Tämä on vanhoillislestadiolaisille.
Onko teidän mielestänne se Jumalan valtakunta jonka te Jumalan valtakunnaksi käsitätte (siis käytännössä vl-joukko)
a) erehtyväinen vai
b) erehtymätön?
Nyt saa siis sanoa oman mielipiteensä eikä tarvitse kysyä SRK:n paimenilta vastausta. Eli on helppo vastata.
Onko teidän mielestänne se Jumalan valtakunta jonka te Jumalan valtakunnaksi käsitätte (siis käytännössä vl-joukko)
a) erehtyväinen vai
b) erehtymätön?
Nyt saa siis sanoa oman mielipiteensä eikä tarvitse kysyä SRK:n paimenilta vastausta. Eli on helppo vastata.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vl-seurakunta on ihan yhtä erehtyväinen kuin mikä tahansa ihmisjoukko. Näitä ovat mm nuo kuuluisat rakkauden neuvot joita jotkut nimittävät syntilistoiksikin.
Oikea oppi on jätetty ihmisten keskelle ja sen uskon säilyvän ja oikein opetettavana uskovaisten joukossa. Se asia on sitä paitsi hyvä ja helppo aina tarkistaa, koska oppia voidaan aina verrata Raamattuun.
Pyydetty jo poistettavaksi
Häpeävätkö vl:t
Kirjoittanut: Käsi sydämelle 30.5.2008 klo 12.47
Häpeävätkö vanhoillislestadiolaiset suuria perheitään ihmisten edessä?
Toinen kysymys on, lakaistaanko vanhoillislestadiolaisuudessa maton alle ne monenlaiset ongelmat jotka johtuvat ylettömän suuresta lapsimäärästä?
Onko näistä asioista avoimesti puhuminen kielletty?
Valvooko esim Päivämiehen toimituksessa työskentelevä, vl:ien "kermaporukka" tämän palstan kirjoituksia ja poistattaa niitä tarvittaessa?
Pohtikaa näitä kysymyksiä rehellisesti.
Ehdin ehkä pelastaa ennnen kuin poisto tapahtuu
Tässä Admatan vastaus
Kestämätön opetus
Kirjoittanut: admata. 30.5.2008 klo 14.37
>> Mikä on syynä siihen että kipeistä asioista ei voi avoimesti keskustella?
Keskustelukulttuuri puuttuu
Kirjoittanut: Joosua 30.5.2008 klo 14.45
"Vl-herätysliikkeen piirissä ei keskustella mistään kipeistä kysymyksistä ja ongelmista. Ne vaietaan kuoliaaksi ja jokainen kärsiköön tykönään."
Tämä pitää paikkansa.
Yksi syy on tietysti keskustelukulttuurin puuttuminen. Tämä taas johtuu siitä, että ongelmien esillenostaminen keskusteltavaksi on ollut kiellettyä 60-70-luvuilta alkaen.
Äsken kävin Bonon Ry-blogia lueskelemassa, jossa eräs anonyymi kirjoitti erittäin osuvasti tätäkin asiaa sivuten. Seuraavassa muutama lainaus:
"Tuntuu että jokaisen hyväksyntä on ry:llä jatkuvasti vaakaludalla. Siunausrituaalilla osoitetaan että toinen on OK ja matkalla samaan taivaaseen. "Jeesuksen nimessä ja veressä" tuntuu tosiaan olevan kuin "turvatutti" jokaiseen elämän pulmaan."
"Todellisuudessa siunaamalla ja jatkuvasti milloin mitäkin anteeksipyytämällä vain peitellään ongelmia. Niitä ei silloin lähdetä asiallisesti asioina ratkomaan."
"Jos on jostain käytännön ratkaisusta eri mieltä, se erimielisyys hengellistetään helposti ja silloin se on parannuksenteon paikka."