Riittämättömät koulutusmäärät

Taas jäi satoja ellei tuhansia tasokkaita ja motivoituneita hakijoita ilman opiskelupaikkaa lääketieteellisessä. Samaan aikaan lääkäreistä on jatkuva pula ja ihmiset jäävät ilman kunnollista hoitoa.

Mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi toisille aloille (mm. poliisit, humanistit, tradenomit), kun toisilla aloilla on työvoimapula (lääkärit, hammaslääkärit, kätilöt)? Eikö olisi kannattavampaa lisätä lääketieteellisen opetusresursseja aloituspaikkojen kasvattamiseksi sen sijaan, että koulutetaan monien muiden alojen tohtoreita siivoojiksi?
272275
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Come on, lääkärit haluavat tietysti ylläpitää kovaa kysyntää työstään ja siten korkeita palkkoja sekä hyviä etuja. Jos koulutusmääriä lisättäisiin, niin palkkataso voisi tippua.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että muilla aloilla - suurimmalla osalla aloista - voitaisiin karsia aloituspaikkoja.

Äänestä
  • päätä alansa koulutuspolitiikasta.

    Yksi ongelma on oikeasti riittämättömät resurssit. Kursseja on kasvatettu koko ajan, ja opetuksen taso kärsii luonnollisesti jo. Jos nykyisellään melkein 150 henkilöä Kuopiossa aloittaa klinikan yhtenä vuonna, miten oikeasti uskotte että opiskelijamääriä voidaan noin vain entisestään lisätä, ja se ei näy lopputuloksessa?

    Äänestä

  • eivät itse kirjoitti:

    päätä alansa koulutuspolitiikasta.

    Yksi ongelma on oikeasti riittämättömät resurssit. Kursseja on kasvatettu koko ajan, ja opetuksen taso kärsii luonnollisesti jo. Jos nykyisellään melkein 150 henkilöä Kuopiossa aloittaa klinikan yhtenä vuonna, miten oikeasti uskotte että opiskelijamääriä voidaan noin vain entisestään lisätä, ja se ei näy lopputuloksessa?

    Aivan hyvin voitaisiin ottaa enemmän porukkaa lääkärikoulutukseen sisään. Paljon tasokasta porukkaa jää ilman opiskelupaikkaa. Aivan varmasti näistä saataisiin paljon laadukkaampia lääkäreitä kuin näistä ulkomaanvahvistuksista, jotka eivät osaa edes kieltä kunnolla.

    Äänestä

  • tohtotisykeröveksi kirjoitti:

    Aivan hyvin voitaisiin ottaa enemmän porukkaa lääkärikoulutukseen sisään. Paljon tasokasta porukkaa jää ilman opiskelupaikkaa. Aivan varmasti näistä saataisiin paljon laadukkaampia lääkäreitä kuin näistä ulkomaanvahvistuksista, jotka eivät osaa edes kieltä kunnolla.

    oikein on, kun ei tajuta, että jokainen paikka maksaa rahaa. Sen maksaa yhteiskunta, eikä sitä rahaa ole antaa lääkikseen enempää. Tai vaikka olisikin, niin ei ole paikkoja missä kouluttaa eikä ole henkilökuntaa joka kouluttaisi. Siihenkään ei joka jeppe nimittäin kykene. Nykyiselläänkin jää opetus vajaatehoiseksi, kun paikkoja on lisätty mutta rahaa ei ole annettu vastaavasti eikä ole kouluttajia riittävästi saatavilla - ja jos olisi, niin ei ole rahaa maksaa.

    Ihan samalla perusteella voitaisiin ottaa mihin tahansa lisää väkeä opiskelemaan. Tasokkaita hakijoita jää ilman opiskelupaikkaa joka alalla.

    Äänestä

  • tohtotisykeröveksi kirjoitti:

    Aivan hyvin voitaisiin ottaa enemmän porukkaa lääkärikoulutukseen sisään. Paljon tasokasta porukkaa jää ilman opiskelupaikkaa. Aivan varmasti näistä saataisiin paljon laadukkaampia lääkäreitä kuin näistä ulkomaanvahvistuksista, jotka eivät osaa edes kieltä kunnolla.

    määrän välillä on aina jonkinlainen takaisinkytkentä. Haluaisitko oikeasti mennä lääkärin vastaanotolle, joka ei opiskeluaikanaan päässyt edes luomenpoistoa harjoittelemaan? Monta sataa kandia yhdessä sairaalassa aiheuttaa jo nyt aikamoista stressiä henkilökunnalle, opiskelijoille ja varmasti potilaillekin.

