Ei sen vertaa että olisi kysellyt miten koulut meni, ei tuonut edes ruusuja, ei rahaa lahjaksi ei siis mitään! Uskomatonta, että isä voi olla noin välinpitämätön. Itse en pystynyt olemaan kuin yhden lapsen koulussa, en repeä kolmeen kouluun yhtä aikaa, vein lapset sitten kaikki pitsalle ja kakkulimuille vieläpä, mutta isä ei edes soittanut. Meidän isä ei ansaitse enää edes isä nimeä. Tuollasia ei ole kuin yksi lajissaan.
Sellasta se on kun tulee uusi pikkeava suhde niin lapset on jätettävä kun uusi nainen niin vaatii. Mikä kumma saa miehen jättämään omat lapset, ei mikään muu kuin repaleinen rakkaus.
Sellasta se on kun tulee uusi pikkeava suhde niin lapset on jätettävä kun uusi nainen niin vaatii. Mikä kumma saa miehen jättämään omat lapset, ei mikään muu kuin repaleinen rakkaus.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Taasen yksi, katkeran ja "väärin ymmärretyn" naisen tilitys.
tarinassahan ei kerrota, onko isä ylipäätänsä ollut lasten kanssa tekemisissä TAI onko se PERÄTI "äidin" toimesta estetty ? ? ?? ?
Taas yksi "olet SYYLLINEN" vastaus. Etkö äijä muuhun pysty? Tästä aloituksesta en edes rivien välistä saanut sitä kuvaa että tämä nainen estäisi isää lapsia tapaamasta. Sinun vastauksesi taas sensijaan on asiaton syyllistämis vastaus, taas kerran. Tuliko hyvä mieli? Tämä äiti penää lastensa isää, joka ei muista lapsiaan. Mitähän luurankoja sulla itselläs on kaapissa kun pitää tällaisia vastauksia tänne laittaa...eittämättä isoja ongelmia ex-vaimosi kanssa. Jo nimimerkkisi antaa sinusta narsistisen kuvan...
Yrität vaan puolustella kaltaisiasi, voidaanko niitä edes isiksi määritellä! Mee muille palstoille!
tuo "isä".
Mutta kuitenkin: muutakaan isää lapsillasi ei ole.
Kunpa hän sen huomaisi ennen kuin on liian myöhäistä.
Yritä olla siirtämättä tunteitasi lapsiisi. He joutuvat kärsimään niistä vielä sittenkin, kun sinä ja isä jo kasvatatte koiranputkea.
Hyvää kesää perheellesi ja jaksamista vaativassa roolissasi lastesi ainoana tukena ja turvana.
On noita muitakin.Kysyin juuri lapselta,onko isä ollut yhtään kertaa kevätjuhlissa tai joulu-.Lapsi/Nuori sanoi,että kerran.
Lapsi päätti eilen peruskoulun huippu hyvällä todituksella,samaten toinen sai lukion 1.luokan käytyä.
Olen ylpeä lapsistani.Isä ei muistanut mitenkään tänä vuonna,joskus on jotakin tuonnutkin..
No kait se on äitien hommaa nämä jutut,jotkut kuorii vain kerman päältä.Niinkuin tämä meidänkin exä tekee.
Meidän isä otti eilen aamulla yhteyttä pitkästä aikaa ja kysyi, että voisiko hakea lapset yöksi. Tietenkin voi ja tulikin iltapäivällä hakemaan. Samalla katsoi todistukset. Hänen piti tuoda lapset tänä iltana mutta soittikin äsken että nuorimmainen on tullut sairaaksi joten tuokin lapset heti. Mutta ihan kiva, että lapset saivat olla edes vähän isänsä luona.
Tietenkään en tiedä kuinka paljon isä teidän perheessä muuten tapaa lasta, mutta tässä vähän toisenlainen näkökulma.
Minua suututtaa suunnattomasti ne vanhemmat, jotka eivät pidä lapseen yhteyttä. Sitten, kun tulee jokin merkkipäivä, pölähdetään paikalle keräämään pisteitä siitä, kuinka nyt ollaan paikalla muistamassa lasta.
