Moiks!
Olen 6:lla kuulla raskaana ja meillä on 6-vuotias karhukoiran ja labradorinnoutajan sekoitus tyttökoira.
Olen tässä useamman kuukauden miettinyt mitä tehdä koiran kanssa kun laskettu aika (syyskuun alussa) lähestyy. Koiramme ei ole tottunut lapsiin ja on muutenkin aika "epäsosiaalinen" vahtikoiraluonne joten mietityttää näinkö se enää näin vanhalla iällä tottuu vauvaan ja tietenkin myös myöhemmässä vaiheessa leikki-ikäiseen.
Olimme sukuloimassa avomieheni ja koiramme kanssa ja paikalla oli avomieheni veli vaimoineen ja kolmikuukautisine tyttövauvoineen.
He olivat tekemässä lähtöä ja vauva oli turvaistuimessa eteisen lattialla ja alkoi yhtäkkiä itkeä.
Koiramme sai hepulikohtauksen ja alkoi hääriä vauvan ympärillä. Tällöin avomieheni otti koiran kaulapannasta kiinni ja joutui pitämään kaksin käsin kiinni ettei koira päässyt vauvan luo tämän säestäessä kovalla haukunnalla, häntä ei mielestäni heilunut.
Onko mitään tietoa mistä tällainen käytös voi johtua? Oliko koira vain häkeltynyt vai viittaakko tämmöinen kohtaus että koira olisi voinut tehdä jotain pahaa lapselle?
Olimme kaikki tilanteen jälkeen vähän shokissa koska emme tienneet mitä koira meinasi. Emmekä tietenkään haluaisi kokeilla uudestaan samaa tilannetta.
Onko kellään antaa mitään neuvoja mitä tulisi tehdä? Ollaan kyllä vakavasti harkittu koirasta luopumista vaikkei se helppoa tulisi olemaan.
Olen 6:lla kuulla raskaana ja meillä on 6-vuotias karhukoiran ja labradorinnoutajan sekoitus tyttökoira.
Olen tässä useamman kuukauden miettinyt mitä tehdä koiran kanssa kun laskettu aika (syyskuun alussa) lähestyy. Koiramme ei ole tottunut lapsiin ja on muutenkin aika "epäsosiaalinen" vahtikoiraluonne joten mietityttää näinkö se enää näin vanhalla iällä tottuu vauvaan ja tietenkin myös myöhemmässä vaiheessa leikki-ikäiseen.
Olimme sukuloimassa avomieheni ja koiramme kanssa ja paikalla oli avomieheni veli vaimoineen ja kolmikuukautisine tyttövauvoineen.
He olivat tekemässä lähtöä ja vauva oli turvaistuimessa eteisen lattialla ja alkoi yhtäkkiä itkeä.
Koiramme sai hepulikohtauksen ja alkoi hääriä vauvan ympärillä. Tällöin avomieheni otti koiran kaulapannasta kiinni ja joutui pitämään kaksin käsin kiinni ettei koira päässyt vauvan luo tämän säestäessä kovalla haukunnalla, häntä ei mielestäni heilunut.
Onko mitään tietoa mistä tällainen käytös voi johtua? Oliko koira vain häkeltynyt vai viittaakko tämmöinen kohtaus että koira olisi voinut tehdä jotain pahaa lapselle?
Olimme kaikki tilanteen jälkeen vähän shokissa koska emme tienneet mitä koira meinasi. Emmekä tietenkään haluaisi kokeilla uudestaan samaa tilannetta.
Onko kellään antaa mitään neuvoja mitä tulisi tehdä? Ollaan kyllä vakavasti harkittu koirasta luopumista vaikkei se helppoa tulisi olemaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
teinä en kyllä uskaltasi koiraa ja vauvaa jättää sekunniksikaan kahden ikinä.
Siinä vasta onkin ongelma, ei ole kovin mukava juttu jos lasta ei voi hetkeksikään jättää sitteriin istuskelemaan jos käy vaikka vessassa tai toisessa huoneessa jne...
Vauvan kanssa on muutenkin ekat kuukaudet aika työlästä niin ei haluaisi vielä ylimääräistä stressiä siihen. Muutenkin se on sellaista vahtaamista (kokemusta on) kun lapsi tulee leikki-ikään ja viipottaa ympäri asuntoa koira perässään. Koira on nimittäin näykkinyt minua/ meitä jos ottaa kyljestä kiinni, vaikkei kuitenkaan kovaa, vähän on mennyt ihoa rikki:P
Luulisi että koira pitää lasta kuitenkin alemmassa arvoasemassa kuin aikuista ja pelkään mitä tulee tapahtumaan jos lapsi nappaa kovempaa koiran kyljestä kiinni. Ei olisi kiva viedä lasta tikattavaksi... Koira on ollut muuten pennusta asti avomiehelläni, joka itsekin sanoo että koiramme on ollut pennusta asti vähän arvaamaton luonne, vaikkakaan ei yleensä aggressiivinen olekaan.
Koiramme on perusluonteeltaan toki kiltti ja rauhallinen, mutta en tiedä uskallammeko ottaa riskiä että jotain tulee jossain vaiheessa tapahtumaan, vaikkei esim. 2 vuoteen tapahtuisikaan mitään niin se ei vaadi kuin sen kerran että koira näykkäisee lapsen kasvoista tms.
Se saa myös usein riehumiskohtauksen ja on pari kertaa näykkäissyt minua "innostuksissaan" kun pääsee ulos ja hyppii muita ihmisiä vasten. Eli pitäisi olla 3 kertaa päivässä suojelemassa lasta tältäkin episodilta.