    Äänestä

  • eivät itse kirjoitti:

    päätä alansa koulutuspolitiikasta.

    Yksi ongelma on oikeasti riittämättömät resurssit. Kursseja on kasvatettu koko ajan, ja opetuksen taso kärsii luonnollisesti jo. Jos nykyisellään melkein 150 henkilöä Kuopiossa aloittaa klinikan yhtenä vuonna, miten oikeasti uskotte että opiskelijamääriä voidaan noin vain entisestään lisätä, ja se ei näy lopputuloksessa?

    sellaisesta termistä kuin "lobbaus"?

    Päättäjät päättävät, lobbaajat ehdottavat, mitä päätetään. Wikipediassa Lääkäriliiton toiminnasta kirjoitetaan näin:

    "Lääkäriliittoa on myös kritisoitu liiasta oman edun ajamisesta. Lääkärityöttömyydestä johtuen vuonna 1993 sen ehdotusten perusteella lääketieteen alan opiskelijoiden yliopistotason aloituspaikkoja vähennettiin 500:sta 350:n. Tämä osaltaan on lisännyt nykyistä Suomessa vaikuttavaa lääkäripulaa.[4] Myöhemmin liitto on ottanut kriittisen kannan aloituspaikkojen lisäämiseen, pulasta riippumatta. Monet muistavat myös vuoden 2001 lääkärilakon, jonka jälkeen julkinen sektori nosti lääkärien palkkoja."

    En moralisoi, kaikki ammattiliitot toimivat noin, niiden tehtävä on ajaa jäsentensä etua. Sen sijaan poliittisten päättäjien ei tulisi mennä vipuun.

    Äänestä

  • tietää vain kirjoitti:

    sellaisesta termistä kuin "lobbaus"?

    Päättäjät päättävät, lobbaajat ehdottavat, mitä päätetään. Wikipediassa Lääkäriliiton toiminnasta kirjoitetaan näin:

    "Lääkäriliittoa on myös kritisoitu liiasta oman edun ajamisesta. Lääkärityöttömyydestä johtuen vuonna 1993 sen ehdotusten perusteella lääketieteen alan opiskelijoiden yliopistotason aloituspaikkoja vähennettiin 500:sta 350:n. Tämä osaltaan on lisännyt nykyistä Suomessa vaikuttavaa lääkäripulaa.[4] Myöhemmin liitto on ottanut kriittisen kannan aloituspaikkojen lisäämiseen, pulasta riippumatta. Monet muistavat myös vuoden 2001 lääkärilakon, jonka jälkeen julkinen sektori nosti lääkärien palkkoja."

    En moralisoi, kaikki ammattiliitot toimivat noin, niiden tehtävä on ajaa jäsentensä etua. Sen sijaan poliittisten päättäjien ei tulisi mennä vipuun.

    Suomessa varmasti kaikki suuret intressiryhmät eri asteisena, onhan tästä esimerkkejä uutisissa nytkin.

    Edelleen, koulutuspoliittisilla päätöksillä yritetään pitää työn tarjonta ja kysyntä tasapainossa, ja päätöksis ei tee ammattikunta itse. 90- luvun lopulla lääkäreitä todellakin valmistui työttömäksi lyhytnäköisen koulutuspolitiikan takia.

    Nythän korjausliike on jo tehty, mutta vaikutukset eivät tietenkään näy heti. Olisi ihan yhtä lyhytnäköistä jopa lisätä koulutusmääriä entisestään.

    Äänestä

  • Kovasti halutaan tiputtaa lääkäreiden palkkoja ja unohdetaan että kaikissa maissa ne ovat korkeat. Suomen palkat ovat itseasiassa kovin matalat verrattuna joidenkin toisten maiden lääkäreihin! Ja puhun nyt siis lääkärin palkasta verrattuna muuhun väestöön.

    Äänestä

  • HedKANDI kirjoitti:

    Kovasti halutaan tiputtaa lääkäreiden palkkoja ja unohdetaan että kaikissa maissa ne ovat korkeat. Suomen palkat ovat itseasiassa kovin matalat verrattuna joidenkin toisten maiden lääkäreihin! Ja puhun nyt siis lääkärin palkasta verrattuna muuhun väestöön.

