Kommunismissa valtio tuottaa koulutuksen, yliopistot ja AMK:t. Valtio maksaa professorien palkant ja näin se pääsee tuottamaan propagandaansa jota typerä kansa pitää "tieteellisenä". Jo Karl Marx sanoi että tiedettä on käytettävä kommnunismin levittämiseen. Siksi meillä on kommunistinen (julkinen) yliopistolaitos.
Mutta markkinataloudessa yksityiset opetussalan yritykset tuottavat koulutuspalvelut ja ylläpitävät yliopistoja. Markkinataloudessa on vapaat, riippumattomat yliopistot koska markkinataloudessa tieteen vapautta pidetään tärkeänä.
Liberalistit ehdottavat että yliopistot yksityistetään ja säästyneet varat ohjataan opintoseteleihin jotka kansalaiset saavat itse käyttää. Yliopistojen yksityistäminen on mahdollista kansalaispalkka järjästelmässä kun opiskelu tapahtuu yksityisissä yliopistoissa opintoseteleillä.
Liberalistit pyrkivät myös kaikkien näennäistieteellisten/akateemisten tutkintojen mitätöimiseen (mm sosialogia, sosionomia..) ja niiden poistamiseen eri virkojen ja ammattien virkakelpoisuus vaatimuksista.
Suomalaisissa yliopistoissa ei ole korkealaatuista tieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteiden tai psykologian osalta, vaan enemminkin poliittisesti motivoitua propagandaa. Ainoastaan jotkin yksityiset tieteenharrastajat edustavat tieteellisempää näkemystä. Miten sitten julkisrahoitteiseen kommunistiseen yliopistolaitokseen tulee suhtautua? No siten että meidän tulee pitää yliopistolaitosta osana sosialistista rahan-jako-koneistoa, hyvänä lypsylehmänä, ja julkisten varojen levittäjänä, joten siitä kannattaa pyrkiä hyötymään ja lypsämään rahaa sen viroista. Sen kautta jaetaan miljardikaupalla rahaa ja he kykenevät vaikuttamaan jonkin verran ihmisten mielipiteisiin
Mutta markkinataloudessa yksityiset opetussalan yritykset tuottavat koulutuspalvelut ja ylläpitävät yliopistoja. Markkinataloudessa on vapaat, riippumattomat yliopistot koska markkinataloudessa tieteen vapautta pidetään tärkeänä.
Liberalistit ehdottavat että yliopistot yksityistetään ja säästyneet varat ohjataan opintoseteleihin jotka kansalaiset saavat itse käyttää. Yliopistojen yksityistäminen on mahdollista kansalaispalkka järjästelmässä kun opiskelu tapahtuu yksityisissä yliopistoissa opintoseteleillä.
Liberalistit pyrkivät myös kaikkien näennäistieteellisten/akateemisten tutkintojen mitätöimiseen (mm sosialogia, sosionomia..) ja niiden poistamiseen eri virkojen ja ammattien virkakelpoisuus vaatimuksista.
Suomalaisissa yliopistoissa ei ole korkealaatuista tieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteiden tai psykologian osalta, vaan enemminkin poliittisesti motivoitua propagandaa. Ainoastaan jotkin yksityiset tieteenharrastajat edustavat tieteellisempää näkemystä. Miten sitten julkisrahoitteiseen kommunistiseen yliopistolaitokseen tulee suhtautua? No siten että meidän tulee pitää yliopistolaitosta osana sosialistista rahan-jako-koneistoa, hyvänä lypsylehmänä, ja julkisten varojen levittäjänä, joten siitä kannattaa pyrkiä hyötymään ja lypsämään rahaa sen viroista. Sen kautta jaetaan miljardikaupalla rahaa ja he kykenevät vaikuttamaan jonkin verran ihmisten mielipiteisiin
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pseudo-tiede, eli näennäis- tai valhe-tiede, on tieteen retoriikkaan puettua poliitista propagandaa. Pseudotiede on hämännyt monia koska se saattaa ulkoisesti näyttää uskottavalta, käytetäänhän siinä paljon sivityssanoja. Pseudo-tieteessä saattaa olla tieteelliseltä kuulostavia hienoja termejä, mutta jos näitä sivistyssanojen taakse kätkettyjä väitteitä tutkitaan hieman tarkemmin huomataan esimerkiksi että päättelyketju ei ole aukotonta (implikaatiovirheitä), todisteet puuttuvat, johtopäätökset on perustettu pelkkiin mielivaltaisiin/huonoihin oletuksiin, esitetään mielipiteitä faktoina, ei viitata alkuperäislähteisiin, ynnä muuta sellaista josta seuraa että päätelmät ovat virheellisiä tai päätelmien validiteetti on kyseenalainen.
