jossa kantava linja keskellä.
Tulossa on vesikiertoinen lattialämmitys.
ja kyseessä täysin maanvarainen laatta
...laatta päättyy ulkoseinälinjalla?
samalla tavalla kuin se ylempikin laatta eli ei tule kostetuksiin sokkelin harkkojen kanssa...
50mm EPS pystyssä sokkelin kyljessä sisäpuolella
...kyllä keksi yhtään hyvää syytä, miksi tuollainen rakenne pitäisi tehdä. Osaisikohan tosiaan suunnittelijasi selittää...
"älä sinä pistä nokkaasi näihin, nämä ovat ammattilaisen asioita"
"keskity sinä vain hoitamaan pankista lisää lainaa, se on rakentajan tärkein tehtävä"
tai klassinen: "näin näitä on aina ennenkin tehty"
pätevyyttä. Onko siinä muuallakin samanlaisia omituisuuksia.
alempi raakavalu voidaan tehdä suurinpiirtein vaikka omana työnä ja talopaketti on hyvä kasata tai ainakin sisätyöt betonkin päältä.
Ja kaikessa rauhassa laittaa sähköt ja putket väliin paikoilen ja pintavalu tehdään vasta niiden jälkeen. ´Rakenne käy hyvin ranelle joka tekee kaiken itse.
...muttei mielestäni lainkaan riittävä perusteluksi kaksinkertaiseen työ- ja materiaalimenekkiin. Talopakettien perustuskorot ovat yleensä haarukassa -5...-13 cm, jolloin lopullinen lattialaatta on tehtävissä ennen talopaketin asennusta - miksi siis tehdä kahteen kertaan?
Kannattaa kysyä rakenteen suunnittelijalta. Toivottavasti hän on alan ammattilainen, eikä harrastelija. Ja kun ketjun aloittaja on sen tehnyt, niin kertoisi syyn täällä, niin mekin, jotka ammatiksemme olemme rakentamisessa mukana, oppisimme ehkä jotain. Tai sitten ei.
...utelias kuulemaan ne perusteet.
kyllä ne rungot on saatu hiekkapenkankin päältä kasattua, täyttä työn ja rahan hukkaa puuhata moisen valun kanssa
se ei ole tuo betoni mitään ilmaista nimittäin, eikä rautakaan
Osa suunnittelijoista piirtelee vittuuksissaan täyttä paskaa omakotirakentelijoiden toteutettavaksi.
Idea on vissiin se, että piirretään niin kallista toteuttamiskelpoista paskaa, ettei sitä kukaan viitsi lähteä ihan kuvan mukaan tekemään. Ja kun sitten olet kuvasta poikennut, niin suunnittelija yrittää siihen tekemääsi poikkeamaan vedoten rimpulla irti kaikesta vastuusta. En tiedä toimiiko kikka edes juridisesti eikä sitä tiedä toki suunnittelijatkaan, mutta tota harrastetaan havaintojeni mukaan enenevässä määrin. Ainakin muhevan riidan aiheet siinä on kasassa.
Suunnittelijoiden suunnitelmien järkevyyttä ei oikein kukaan taho valvo,niin tähän se sitten johtaa. Älyttömyyksiin.
Eräässäkin suunnitelmassa oli käsketty laittaa Finnfoamia 2 metrin (sic!) etäisyydelle sokkelista 15 cm paksusti. Maaperä oli varsin hyvin kuivuvaa hiekkamaata, ts routimisen riski oli pieni. Se on pieni rakentaja äkkiä konkurssissa kun noita kaikkia älyttömyyksiä noudattaa.
Järkeviäkin suunnittelijoita on, mutta vähenemässä määrin. Jotenkin ihmisille pitäisi saada tietoa siitä, ketkä tekee täysin hannujälkeä ja ketkä on järkeviä.
...varmaan on se, ettei ole mitään toimivaa sertifiointijärjestelmää, joka edellyttäisi jäseniltään "järjenkäyttöä". SAFA, FISE, RIL, RIA,... ei niistä mikään todellisuudesta vahdi jäsenentensä tekemisiä - etenkään laadun näkökulmasta.
Joku RALA yrittää rimpuilla pikkasen siellä laadunkin puolella, mutta koetaan ammattisuunnittelijoiden keskuudessa "joutavana rahastuksena".
"Maaperä oli varsin hyvin kuivuvaa hiekkamaata, ts routimisen riski oli pieni." Lähtötilanteessa pohjamaa oletetaan aina routivaksi (vrt. syytön kunnes toisin todistetaan), mikäli rakeisuustutkimuksin ei osoiteta, että pohjamaa on routimatonta. Ilman rakeisuustutkimusta ei yksikään järkevä suunnittelija esitä suunnitelmissa vähäisempää routaeristystä, vaikka rakentaja (tontinomistaja) niin vaatisi. Rakentaja on tietysti vapaa tekemän mitä haluaa saitillaan. Niin se vaan on.