    Iseasiassa Suomessa lääkärien palkat on Euroopan toiseksi parhaat Britannian jälkeen! Ja mikä typerintä KELA tukee yksityislääkäreitä yhteiskunnan rahoilla ja ilmaisella koulutuksella. Kela-korvaukset pois yksityislääkäreiltä!, ne kurjistavat samalla yleistä terveydenhoitoa viemällä resursseja ja lääkäreitä. Lääkäriliitto maksimalisoi nykyisten lääkärien asemaa.

    Äänestä

  • ihme siinä kirjoitti:

    oikein on, kun ei tajuta, että jokainen paikka maksaa rahaa. Sen maksaa yhteiskunta, eikä sitä rahaa ole antaa lääkikseen enempää. Tai vaikka olisikin, niin ei ole paikkoja missä kouluttaa eikä ole henkilökuntaa joka kouluttaisi. Siihenkään ei joka jeppe nimittäin kykene. Nykyiselläänkin jää opetus vajaatehoiseksi, kun paikkoja on lisätty mutta rahaa ei ole annettu vastaavasti eikä ole kouluttajia riittävästi saatavilla - ja jos olisi, niin ei ole rahaa maksaa.

    Ihan samalla perusteella voitaisiin ottaa mihin tahansa lisää väkeä opiskelemaan. Tasokkaita hakijoita jää ilman opiskelupaikkaa joka alalla.

    sitten on, kun ei tajuta, että jokainen työttömäksi valmistuva tohtori ja maisteri jostakin muusta koulutusohjelmasta maksaa hirvittävästi rahaa. Miksi siis suunnata rahaa ja koulutusresursseja aloille, joilta valmistutaan työttömiksi? Eikö näitä rahoja voisi ohjata lääkärikoulutuksen lisäämiseen? Näin niukat resurssit saataisiin paljon tehokkaampaan käyttöön.

    Vuonna 1990 aloituspaikkoja lääkärikoultukseen oli 619, ja nyt noin 600. Mitenhän silloin sitten opiskelijat mahtuivat opiskelemaan, jos nyt on muka niin tiukkaa? Rahalla saadaan varmasti lisää opetusryhmiä. Lääkärien tarve tuskin on vähentynyt vuodesta 1990, sillä väestö vanhenee koko ajan. Koulutusmääriä sen sijaan vain lasketaan.

    Rahaa kyllä riittäisi, jos nytkin on varaa kouluttaa työttömiä tohtoreita ja maistereita sekä mm. poliiseja.

    Tasokkaita hakijoita jää monissa koulutusohjelmissa rannalle, mutta samanlaista työvoimapulaa kuin lääkäreistä on ei kovin monella muulla alalla ole.

    Äänestä

  • eivät itse kirjoitti:

    päätä alansa koulutuspolitiikasta.

    Yksi ongelma on oikeasti riittämättömät resurssit. Kursseja on kasvatettu koko ajan, ja opetuksen taso kärsii luonnollisesti jo. Jos nykyisellään melkein 150 henkilöä Kuopiossa aloittaa klinikan yhtenä vuonna, miten oikeasti uskotte että opiskelijamääriä voidaan noin vain entisestään lisätä, ja se ei näy lopputuloksessa?

    aloituspaikkojen vähentäminen, ettei lääkäripula lievenisi.

    Äänestä

  • Yksi lääkärien teesi oli kirjoitti:

    aloituspaikkojen vähentäminen, ettei lääkäripula lievenisi.

    keksit? Lääkärien teesi oli palkkojen nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Samana vuonnahan aloituspaikkoja lisättiin.

    Äänestä

  • siinä kirjoitti:

    sitten on, kun ei tajuta, että jokainen työttömäksi valmistuva tohtori ja maisteri jostakin muusta koulutusohjelmasta maksaa hirvittävästi rahaa. Miksi siis suunnata rahaa ja koulutusresursseja aloille, joilta valmistutaan työttömiksi? Eikö näitä rahoja voisi ohjata lääkärikoulutuksen lisäämiseen? Näin niukat resurssit saataisiin paljon tehokkaampaan käyttöön.

    Vuonna 1990 aloituspaikkoja lääkärikoultukseen oli 619, ja nyt noin 600. Mitenhän silloin sitten opiskelijat mahtuivat opiskelemaan, jos nyt on muka niin tiukkaa? Rahalla saadaan varmasti lisää opetusryhmiä. Lääkärien tarve tuskin on vähentynyt vuodesta 1990, sillä väestö vanhenee koko ajan. Koulutusmääriä sen sijaan vain lasketaan.