Suomessa pseudo- eli näennäistiedettä edustaa lähinnä yliopistojen humanistis-yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat (kasvatustieteet, sosiologia, yhteiskuntatieteet, psykologia). Varsinkin ihmis- ja yhteiskuntatieteet ovat houkuttelevia kohteita puolueaktiiveille ja manipulaattoreille koska näillä aloilla on suuri merkitys yhteiskunnallisessa argumentoinnissa. Suomalaisissa yliopistoissa politrukki valitsee rehtorit ja professorit, joten tutkimustulokset eivät ole puolueettomia.
Jos yliopistossa on kansleri, hän on yliopiston ylin viranomainen. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti. Esityksen presidentille tekee hallitus/valtioneuvosto valittuaan yhden kolmesta yliopiston kollegion asettamasta ehdokkaasta. Alkujaan Helsingin yliopiston ja sen edeltäjien kansleri oli Ruotsin kuninkaan ja sittemmin keisarin nimittämä edustaja autonomisessa yliopistossa. Akatemian ja valtiovallan avioliitto on siis vanha.
Aika isolla osalla yliopistojen rehtoreista on puoluetausta ja he valitsevat professoreiksi omaa mielipidettään, poliittisia intohimojaan ja omaa poliittista katsomustaan edustavia professoreja. Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto tuottaa, ja ennenkaikkea siihen minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto ei tuota. He voivat estää nuorten tutkijoiden uralla etenemisen jos kokevat nämä ideologisiksi vastustajikseen. Tai he voivat jättää työsopimuksen uusimatta. Tällainen mekanismi "hyvinvointiyhteiskunnassa" on pohjimmiltaan yksi peitetty poliittisen sensuurin muoto. Yksityiset yliopistot ja yksityiset tutkimusryhmät toimivat lähtökohdista joista voidaan parhaiten tuottaa luotettavaa tieteellistä tieotoa yhteiskuntatieteiden ja psykologian osaalueilla. Valtiollisten yliopistojen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat ovat käytännössä pseudo-tiedettä ja nolla-tutkimusta tuottavia laitoksia joilla akateemisesti koulutetut huijarit kuppaavat rahaa veronmaksajilta.
Onko taulukkolaskenta tai haastattelu tutkimusta? PDF
Matti Virén (Kirjoittaja on taloustieteen professori Turun yliopistossa.)
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/487/413
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/487/413
Olennaisilta osin tutkimus perustui 20 rikoksesta tuomitun haastatteluun. Haastatteluissa asetettiin kysymyksiä tyyliin:
”Luuletko, että taustasi on jotenkin vaikuttanut rikoksen käsittelyyn? Miten? Onko se sinusta oikein vai väärin?”
”Mikä sinusta rikoksen käsittelyssä on ollut hyvää/huonoa?Oletko voinut luottaa ihmisiin, joita olet tavannut? Keistä on jäänyt erityisen mukava tai tylsä kuva?”
”Millaista elämä täällä vankilassa on? Kuvaa, millainen on normaali päiväsi täällä. Onko sinulla seuraa? Käykö aika täällä pitkäksi? Oletko saanut uusia kontakteja vankilan kautta? Ovatko työntekijät täällä hyviä tyyppejä?”
”Mistä lapsena haaveilit? Millaisesta perheestä, työstä, asuinpaikasta? Jos saisit toivoa mitä vaan, mitä se olisi?”
