Hei!Olen esimmäisen panikkikohtaukseni saanut yöllä jokin vuosi sitten.
Päivälläkin niitä tuli ja tulee joskus vieläkin. Niihin päivän kohtauksiin osaan jo suhtautua rennommin, kertominen läheisilleni on helpottanut tilannettani yleisillä paikoilla liikkuessa.
Yöstä ja nukumisesta on tullut pelko olla yksin yötä kotona. Unilääkkeistä olen päässyt eroon.
Miten te kohtalotoverit olette yölliseen paniikkikohtaukseen jälkeen saaneet yönne "normaaliksi" ilman pelkoa olla. Lääkitys ei ole ratkaisu, miten teillä? Siedätystäkö? Jotain muuta, mitä?
Kiitos asiallisista viesteistä
Päivälläkin niitä tuli ja tulee joskus vieläkin. Niihin päivän kohtauksiin osaan jo suhtautua rennommin, kertominen läheisilleni on helpottanut tilannettani yleisillä paikoilla liikkuessa.
Yöstä ja nukumisesta on tullut pelko olla yksin yötä kotona. Unilääkkeistä olen päässyt eroon.
Miten te kohtalotoverit olette yölliseen paniikkikohtaukseen jälkeen saaneet yönne "normaaliksi" ilman pelkoa olla. Lääkitys ei ole ratkaisu, miten teillä? Siedätystäkö? Jotain muuta, mitä?
Kiitos asiallisista viesteistä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mun ensimmäinen yöpaniikki oli tossa muutama kuukausi sitten ja aika omituista mun mielestä on se että vihoin ku päivisin tulevat kohtaukset on vähentyny - enää ehkä noin 1 krt kk, niin si kuvioihin tuli yöpaniikki. mielettömän pelottava - ja hmmm mulla on ihan varalta unilääkkeet kaapissa, mutta en oo joutunu ottamaan.
näitä yöllisiä ph kohtauksia ja niitä saattaa tulla jopa viikon ajan melkein joka yö. onneksi näitä jaksoja ei ole ollut vuodessa montaa. saatta kuulostaa erikoiselle neuvolle laittaa kädet ristiin ja sanoa luojalle että auttasitko ,on vähän kurja olo ja pitäis päästä nukkumaan.
minä olen ajatellu silleen et jos saan yöllä pk:n ainahan voin soittaa ambulanssin paikalle. siten saan aika rauhassa nukkua yöni. helpottaa kummasti kun tietää että apua saa jos sitä tarvii.
Just sen takia mullakin on ne unilääkkeet kaapissa - että ajatuksena se helpottaa eli että voin ottaa jos "on pakko" samoin se että voi just soittaa si vaikka hätänumeroon. Yllättävän hyvin on päässy yli ja nukahtanu uudelleen kunhan vaan hokee itselleen että "nuku nuku nuku" - toisaalta ehkä mulle tällanen "mantra" tyylinen hokeminen sopii, kun oon muutenki löytäny apua joogasta. Toisaalta terapeutti kovasti kyselee (epäilee) että yöpaniikki tulis unien seurauksena, mutta kun en niitä unia ikinä paniikkiyöltä muista :(