    Rahaa kyllä riittäisi, jos nytkin on varaa kouluttaa työttömiä tohtoreita ja maistereita sekä mm. poliiseja.

    Tasokkaita hakijoita jää monissa koulutusohjelmissa rannalle, mutta samanlaista työvoimapulaa kuin lääkäreistä on ei kovin monella muulla alalla ole.

    lääkäreitä ei ole koskaan koulutettu enemmän kuin nykyään. Vuonna 1990 koulutuksen aloitti 525 ihmistä.

    Voisihan tässä yhteydessä miettiä sitäkin, missä kohtuuden raja oikein kulkee. Mikä olisi itseäsi tyydyttävä määrä lääkäreitä? Mikä on tarpeeksi? Paljonko rahaa yhteiskunnan olisi laitettava toimivaan terveydenhuoltoon?

    Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, yli 20 000 sekä n. yksi 240 asukasta kohden. Tämä on enemmän kuin monessa muussa maassa. Kannataisiko heiltä yrittää oppia jotain? Kannataisiko terveydenhuollon järjestämistä ja "lääkäripulaa" miettiä muutenkin kuin yksinkertaisesti syytämällä rahaa kalliiseen lisäkouluttamiseen joka ei edes tuota toivottua tulosta?

    Äänestä

  • väärä, kirjoitti:

    lääkäreitä ei ole koskaan koulutettu enemmän kuin nykyään. Vuonna 1990 koulutuksen aloitti 525 ihmistä.

    Voisihan tässä yhteydessä miettiä sitäkin, missä kohtuuden raja oikein kulkee. Mikä olisi itseäsi tyydyttävä määrä lääkäreitä? Mikä on tarpeeksi? Paljonko rahaa yhteiskunnan olisi laitettava toimivaan terveydenhuoltoon?

    Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, yli 20 000 sekä n. yksi 240 asukasta kohden. Tämä on enemmän kuin monessa muussa maassa. Kannataisiko heiltä yrittää oppia jotain? Kannataisiko terveydenhuollon järjestämistä ja "lääkäripulaa" miettiä muutenkin kuin yksinkertaisesti syytämällä rahaa kalliiseen lisäkouluttamiseen joka ei edes tuota toivottua tulosta?

    väitteesi koulutusmäärien jatkuvasta laskusta on väärä. Aloituspaikkoja ei ole viime vuosina vähenetty, vaan lisätty. Aloituspaikkojen lisäämisen vaikutukset näkyvät ymmärrettävästi viivellä.

    Äänestä

  • että myöskin kirjoitti:

    väitteesi koulutusmäärien jatkuvasta laskusta on väärä. Aloituspaikkoja ei ole viime vuosina vähenetty, vaan lisätty. Aloituspaikkojen lisäämisen vaikutukset näkyvät ymmärrettävästi viivellä.

    vuonna 2005 koulutuksen aloitti 630 ihmistä. On ihan ymmärettävää , että koulutus toimii jo tässä tilanteessa äärirajoilla valmistuvien "laadun" suhteen.

    Toistan siis, mikä on omasta mielstäsi kohtuullinen määrä yhteiskunnan kouluttaa lääkäreiksi, jos tämä ei riitä? Lisäystähän on yli sata lääkäriä vuodessa 90- luvun alusta.

    Äänestä

  • siinä kirjoitti:

    sitten on, kun ei tajuta, että jokainen työttömäksi valmistuva tohtori ja maisteri jostakin muusta koulutusohjelmasta maksaa hirvittävästi rahaa. Miksi siis suunnata rahaa ja koulutusresursseja aloille, joilta valmistutaan työttömiksi? Eikö näitä rahoja voisi ohjata lääkärikoulutuksen lisäämiseen? Näin niukat resurssit saataisiin paljon tehokkaampaan käyttöön.

    Vuonna 1990 aloituspaikkoja lääkärikoultukseen oli 619, ja nyt noin 600. Mitenhän silloin sitten opiskelijat mahtuivat opiskelemaan, jos nyt on muka niin tiukkaa? Rahalla saadaan varmasti lisää opetusryhmiä. Lääkärien tarve tuskin on vähentynyt vuodesta 1990, sillä väestö vanhenee koko ajan. Koulutusmääriä sen sijaan vain lasketaan.