Kysymyksiä on toki paljon enemmän, mutta
yhtä kaikki, en millään ymmärrä, miten nämä
haastattelut muuttuvat tutkimukseksi. Arvoitukseksi
jää, miten tutkimuksen tekijät tulkitsevat
haastatteluja. Joitain vastauksia toki siteerataan
tekstissä, mutta on vaikea sanoa, miten ”edustavia”
ne ovat. Mutta miten kaikki tämä kääntyy
esimerkiksi kriminaalipoliittisiksi suosituksiksi?
Eikö vastauksia pitäisi jotenkin verrata muiden,
ja erityisesti vielä muiden rikoksista tuomittujen
vastauksiin, tai muissa maissa maahanmuuttajataustaisille
rikoksista tuomituille (poliittisesti
korrekti kieli on monimutkaista) tehtyjen haastattelujen
vastauksiin. Eikö mitään tilastollisia
menetelmiä voi käyttää?
Optulan ”tutkimuksen” tekee erikoiseksi vielä
se, että siinä haastateltiin myös viranomaisia
ja erilaisten puolivaltiollisten järjestöjen edustajia
(vankilapappia, sosiaalityöntekijöitä, sovittelijoita,
oikeusministeriön ihmisiä jne.). Epäselväksi
jää, mitä vastaukset olivat, miten niitä
painotettiin ja tulkittiin. Ylipäätään on vaikea
ymmärtää, miten kaikki tämä edustaa objektiivista
ja riidatonta tutkimustietoa, jota voisi hyödyntää
päätöksenteossa. Jos viranomainen haastattelee
itseään, saadaanko näin riippumatonta
tutkimustietoa?
Ajatellaan yleensäkin mitä tahansa kontroverssia
teemaa (verotus, julkiset palvelut, maahanmuutto,
NATO) ja haastatellaan 20 ihmistä.
Voidaanko haastattelujen jälkeen riidattomasti
päätellä, mikä on ongelma, miten se voidaan ratkaista
ja mitä politiikkasuosituksia ”analyysiin”
sisältyy. Onko tulos todellakin haastattelijasta
(hänen mielipiteistään) riippumaton? Voiko sen
jotenkin todentaa tai toistaa?
Se, miten eri ”tutkimukset” ylittävät julkisuuskynnyksen,
on melkoinen mysteeri. Taatusti kyse
on enemmän henkilösuhteista, toimittajien mieltymyksistä
ja tutkimusten teettäjien julkisuusponnisteluista
kuin tutkimusten tasosta.
Viimeisin askel näyttää olevan, että suuret lehdet
tekevät tai teettävät omia ”tutkimuksiaan”,
joilla ne haluavat nostaa teemoja omine enemmän
tai vähemmän kätkettyine politiikkasuosituksineen
tai arvolatauksineen julkisuuteen. Tällaisen
”tutkimuksen” julkaisukynnys jää tietenkin
erityisen matalaksi, kun lehti siitä itse päättää.
Yliopistolaistos on sosialistisen teorian mukainen verorahojen-kiskonta-systeemi jolla rahanahneet humanistit pyrkivät pääsemään virkoihin ja ylläpitämään monopoliaan kunta- ja valtiosektorin ammatteihin. He haluavat ettei yliopistoja yksityistetä koska julkinen rahoitus takaa sen että veronmaksajien on pakko maksaa heille veroa, niin että he pääsevät taloudellisesti hyötymään ihmisistä.
Valtion ei tule ylläpitää yliopisto, kouluja jne.
Valtio ainoastaan antaa opintoseteleitä SERTIFIOIDUILLE peruskouluille, ja järjestää virallistettuja TUTKINTOJA
Sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan akateeminen loppututkinto, vaikka perustasontyö on maksuosoitusten jakelemista vähävaraisille sekä perhe- alkoholi- , lastensuojelu- tapausten selvittelyä. Sosiaalialalla työskenteleminen ei vaadi mitään osaamista jota ei voitaisi opettaa ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen ja työn välillä ei ole selvää käytännön yhteyttä, ellei sellaiseksi katsota joitakin "sosiaalisia" asenteita. Kuka tahansa ammattikorkeakoulun/lukion suorittanut voitaisiin noukkia kadulta ja kouluttaa hänet viikossa sosiaalityöntekijäksi.