Tavallisena arkena heitä ei sitten lasten elämässä näy.
Vaikka en ole mitenkään estänyt tai hankaloittanut etäisän ja lasten tapaamisia (lapset tekevät sen itse, ja isä myös ;), niin näyttää meilläkin menevän tuollaiseksi pisteiden keräilyksi, kun tavallisesta arjesta ei tarvitse kantaa huolta. Mutta kyllä kouluasioista sentään jonkinlaista kiinnostusta löytyy ihan kesken lukukaudenkin.
unohtanut lapsensa.Tosin kuningas alkoholi ja muut päihteet syynä.Minä repesin kahteen kevätjuhlaan,kahdet suvivirret lauloin,tosin toisesta kirkosta myöhästyin kun piti ekaluokkalaisen kanssa hakea todistus.Vanhin seiskaluokkalainen ei halunnut enää minua juhliinsa,se ikä on nyt päällä!Isän kuvatus örisee vain puistossa!
Ikävä isä totta tosiaan.
MUTTA ikävän katkera äitikin. Ei eroa tule, jos molemmilla on asiat hyvin. Siihen, miten ne ovat on vastuu kummallakin! Toiseksi jäänyt nainen voi olla peto jopa omien lasten hyvinvoinnille ja sinä tuot VAIN oman näkemyksesi asiasta: emme voi tietää, miten todella itse olet "vaikuttanut" asioiden nykyiseen tilaan?
...mutta suurta hämmästystä ja väsymystä kyllä. Vaikka kuinka yrittäisi hyvällä ja turhautuneena pahastikin sanoen, ei vaan isä tapaa lapsiaan.
Kun äiti on se joka lähti - niin ja ei toisen miehen vuoksi - ja isä siitä katkeroituneena lopetti suhteen lapsiinsa.
Siitäkin pitää tietysti äidn ottaa syyt niskoilleen koska kaikkihan on aina äidin syytä.
Miehet ovat tunne-elämältään ikuisia lapsia jotka piiloutuvat toisten selän taakse ilman omaa vastuuta.
isäkään koskaan osoittanut kiinnostusta lapsen asioihin eikä osallistunut mihinkään koulun juhliin taikka käynyt sairaalassa katsomassa leikkauksen jälkeen tms. -tapaa lasta kuitenkin .
Minä en ole tehnyt asiasta numeroa . Pääasia että on yksi vanhempi joka on läsnä ja tukena aina .
Huomauttasin, että on olemassa myös äitejä jotka pitävät isän ulkona lapsen elämästä, niin että kaikki tieto lapsesta kulkee äidin kautta. Esim. opettajalle kerrotaan olevansa lapsen yksinhuoltaja, jolloin opettaja titenkin kieltäytyy antamasta tietoja lapsesta isälle, jolla on yhteishuoltajuus.
Isäkin on aikuinen ihminen, jolla olisi oikeus tietää ja osallistua lapsen asioihin ja elämään ilman sitä äitiäkin...
Mutta onko se niin että äidit haluaakin pitää ne narut käsissään? Jos on, niin empä yhtään ihmettele, miksi ei yhteydenottoja suuremmin ole...
Juhliin kutsutaan kyllä, satunnaisesti, ei siis ole pysyvä osa lapsen arkea, kun ei ilmeisesti halutakaan. Lahjat ja raha kyllä kelpaa. Sitä vartenko isä onkin? Antamassa sen kakskymppisen päättäjäisissä kun äidillä ei ole varaa?
todistamaan, että on yhteishuoltajuus, joten eipä tuollainen valehtelu yksinhuoltajuudesta kauas kanna!