    Rahaa kyllä riittäisi, jos nytkin on varaa kouluttaa työttömiä tohtoreita ja maistereita sekä mm. poliiseja.

    Tasokkaita hakijoita jää monissa koulutusohjelmissa rannalle, mutta samanlaista työvoimapulaa kuin lääkäreistä on ei kovin monella muulla alalla ole.

    oli lähes 700 työtöntä lääkäriä. Ennusteet tukivat työttömyyden kasvua, joten sosiaali- ja terveysministöriön asettaman työryhmän suosituksesta koulutuspaikkoja vähennetiin. Tämä siis osoittautui virheeksi.

    Virheeseen on jo reagoitu, koulutusmääriä on nostettu yli 70 %. Lääkärivaje alkaa tämän seurauksena vähentyä, mutta kestää vielä aikansa ennen kuin koulutksen lisäämisen vaikutus täysin toteutuu. Miksi tätä on niin vaikea ymmärtää? Vai onko se fiksuuden merkki alkaa taas kouluttaa myös lääkäreitä kortistoon kuten muitakin mainitsemiasi ammattiryhmiä?

    Äänestä

  • kolmanteen kirjoitti:

    Iseasiassa Suomessa lääkärien palkat on Euroopan toiseksi parhaat Britannian jälkeen! Ja mikä typerintä KELA tukee yksityislääkäreitä yhteiskunnan rahoilla ja ilmaisella koulutuksella. Kela-korvaukset pois yksityislääkäreiltä!, ne kurjistavat samalla yleistä terveydenhoitoa viemällä resursseja ja lääkäreitä. Lääkäriliitto maksimalisoi nykyisten lääkärien asemaa.

    Tarkoitit tietenkin toiseksi huonoimmat Viron jälkeen. Varmuudella parempaa palkkaa saa ainakin Belgiassa, Ruotsissa, Norjassa, Irlannissa, Englannissa, Skotlannissa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Tanskassa jne...

    Äänestä

  • kolmanteen kirjoitti:

    Iseasiassa Suomessa lääkärien palkat on Euroopan toiseksi parhaat Britannian jälkeen! Ja mikä typerintä KELA tukee yksityislääkäreitä yhteiskunnan rahoilla ja ilmaisella koulutuksella. Kela-korvaukset pois yksityislääkäreiltä!, ne kurjistavat samalla yleistä terveydenhoitoa viemällä resursseja ja lääkäreitä. Lääkäriliitto maksimalisoi nykyisten lääkärien asemaa.

    palkkavertailu "tiedon" repäisit?

    Äänestä

  • HedKANDI kirjoitti:

    Kovasti halutaan tiputtaa lääkäreiden palkkoja ja unohdetaan että kaikissa maissa ne ovat korkeat. Suomen palkat ovat itseasiassa kovin matalat verrattuna joidenkin toisten maiden lääkäreihin! Ja puhun nyt siis lääkärin palkasta verrattuna muuhun väestöön.

    Nimellispalkkoja on helppo vertailla, mutta todellisuus voi olla toinen (en väitä, että olisi, mutta voi olla). Pitäisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

    -Vertailla ostovoimakorjattuja palkkoja
    -Huomioida julkisten palveluiden hinnat (terveyspalvelut itselle, koulutus lapsille, kulttuuripalvelujen maksullisuus jne.)

    Esimerkkejä:
    -Maassa A voi tienata 8000 e/kk, mutta yleinen hintataso olla 15 % kalliimpi, kuin maassa B, jossa palkka on 7000 e/kk.
    -Maassa A voi olla palkka 8000 e/kk, mutta omat terveyskulut voivat olla suuret (yksityiset), lasten koulutus maksaa maltaita, kulttuuripavelut olla maksullisia jne. Toisessa maassa palkka voi olla 6000 e/kk, mutta edellä mainitut palvelut maksuttomia, jolloin esimerkiksi lapsen yliopistotutkintoon ei mene 20 000 euroa (Briteissä tavallista).

    Äänestä

  • eivät itse kirjoitti:

    päätä alansa koulutuspolitiikasta.