En tiedä kuitenkaan onko tämä ylisuojelua lasta kohtaan ja turhaa huolta vai ...? Tämmöisiä on vaikea päättää.
se hätääntyä ku vauva yhtäkkiä puhkesi itkuun, eihän koiran häntä silloinkaan heilu..
en usko että koira olisi vauvalle mitään tehnyt mutta saattoihan se yhtäkkinen huutaminen havahduttaa koiran että mikä on hätänä ja haukkua vaikkapa sen takia ku luuli että nii se toinenki tekee.. en osaa sanoa, mutta en yhtään usko että olisi yrittänyt vauvaa vahingoittaa.. en tietenkää voi tietää ku en koiraa tunne enkä tapausta nähnyt mutta jotenki en usko..
Onko koira ollut sinulla pennusta asti ?
jo anteeksi kommenttiani, tästä ei tule kaunista. Ette ole ensimmäiset ettekä viimeiset jotka ovat heti luopumassa koirasta vauvan tullessa taloon. Harmi vaan että periaatteessa kun koiran otat, sitoudut eliniäksi...
Miten voit tietää miten se koira olisi reagoinut koska sen saama reaktio (mieheltäsi siis) oli koiran luettavissa akressiiviseksi? Ehkä se kovaääninen haukku oli koiran tapa kertoa että nyt on joku hätä?
Aikanaan ekan lapseni aikana saksanpaimenkoira meinasi mennä läpi ovien kuullessaan vauvan itkun ja koira piti itsekin aika porun.
Nyt toisen lapsen syntyessä kaksi vuotta sitten, talossa oli 2 koiraa, nykyisin niitä on jo 3. Ei käynyt ekaksi eikä tokaksikaan mielessäni että koirat pois. Koirat opetettiin tarkassa valvonnassa miten suhtaudutaan pieneen ihmisentaimeen. Jos koira teki jotain väärin, yritti tassulla vaikka, kiellettiin ja oikeasta käytöksesta palkattiin.
Nykyisin voin kertoa että ovat ylimmät ystävät ja koirat peuhaavat samassa kasassa kera lapsosten. Kukaan ei pure eikä näyki.
ja minusta on aina parempi jos epävarma niin koira pois sillä ihmislapsi tärkeämpi kuin mikään koira.
olla kiinni omasta asenteesta, miten koiran ja vauavan kanssa pärjää.
Ystävälläni on 9 v, 8 v ja 5 v pojat ja kuusi koiraa, joista kaksi oli olemassa jo ennen ensimmäistä lasta. Koirat ja pojat on hyvät kaverit.
Jos koira ei ole tottunut lapsiin, se saattaa hätääntyä, kun lapsi itkee. Itkevä lapsi on aika äänekäs. Koiran pitää saada tottua vauvan. Otan koiran mukaan vauvan kanssa touhuiluun ja olet mahdollisimman normaali.
Se pannasta roikottaminen ei kyllä ollut kovin fiksua.
koiranne tunnette vaikkakin on jo 6-vuotias.
kyllä jo tuon ikäisestä koirasta pitäisi omistajan tunnistaa että onko koira säikähtänyt, huolissaan vaiko vihainen?
jos itse epäilette niin varmastikkin välitätte sen epäluuloisuutenne koiraan. silloin koira saattaa uskoa että on "vaaratilanne" ja ei tiedä miten pitää käyttäytyä.
kyllä se on ihan teidän itse päätettävä uskotteko ja luotatteko koiraan vaiko ettekö?
epävarma omistaja ikävä kyllä usein omistaa epävarman koiran :-(
tuo juttu että koiraa piti pitää pannasta kiinni ettei se olisi mennyt vauvan luokse ja haukkui?
haukkumalla ei koira yleensä osoita aggressivisuutta vaan murisemalla. minusta ainakin kuullostaa siltä että koira oli vaan yllättynyt eikä tiennyt mitä pitäisi tehdä.
onko koira siis aikaisemmin näyttänyt merkkejä vihaisuuteen? murisemalla ja nostamalla karvat pystyyn? näykkiminen ei ole vihaisuutta. se voi olla epävarmuutta?
en anna neuvoa puoleen enkä toiseen. se jää teidän ratkaistavaksi.
Meillä on kaksi koiraa ja 4- vuotias tyttö. koirani olen ottannut aikoinaan huonoista kodeista ja nekään eivät ollet tottuneet lapsiin ennen tyttöni syntymää. raskauaikanani EN TODELLAKAAN miettinnyt että luopuisin koiristani.koiran sopeutuminen vauvaan on omistajasta kiinni!!! Tyttöni tullessa ensinmäistä kertaa kotiin koirani haiselivat ja siihen loppui kiinnostus. Mutta kun tyttömme parahti itkuun vanhin koiramme rupesi vinkumaan ja haukkumaan ja ryntäili meidän ja vauvan luokse ja nuuski ja nuoli. Se oli ihmeissään ja hätääntynyt mitä tämä on ja koitti saada meitä vauvan luokse.Nuorin koiramme ei välittänyt itkusta mitenkään eikä tytöstä. Itkuhälytintä emme tarvinneet tyttömme nukkui vaunuissa ulkona ja vanhin koira ilmoitti haukkumalla kun tyttömme oli heräämässä. Tyttömme syntymän jälkeen annoimme koirillemme enenmän huomiota pitkiä kävely lenkkejä rapsutuksia ym. Näin vältyimme mustasukkaisuudelta. Ei kannata etukäteen ruveta miettimään miten se suhtautuu tulevaan vauvaan jos se teki näin vieraalle vauvalle koska kyllä koira tietää että teidän tuleva vauva on osa perhettä. Koirani ovat rodultaan norjanharmaahirvikoira ja karjalankarhukoira.