opettaja? Itse toimin jalkapallojoukkueen joukkueen johtajana ja porukassa on varsin monta eroperheen lasta. Kaikilla niillä tuntuu olevan jonkinasteinen informaatio-ongelma. Jos annan infopaperin, se menee väärälle vanhemmalle ja se oikea (se, joka tällä kertaa maksaa kausimaksun tms) ei kuule asiasta mitään. Sähköpostin laitan kaikkiin osoitteisiin, mutta tekstiviestiä en viitsi lähettää kahta jokaista lasta kohden, koska minä joudun ne maksamaan. Se, että opettaja tai vaikka joukkueen johtaja joutuu infoamaan kahteen paikkaan monen lapsen asiat, vaatii enemmän työtä ja rahaa ja on kaikin puolin hankalampaa (koska esimerkiksi sen tiedotteen antaminen lapsen mukaan ei riitä, se menee vain toiselle). Se opettaja ei ole se, joka on eronnut, joten ongelman ei kuuluisi olla hänen. Tai ainakin se toinen osapuoli voisi osoittaa aktiivisuutta sillä, että kyselisi niitä asioita, eikä vain istuisi kotona syyttelemässä, kun kukaan ei ilmoita mistään mitään.
enemmän kuin kaksikymppinen! Lapsi on sentään omaa lihaasi ja vertasi, joka siirtää geenisi eteenpäin.
Äläkä yritä kostaa lapsesi äidille lapsen kautta. Äiti on antanut sinulle suurimman lahjan, minkä mies voi saada: oman lapsen. Se on niin iso asia, että sen takia voi antaa anteeksi paljon.
Eiköhän siihen lapsen saamiseen tarvita kaksi. Äiti ei sitä lasta pysty yksin maailmaan saamaan. Miksi aina selitetään kuinka äiti on lapsen antanut, johan se on koulussa opetettu ettei se ihan niin vain onnistu. Raivostuttaa tämä meidän äitien nostaminen suunnattoman korkealle jalustalle synnytyksen ja imetyksen vuoksi. Moni isä on lapselle suunnattoman tärkeä ja hyvä, kuinka moni meistä äideistä huomaa sen...
houkutella koulun juhliin tms .mutta ei -sanoo vaan että hoida sinä .
Synttärit ym. pidän omalle suvulle ja isänsä hoitaa omansa (tai jättää hoitamatta) .
Tapaamiset on kuitenkin säännöllisesti enkä usko että lapsi on pahoillaan että äiti on hoitanut aina kouluun liittyvät asiat ja lääkärikäynnit sun muut .
mutta myös huonoja mahtuu joukkoon.Kuten meillä,sekakäyttäjä,aina pihalla nyt jo 2 kk putkeen.Kaksi päivää oli selvinpäin,tarvitsi lasta SIIVOOMAAN kun itse telonut kätensä.Kielsin 10 vuotiasta menemästä,koska isä ärtyinen jälkkäreissä.Meni kuitenkin,koska lojaali on isälle.Nyt vaihdan lasten numerot,koska isästä pelkkää harmia.En ole ilkeä,itsekäs äiti,haluan vain suojella lapsiani isän turmelevalta vaikutukselta.Esim.13v oli ollut isän kanssa diilerinsä/lestinheittäjän kyydissä.KYLLÄ NÄIN PUNAISTA KUN TYTTÖ KERTOI!!Hieno auto,selvinpäin isin mukava kaveri poltti hänelle cd-levyjä jne...13v on juuri siinä iässä että on altis vaikutteille.
hyvät isät eivät varmaan siitä kaksikymppisestä valitakaan eivätkä mustamaalaa lasten äitiä.
Mitä tulee isän osuuteen lapsen maailmaan saattamisessa, niin se on melkoisen mitätön äidin osuuteen verrattuna. Luulisi, että sinäkin sen tiedät.
Mitähän sinäkin raivostumisellasi peität?