    Yksi ongelma on oikeasti riittämättömät resurssit. Kursseja on kasvatettu koko ajan, ja opetuksen taso kärsii luonnollisesti jo. Jos nykyisellään melkein 150 henkilöä Kuopiossa aloittaa klinikan yhtenä vuonna, miten oikeasti uskotte että opiskelijamääriä voidaan noin vain entisestään lisätä, ja se ei näy lopputuloksessa?

    ja eiköhän se houkuta olemassaolevia lääkäreitä (niiin hyviä kun kerran ovat) opettamaan kolleegoita tulevaan ammattiin ettei itsensä tarvitse stkea käsiään tk-työhön.Toisekseen lääkärin ne istuvat tiedekunnassakin ajamassa oman alansa etuja samoin muillakin yhteiskunnan sektoreilla eli..kyllä sillä lääkärillä on sormensa pelissä koulutusmääriin...jokseenkin yliopistojen rahoitus on kiinni valtiosta mutta enpä usko että lääkiksen kanssa pihtailtaisiin...eikö se juuri tuo rahaa yliopistoihin kattava tutkimustyö yms

    Äänestä

  • kesken lopu kirjoitti:

    ja eiköhän se houkuta olemassaolevia lääkäreitä (niiin hyviä kun kerran ovat) opettamaan kolleegoita tulevaan ammattiin ettei itsensä tarvitse stkea käsiään tk-työhön.Toisekseen lääkärin ne istuvat tiedekunnassakin ajamassa oman alansa etuja samoin muillakin yhteiskunnan sektoreilla eli..kyllä sillä lääkärillä on sormensa pelissä koulutusmääriin...jokseenkin yliopistojen rahoitus on kiinni valtiosta mutta enpä usko että lääkiksen kanssa pihtailtaisiin...eikö se juuri tuo rahaa yliopistoihin kattava tutkimustyö yms

    etu lisätä koulutusmääriä, lisäpaikoistahan suorastaan taistellaan. Lisäpaikat kun tuovat lisärahoitusta. Outoa siis väittää että tiedekunnissa istuvat lääkärit kontrolloivat koulutusta yhteiskunnan tappioksi sekä omaksi tappiokseen.. ? Tuon tekstin alku on niin vaikeasti tulkittavaa yleistävää perusteetonta ja ympäripyöreää että vaikea kommentoida.

    Äänestä

  • kesken lopu kirjoitti:

    ja eiköhän se houkuta olemassaolevia lääkäreitä (niiin hyviä kun kerran ovat) opettamaan kolleegoita tulevaan ammattiin ettei itsensä tarvitse stkea käsiään tk-työhön.Toisekseen lääkärin ne istuvat tiedekunnassakin ajamassa oman alansa etuja samoin muillakin yhteiskunnan sektoreilla eli..kyllä sillä lääkärillä on sormensa pelissä koulutusmääriin...jokseenkin yliopistojen rahoitus on kiinni valtiosta mutta enpä usko että lääkiksen kanssa pihtailtaisiin...eikö se juuri tuo rahaa yliopistoihin kattava tutkimustyö yms

    heitellä mutu - faktoja joissa ei ole kuin yksi punainen lanka - kaikki lääketieteen kanssa tekemisissä olevat ihmiset ovat salaliitossa rikastuakseen yhteiskunnan kustannuksella.

    Sehän se lääkäripulan ratkaisee , että houkutellaan viimeisetkin tk- lääkärit kouluttamaan aina vaan lisää ihmisiä lääkäreiksi jotka voivat sitten puolestaan todeta jäävänsä mieluummin yliopistoon kuin helpottamaan terveydenhuollon vajetta. On kyllä vieläkin olemassa lääkäreitä, jotka nimenomaan haluavat "sotkea kätensä" tk- työhön. Perusterveydenhuollon viimeaikainen kehitys on huomattavasti vähentänyt heidän määräänsä. Fiksua on siis lisätä vielä kalliilla koulutettavia nykyisestä jo suurestä määrästä, eikä tehdä lääkäripulan muille syille mitään?

    Milloin koulutusmäärien nostaminen olisi sitten syytä lopettaa? Määriä on nostettu 90- luvun lopulla ja uudestaan viimeksi 2000 - luvulla. Kannataisiko edes odottaa että nyt opiskelevat suurimmat kurssit alkavat valmistua?

    Paras on tämä "enpä usko että lääkiksen kanssa pihtailtaisiin" - ihan kuin joukko eduskunnassa olisi käsi ojossa antamassa rahaa jota yliopistot eivät halua ottaa vastaan?? En osaa päättää onko tuo naiivia vai ainoastaan kuvaa yhtä ammattiryhmää halveksuvien mielipiteiden vääristävää voimaa.