On selvää että yhteiskuntatieteet ja psykologia eivät edusta tiedettä vaan ovat poliittista propagandaa joka on puettu tieteen retoriikaan.
Yliopistojen yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja opetustyö täyttää kaikki pseudo-tieteen tunnusmerkit. Yliopistojen humanististen tiedekuntien tarkoitus on tuottaa pseudo-tiedettä ja nolla tutkimusta niin että he voivat luoda virkoja ja hyötyä veronmaksajista. Humanistit ovat rahanahneita akateemisesti koulutettuja huijareita joiden joiden ainoa tarkoitus on perustella omaa olemassaoloaan ja siten päästä käsiksi veronmaksajilta kerättyihin varoihin.
Sosiaalitädit ja virastonaiset ovat monopolisoineet itselleen itselleen rahanlähteen : kuntien virat.
Kuntien on muutettava lastentarhan opettajien, sosiaalitoimistojen virkamiesten, kunnan virastojen, ja muiden ihmis- ja yhteiskunta tieteiden ammattien virkakelpoisuusvaatimuksia siten että tutkinto sosiologin, kasvatustieteiden maisterin, psykologin, ja muiden epätieteellisten tieteenalojen tutkinnot eivät enää kelpaa kyseisten virkojen hakuun, vaan pääsykelpoisuusvaatimuksia muutetaan siten että tekniikan, talouden, ja matemaattis-luonnontieteellisten tieteenalojen tutkinnot (AMK-tason tutkinnot) ovat ensisijaisia vaatimuksia henkilöä valittaessa.
humanismin keskeisin sanoma:
"hyvinvointi" = verotus
"sosiaaliturva" = rahanjakelu
"hyvinvointivaltio" = työinnon jarruttaminen kaikin mahdollisin keinoin
Lastentarhan opettajat saavat kyllä pitää tutkintonsa (kasvatustieteiden maisteri), mutta nuo tutkinnot eivät enää ole ensisijainen pätevyyskriteeri kun lastentarhanopettajia valitaan, vaan kunnat päättävät itse ja ensisijaisesti valitaan sairaanhoitajan, merkonomin tai jonkin muun koulutuksenomaavia henkilöitä.
Luulenpa että kuka tahansa voi hoitaa lastentarhanopettajan virkaa paremmin kuin se joka on osallistunut epätieteelliseen "kasvatustieteidenmaisterin" koulutusohjelmaan.
Eli humanistit saavat pitää epätieteelliset tutkintonsa, mutta niistä ei ole hyötyä virkoihin valittaessa koska ne perustuvat epätieteelliseen poliittiseen propagandaan, eivät tieteeseen.
kommunistisen koulutusjärjestelmän lakkauttaminen on hyvä ja sangen erinomainen asia
toivottavasti yliopistot yksityistetään ja koulujen propaganda lopetetaan
"Suomalaisissa yliopistoissa ei ole korkealaatuista tieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteiden tai psykologian osalta, vaan enemminkin poliittisesti motivoitua propagandaa."
Ja sitten taloustieteet ovat tieteellistä tutkimusta eivätkä ole poliittisesti motivoitua propagandaa?
Yliopistoille liki 300 miljoonaa euroa
30.07.2008 16:57
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lisätään yliopistojen ja korkeakoulujen määrärahoja liki 300 miljoonalla eurolla.
Kolmesta korkeakoulusta muodostettava Aalto-korkeakoulu saa peruspääomaansa aiemmin sovitut 200 miljoonaa euroa ja toimintamenoihinsa 13,9 miljoonaa euroa. Muut yliopistot saavat kertatukena 50 miljoonaa euroa ja toimintamenoihinsa hallitusohjelmassa luvatun 20 miljoonan euron korotuksen.
Perusopetuksen laadun kehittämiseen osoitetaan runsaat 20 miljoonaa euroa. Ammatillinen koulutus ja maahanmuuttajien koulutus saisi 15 miljoonaa euroa matalapalkkatuen laajentamiseen varatuista varoista.
(MTV3-STT )