Niin...mikä se isän rooli on? Kyllähän lapset tarvii myös roolimalleja. Ehkä tässä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei kukaan enää tiedä kuka kukin on. Itse miehenä oma isä on ollut minulle aina tärkeä ihminen. Mies johon olen samaistunut ja jota olen ihaillut ja vihannut. Näin vanhempana ymmärtää oman vaillinaisuuden ja kykenee hyväksymään omien vanhempien vaillinaisuuden. Tuntuu, että mies ei saa olla tänäpäivänä mies ja nainen ei saa olla nainen. Mitä siis tulee meidän lapsista, jos emme itsekkään ymmärrä mitä me olemme tai millaisia meidän tulisi olla? Lapsillakin on vaan oikeuksia. Velvollisuudet ovat pallottelun kohteita. Miehen kuuluu osallistua ..... Naisen kuuluu osallistua.... Lapsien oikeuksiin kuuluu... jne. Mihin me henki on kadonnut. Ajatus me olemme perhe. Me teemme yhdessä asioita.
deitti palstat on täynnä avioliitossa eläviä ihmisiä, jotka hakevat jotain muuta...
Avioero palsta on täynnä ihmisiä, joita on petetty tai jotka muuten vaan inhoavat puolisoaan ja harkitsevat eroa.
Yhteishuoltajuus palstalla ihmiset pohtivat yhteishuoltajuuksien vaikeutta ja etävanhemman saamattomuutta. Etävanhemmat arvostelevat lähivanhempaa.
Yhteisöllisyys mihin se katoisi? Onko vain yksilö ainut merkittävä asia. Omat tarpeet jne. Onko perhe subjetiivisten oikeuksien taistulu kenttä.
mielessä että kaikilla ei ole antaa sitä kakkymppistä? Ja jos ollaan vielä tasapuolisia, niin se kakskymppinen annetaan 4 koululaiselle, (kaikki omaa lihaa ja verta) joten ei enää aivan pieni raha!
Joskus tuntuu että teidän lähihuoltajien on aivan käsittämättömän vaikea ymmärtää että etähuoltajallakin elämä maksaa ja ainoa rahareikä ei ole se lapsi.
ole ainoa rahareikä, mutta taatusti rakkain ja tärkein! Niin ainakin lähihuoltajalle, ja toivon, että myös etähuoltajalle.
En tunne elintapojasi, mutta monelta parikymppinen kuluu äkkiä kaljaan ja muihin viinaksiin, tupakkaan ja ravintolailtoihin. Voipa mennä myös roskaruokaan, hedelmäpeleihin, pornolehtiin ja muuhun humpuukiin.
Ei lapselle jää pennin pyörylää, jos tunkee ensin rahansa muihin rahareikiin. Tärkein asia ensin eli oman lapsen muistaminen. Sen jälkeen sitten voikin elellä suu säkkiä myöten. Siitä ei ole mitään vahinkoa.
Monet aviossakin olevat naiset/äidit joutuvat hoitamaan kaiken yksin periaatteella 'hoida-sinä'. Isiä ei voisi vähempää kiinnostaa. Outoa porukkaa ovat nuo miehet!
Näkökulmani on seuraava. Keskustelin ex:n kanssa lasten synttäreistä yms. etä-isänä. Ex-kertoi, että hänen vastuullaan on lasten syntärit ja joululahjat ja koulun päättäjäiskukat yms... Minulle jää about 400 euroa kuukaudessa elämiseen vuorkan, osituksessa minulle tulleiden lainojen ja vakuutusmaksujen (lasten) jälkeen. Maksan myös lasten kuukausirahat 20€x2 ja tietenkin lasten ruuat kun ovat minun luona. Toisin sanoen kuukaudessa jää käyttöön itselle noin 13 € päivä (siis 400/30,5). Sillä 13 eurolla ostetaan tietenkin ruuat. Maksetaan puhelinlaskut yms. normaaliin vaatimattomaan elämiseen kuuluvat pakolliset menot mm. vaateet. Tuntuu siis hasulta, kun vanhempina ostettiin lapsille synttärilahjat ja joululahjat sekä vaatteet yhteisistä varoista, niin nyt ex:n kanta on, että on hänen vastuullaan ostaa kaikki vaatteet ja synttärilahjat ja joululahjat. Ex:n mukaan "eihän kummilapsillekkaan ole velvollisuutta ostaa mitään". Tärkeintä on kuulema, että olen läsnä kun lapset ovat minun luona. Ymmärän, että elatusmaksu kattaa kaiken mitä lapsi juridisesti tarvitsee, mutta miten lapset suhtautuvat siihen, että iskä ei koskaan anna mitään muuta kun ruokkii ja pitää luonaan. Sossun tädin kanta oli sama. Ainakin itse ajattelen, että omille lapsille on kiva antaa jotain. Muistaa merkkipäivänä tai jouluna yms. Siitä saa niin lapset kuin itsekkin hyvän mielen. En tarkoita, että materiaali korvaisi rakkauden, mutta aika monet naisetkin (aikuiset) odottavat saavansa pieniä konkreettisia huomion osoituksia.