    Äänestä

Tyypillisiä maallikoiden harhakäsityksiä.

Jos ei selviä nykyisistä lääkiksen pääsykokeista, ei selviä itse opinnoista. Empatia tai hyvä tahto ei riitä, vaan pitää olla terävä lukupää. Eli ne sinun rannalle jääneet tuhannet "lahjakkaat ja motivoituneet" hakijasi ovat yksinkertaisesti liian heikkotasoisia opiskelijoita selviämään lääkiksestä.

Jo nykyisillä aloituspaikkamäärillä eivät opiskelijat meinaa mahtua edes luentosaleihin. Voit myös kuvitella, kuinka laadukasta käytännön oppia klinikkavaiheessa saavat opiskelijat, kun yhdessä ryhmässä on 10-12 opiskelijaa ja tarjolla yksi reponoitava ranne tai punktoitava poskiontelo. Potilaita ei riitä, tiloihin ei mahdu. Aloituspaikkamäärät eivät ole lääkäriliiton juoni, vaan jo nyt liian suuret siihen, että jokainen valmistuva olisi oppinut kaikki tarpeelliset taidot. Reippaat ja aggressiiviset saavat oppia, loput jäävät seinäruusuksi. Jos tietäisit, kuinka katastrofaaliseksi ovat liian isot aloituspaikkamäärät tehneet opetuksen lääkiksissä, menettäisit uskosi suomalaisten lääkäreiden tietoihin ja taitoihin.

Äänestä
  • eihän se ole hakijoiden ongelma jos homeisia ikivanhoja luentosaleja ei ole riittävästi.Lääkärikunta hoitakoon homman ajanmukaiseksi.

    Toisekseen se ei ole aivan sama mitä lukee...toisella tavalla esitetty samaa asia voi mennä toiselle päähän helpommin tiedosta silti uupumatta yhtään mitään....eri tavoillakin voi oppia saman oppimäärän..vai väitätkö tätä asiaa epätodeksi?


    Tässä on kyse kangistuneesta tavasta pitää ja repronoida lääketieteellisen pääsykoe... :) läääketiede etenee huimaa vauhtia..onko pääsykokeenne runko jälkeenjäänyt?

    Äänestä

  • reppanainen... kirjoitti:

    eihän se ole hakijoiden ongelma jos homeisia ikivanhoja luentosaleja ei ole riittävästi.Lääkärikunta hoitakoon homman ajanmukaiseksi.

    Toisekseen se ei ole aivan sama mitä lukee...toisella tavalla esitetty samaa asia voi mennä toiselle päähän helpommin tiedosta silti uupumatta yhtään mitään....eri tavoillakin voi oppia saman oppimäärän..vai väitätkö tätä asiaa epätodeksi?


    Tässä on kyse kangistuneesta tavasta pitää ja repronoida lääketieteellisen pääsykoe... :) läääketiede etenee huimaa vauhtia..onko pääsykokeenne runko jälkeenjäänyt?

    pseudo-argumentteja taas, joissa ei ole päätä eikä häntää. Lääkärikunta ei vastaa lääkärikoulutuksen rahoituksesta, vaan veronmaksajat.

    Toki niitä samoja asioita voi opetella eri tavoilla, mutta riittävän ÄO:n omaava henkikö kyllä pystyy omaksumaan asioita monellakin eri tavalla. Sitä paitsi pääsykokeeseenhan saa opiskella millä tavoin haluaa, kunhan pystyy vaadittavat asiat oppimaan.

    Matematiikka ei ole todellisuudesta erillinen inventio, vaan sillä juuret hyvin monessa ihmisen toiminnossa kuten mittaamisessa, arviomisessa, todistamisessa, määrien hahmottamisessa ja asioiden ryhmittelyssä. Pääsykoetason peruslaskutoimitukset oppii jokainen jolla on motivaatiota ja hiukan loogista päättelykykyä.

    Luonnontieteet ovat tärkeitä, koska myös ihminen muodostuu atomeista ja molekyyleistä. Tähän luonnontieteiden applikaatioon perustuu myös mainitsemasi lääketieteen huima kehitys. Matematiikka on tieteelle korvaamaton työkalu, joten aivan päinvastoin kuin väität, voisi kuvitella pääsykokeiden painotusten edesauttaaneen myös tällä saralla.