Nimim. Yli 10 vuotta pohjarakennussuunnittelua.
Sinusta tulee hyvä suunnittelija. Tiedät kaiken. Mutta suunnittelijalla tulee olla myös koulutus. Jos sinulla ei sitä ole, niin suosittelen vähintään insinööritutkintoa ammattikorkeakoulussa. ja eikun suunnittelemaan hyviä ratkaisuja.
Jos on suunnittelupuolen Fise pätevyys, erityisesti AA, niinkuin minullakin sattuu olemaan, niin väitän, että aivan varmasti taitoa ja tietoa löytyy.
...AA-pätevyyden Fise myöntää sille, jolla on arkkitehdin tutkinto ja viiden vuoden kokemus itsenäisestä työskentelystä A-tasolla sekä näyttöä osallistumisesta AA-hankkeisiin, mutta...
...takaako se muuta kuin teknisen suorittamisen tason. Takaako se "järjen käytön" joka monasti on paljon tärkeämpää kuin arkkitehuurin syvimmän olemuksen ymmärtäminen.
Esimerkiksi meillä Jyväskylässä on eräitä pientaloalueita, joissa on kunnan puolesta asetettu pientalosuunnitteluunkin A-vaatimus ja alueelle näyttääkin muodostuvan sekalainen valikoima räystättäättömiä kottaraispönttöjä, joissa ei tosiaankaan kosteusteknisen toimivuuden tai rakenteellisuuden vaatimusten ole annettu häiritä arkkitehtuurisen vapauden toteutumista - oikea rakennusvirheitten kokoelma.
Eikä tämän kirjoituksen tarkoitus ole halveerata tai kadehtia AA-pätevöityneitä suunnittelijoita vaan muistuttaa, että te jotka koko lystin maksatte, vahtikaa kaikki tekijöitä huolella...
Minun pätevyys ei ole talosuunnittelun alalta, eli en ole arkkitehti. En ole DI, vaan insinööri. Ja silloin se pätevyyden hankkiminen on paljon vaikeampaa.
Olen kanssasi Rauno samaa mieltä siitä, että on järjetöntä tehdä räystäättömiä taloja. Itselläkin oli omassa projektissa räystäiden kanssa ongelmia, kun lupa-arkkitehti vaati tosi kapeita räystäitä. No, toteutushan ei aina ole ihan millilleen luvan mukainen. Ja en rakentanut Jyväskylässä.
Ja pienrakentajan ongelma on se, että hän yrittää saada aina mahdollisimman halvan suunnittelijan, jonkun sukulaisen, tutun tai tutun tutun. Ja vaikka hankkisi suunnittelijaa muillakin perusteilla, niin valinta on vaikeaa. Lisäksi monia suunnittelijoita ei niin kovasti kiinnosta nämä hartiapankkihankkeet.
RAK- ja tekniikkapuolen AA-pätevyydet on huomattavasti tiukemmassa kuin ARK-puolen pätevyydet. Etkös sinä ole ihan erillistenttiin joutunut koulutus- ja kokemusvaatimusten lisäksi.
Liekö SAFA:lla maan parhaat lobbarit, kun ARK-puoli on kuitenkin projektissa automaattisesti se pääsuunnittelijaksi kelvollinen.
Jos mä normia oikein tulkitsin, ei AA-hankkeen pääsuunnittelijaksi pääse tekniikan tohtorikaan, jos ei ole arkkitehdin "pätevyyttä".
En ole mihinkään erillisiin tenttiin tämän pätevyyden toteamiseksi joutunut, mutta kun teoriaopetuksen laajuus ja kesto on opistoinsinöörin mahdoton esittää (kun sitä ei todistuksessa mainita), niin tärkeä vaikutus on tehdyillä töillä, eli että on tehnyt riittävästi erittäin vaativia töitä. Ja senhän ratkaisee lopullisesti lautakunnan harkinta. DI tutkinnon suorittaneet saavat sen pätevyyden paljon vaatimattomalla näytöllä, koska heidän teoreettinen koulutus on tarkasti dokumentoitu.
tullut itsekkin harrastettua. Ei tosin omasta halusta vaan käytännön syistä. ns työvaluja harrastetaan ulkomailla ihan harvakseltaan ja siellä tulee usein vastaan tuo tupla laatta koska ovat kuulemma "aina tehneet näin". Järkeähän tuossa ei ole, mutta samapa se sille sillä sitä saavat mitä tilaavat...
Suomessa tämä ei tosin ole tullut koskaan vastaan.