Putosin penkiltä! Etäisä haluaisi osallistua kuluihin enemmän kuin lähiäiti ja "sossutäti" edellyttävät.Jos ei tämä ole taas jotain sairasta provoilua niin olet kyllä hieno mies!
Mutta asia on juuri niinkuin exäsi sanoo: raha-asiat ovat hoidossa, olet nyt vaan henkisesti hyvä isä lapsillesi.
Etäisäkin haluaa lapsilleen hyvää. Ei kai sitä voi lapsiaan inhota ellei oli umpihullu. Toki nykyiset systeemit ja laskentatavat katsovat, että 500€ on se mitää saa jäädä käteen (tai pitää) omaan elämiseen elatusmaksujen kohtuulisten asumismenojen yms.jälkeen. Toisaalta mikä on se kasvattajan (vanhemman rooli) rooli viikonloppu isällä. Omalta osaltani olen ollut kokoajan lapsien arjessa mukana. Katsonut läksyt ja tehnyt kotihommat. Osatunt (maksanut) yhdessä oloaikana lasten vaatteet yms. sitä arkea, jonka kaikki tietää. Nyt joutuu fokusoimaan oman elämänsä uudelleen ja miettimään sitä isyyden roolia uudesta näkökulmasta.
Varmasti suuri osa etä-ja muistakin isistä "haluaa lapselleen hyvää". Se mikä on riittävää ja sitä "hyvää" sitten kyllä vaihtelee.
Esimerkkejä: meidän 25-v jälkikasvu tarvitsi pakosti vuokraennakkoon lainaa ja kysyi siihen osallistumista kaikilta läheisiltään. Isä ei katsonut aiheelliseksi asiaa. Ei muka ollut yhtään rahaa ( ede satasta) vaikka juuri oli lomamatkaan sitä ollut.Isä on hyvin toimeentuleva.Minä osallistuin, samoin tyttökaverin vanhemmat.
Toinen esimerkki. Olen ajatellut ottaa tyttärelle uuden rokotteen joka suojaa tulevaisuudessa kohdunkaulansyövältä. Se maksaa n 1000 eur eikä siihenkään tietysti ole isällä mahdollista osallistua.
Elatusmaksu nuoremman kohdalta on aivan riittävä normmaalimenoihin mutta tällaiset erityistapaukset pitäisi katsoa erikseen. Kaivan siis itse sen rahan jostain muusta ajan kanssa.
Rahaanhan nämä asiat usein liittyvät. Minä katson että lapsia tulee tukea järkevissä asioissa vaikka he olisivat aikuisiakin. Varsinkin kun toinen ei juurikaan pyydä ja ainoastaan tosi tarpeeseen.
Isä katsoo että elatusmaksu riittää nuoremmalle ja vanhempi ei taas ole edes syntymäpäivälahjan arvoinen.
No, itsepä tuon lasteni isäksi aikanaan valitsin.
Olen tuossa asiassa samaa mieltä, että varmasti suurin osa haluaa lapsilleen hyvää jopa parasta.
Mutta olen myös sitä mieltä, että hyvin suuri osa lähivanhemmista ei ole vielä käsittänyt että se hyvä ja paras voi olla jotain muutakin kuin raha ja lahjat.
Ja TIEDÄN että etävanhemmalla ei todellakaan aina ole mahdollista osallistua ylimääräisiin menoihin, vaikka ne kuinka olisivat lapselle ns. tarpeellisia.
Sitä voi vain jokainen kohdallaan miettiä, mikä on tärkeintä. Niinkuin sanoit, ettei isällä ollut antaa lapselle edes 100 euroa lomamatkan jälkeen; voi hyvin olla ettei todellakaan ollut??!!
Ja miksi jälkikasvusi ei kävellyt sosiaalitoimistoon ja pyytänyt takausta asuntoa varten? VARMASTI olisi sen sieltä saanut, eikä olisi ollut keneltäkään pois ja tuokin mielipahasi olisi jäänyt kokematta.
Ja tuo esimerkkisi 1000 euron rokotteesta.... Kuinka monella on oikeasti varaa osallistua?
(Ja toiseksi epäilen tuon rokotteen todellista tarpeellisuuttakin... )
Voisihan sitä pyytää lapselleen tuhansien eurojen leikkauksia esim. siihen, että lapsi selviää ilman silmälaseja ym. MUTTA KUN ESTE ON NIMENOMAAN USEIN JUURI SE RAHA!!! Usein molemmilla vanhemmilla.
Joillakin vanhemmilla ei ole varaa edes tapaturmavakuutukseen lapselle...!!
Tämä on usein ihmetyttänyt erolasten lähivanhemman asenteessa, että näille lapsille pyritään antamaan kaikki mitä he haluavat ja "tarvitsevat". Ja sitten onkin hyvä syyllistää sitä osapuolta jolla on eri näkemys asioista.
Ei lasta tee onnelliseksi se raha, lahjat ja omaisuus. (tai tekee jos siihen opetetaan) Ja aikuisena näitä lapsia kun ei jossain vaiheessa ole kukaan hyyssäämässä, kun eivät enää "poikkea" massasta....
Tietenkin on vanhemman typeryyttä jättää lapsi huomioimatta syntymäpäivinä ym. juhlina, mutta koittakaa lähivanhemmat muistaa edes se, että harvalla se raha "kasvaa puussa" ja jokaisella on myös oma elämä joka ikävä kyllä myös täytyy jonkun rahoittaa....
Toki tapauksia on monenlaisia ja minä tiedän vain tämän omamme.
Meidän tapauksessa isä on hyvin toimeentuleva jolla on iso omakotitalo,mökki,moottoripyörä ja vene. Lomamatkoja tehdään useasti vuodessa.
Tässä tapauksessa ei todellakaan ole kyse rahanpuutteesta.
En ole itsekään huonosti toimeentuleva eikä tähän liity minkäänsortin kateutta miestä kohtaan - ja se olin minä joka erosin.
Meidän tapauksessa isä ei vaan halua satsata lapsiin mitään. Mieluimmin minäkin näkisin tapaamisia ja yhteydenpitoa kuin sitä rahaa mutta eipä sitäkään ole.
Mitä tulee näihin esimerkkeihin niin:
- jälkikasvu EI saanut soskusta vuokratakausta
- rokote on mielipidekysymys. Minä ainakin haluan suojata lastani tulevaisuuden taudeilta jos siihen kerran mahdollisuus on. Kuten sanottu, hoidan asian itse.
Kaikenkaikkiaan tässä oli kysymys siitä mitä se etäisä haluaa arvostaa.
Raha ei kasva kenelläkään puussa mutta ihan turhaa on vinkua ettei sitä ole kun katselee eräitten ihmisten hankintoja vrs satsauksia lapsiin.
Se on kallis ja sitä markkinoidaan suurella volyymilla,mutta rokotteen haitoista ei puhuta.Siihen on maailmalla jopa kuollut lapsia! Esim. www.rokotusinfo.fi sivulla on juttua asiasta.