    Äänestä

  • reppanainen... kirjoitti:

    eihän se ole hakijoiden ongelma jos homeisia ikivanhoja luentosaleja ei ole riittävästi.Lääkärikunta hoitakoon homman ajanmukaiseksi.

    Toisekseen se ei ole aivan sama mitä lukee...toisella tavalla esitetty samaa asia voi mennä toiselle päähän helpommin tiedosta silti uupumatta yhtään mitään....eri tavoillakin voi oppia saman oppimäärän..vai väitätkö tätä asiaa epätodeksi?


    Tässä on kyse kangistuneesta tavasta pitää ja repronoida lääketieteellisen pääsykoe... :) läääketiede etenee huimaa vauhtia..onko pääsykokeenne runko jälkeenjäänyt?

    Lääkäriliitolla ei olisi varmaankaan mitään lisäpaikkoja vastaan, jos samalla pistettäisiin koulutuksen resursointi kuntoon. Nykyopiskelijamäärilläkin valmistuu paljon todella heikkotaitoisia lääkäreitä, kun opetusryhmät ovat liian suuria eikä henkilökohtaista kisälli-mestarityyppistä ohjausta pääse kukaan saamaan, saati sitten toimenpiteitä harjoittelemaan.

    Lääkäriliitto ja alan opiskelijaliitot ovat vähintään vuosittain suureen ääneen peräänkuuluttaneet kunnon opetusresursseja alalle, mutta heitä ei kuunnella. Ja asiaa eivät yhtään auta kaltaisesi tietämättömät mutuilijat, jotka jostain syystä luulevat, että saman voimäärän levittäminen yhä useammille leiville jotenkin parantaisi Suomen terveydenhuollon tilaa. Mitä te oikein haluatte? Enemmän, mutta huonomminkoulutettuja lääkäreitä?

    Äänestä

  • kandipaatti kirjoitti:

    Lääkäriliitolla ei olisi varmaankaan mitään lisäpaikkoja vastaan, jos samalla pistettäisiin koulutuksen resursointi kuntoon. Nykyopiskelijamäärilläkin valmistuu paljon todella heikkotaitoisia lääkäreitä, kun opetusryhmät ovat liian suuria eikä henkilökohtaista kisälli-mestarityyppistä ohjausta pääse kukaan saamaan, saati sitten toimenpiteitä harjoittelemaan.

    Lääkäriliitto ja alan opiskelijaliitot ovat vähintään vuosittain suureen ääneen peräänkuuluttaneet kunnon opetusresursseja alalle, mutta heitä ei kuunnella. Ja asiaa eivät yhtään auta kaltaisesi tietämättömät mutuilijat, jotka jostain syystä luulevat, että saman voimäärän levittäminen yhä useammille leiville jotenkin parantaisi Suomen terveydenhuollon tilaa. Mitä te oikein haluatte? Enemmän, mutta huonomminkoulutettuja lääkäreitä?

    Yksi vaihtoehto lääkäripulan poistamiseksi voisi olla ulkomaalaisten lääkäreiden systemaattinen tuonti Suomeen. Keskieuroopassa yhä useampi lääkäri on rekrytoitu itä-Euroopasta tai esim. Egyptistä. Sama tilanne on Englannissa. Ulkomaalainen lääkäri koulutettu tulkki olisi usemmiten halvempi vaihtoehto nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

    Ruotsissa joku firma toi Puolasta hammaslääkäreitä lentokoneella lyhyille keikoille, kun omasta maasta ei löytynyt työvoimaa. Nykyinen tekniikka mahdollistaisi työn osittaisen ulkoistamisen esim. Intiaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kouluttautuja kirjoitti:

Taas jäi satoja ellei tuhansia tasokkaita ja motivoituneita hakijoita ilman opiskelupaikkaa lääketieteellisessä. Samaan aikaan lääkäreistä on jatkuva pula ja ihmiset jäävät ilman kunnollista hoitoa.

Mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi toisille aloille (mm. poliisit, humanistit, tradenomit), kun toisilla aloilla on työvoimapula (lääkärit, hammaslääkärit, kätilöt)? Eikö olisi kannattavampaa lisätä lääketieteellisen opetusresursseja aloituspaikkojen kasvattamiseksi sen sijaan, että koulutetaan monien muiden alojen tohtoreita siivoojiksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu