Elikkä, olen 19-v tuore ylioppilas. joka liikkuu pyörätuolilla. Jatko-opiskelupaikka on jo aika varma. Haluan omaan kotiin, mutta vanhemmat vastustaa.
Porukoiden mielestä pitäisi jatkaa niiden kanssa, mut täällä kaatuu seinät päälle. Tiedätte varmaan tunteen. Vanhempani ovat sitä mieltä että pitäisi palvelutaloon mennä jos haluan muuttaa pois.
Te jotka asutte vammaisena sinkkuna yksin, miten saatte apua kotiin? Kuinka hommat on järjestynyt?
En tartte 24h apua. Ehkä aamulla, illalla ja kaupasa käydessä ja sellasta.
Kouluun pääsen varmaan kunnan kustantamana, kun se onnistui jo lukiossakin...
Porukoiden mielestä pitäisi jatkaa niiden kanssa, mut täällä kaatuu seinät päälle. Tiedätte varmaan tunteen. Vanhempani ovat sitä mieltä että pitäisi palvelutaloon mennä jos haluan muuttaa pois.
Te jotka asutte vammaisena sinkkuna yksin, miten saatte apua kotiin? Kuinka hommat on järjestynyt?
En tartte 24h apua. Ehkä aamulla, illalla ja kaupasa käydessä ja sellasta.
Kouluun pääsen varmaan kunnan kustantamana, kun se onnistui jo lukiossakin...
Vastaukset 10
Vanhimmat
haluat asumaan ihan oikeasti omilles etkä mihinkään helvetin palveluasuntolaan jossa ensinnäkään ei oo mitään omaa ja asuntolanhoitajat kyylää kaikkia sun menemisiäsi ja tulemisiasi, joista on lisäksi sovittava niiden kans noin viikon ennakolta niin silloin sä yksinkertasesti muutat omaan kotiin, tykätköön vanhempasi vaikka p*skaa. Pidä pintasi vaan ja tee omat ratkaisusi niin kyllä ymmärtää...sä oot muuten jo täysi-ikäinen ja täysivaltainen, ja sä saat tehä ihan itse omaa elämääsi koskevat ratkaisut, kun et kirjoituksestasi päätellen oo mikään kehitysvammainen
yleensä itse omista asioista, varsinkin jos ylioppilaasta kyse, niin vois kuvitella että psyyke
ja elämänhallinta sen verran kohdallaan, että voisi päättää siitä pystyykö muuttaa omaan kotiin.
Paikalliselta sotelta voi hakea tukea henkilökohtaisenavustajan palkkaamiseen. Kiirettä pitää jos aiot saada päätöksen ennen kun opiskelut syksyllä alkaa.
Nojuu, emmä nyt vanhempien takia enää ookkaan jäämässä kotiin.
Pointti oli vain miettiä millaisia juttuja tarvitsee tietää kotoa muuttaessa.
Sossun tädin kanssa jo juteltiin ja kaiken pitäisi järjestyä. Alustavasti avustaja tulisi mukaan opiskelupaikkaan ekat 3kk ja sitten arvioidaan jatko.
Kotona avustaja kävisi aamulla ja illalla. Päätöksen saan heti, kun opiskelupaikka on varmistunut.
Taidan tietää tunteen, mutta hieman toiselta kantilta.
Meidän perheessämme tilanne on eräällä tapaa "päinvastainen". Poikamme on myös tuore ylioppilas (ns. terve nuori mies) ja me vanhemmat käytämme kumpikin liikkumiseen pyörätuolia.
Minustakin äitinä tuntuu vaikealta se ajatus, että lapsi on lähtemässä pois kotoa (tällaisia me äidit nyt vain olemme; kaakattavia kanaemoja hyörimässä jälkikasvumme ympärillä ihan vaivaksi asti). Vaikka tiedämme, että poika on fiksu ja pärjää omillaan, tulee sanottua, ettei kotoa muuttaminen vielä ole tarpeellista. Emme silti aio poikaa pidätellä, vaan annamme hänen tehdä omat ratkaisunsa. Yritämme keskustella asioista yhdessä ja uskon, että ratkaisu löytyy. Yritän tällä kaikella siis sanoa, ettei välttämättä ole kiinni liikuntavammastasi, että vanhempasi haluavat sinun asuvan heidän luonaan.
Ehkä sinun vanhempasi toisaalta ajattelevat, että "helpottavat" elämääsi ehdottamalla kotona asumista tai palvelutaloon muuttamista. Kun osoitat ymmärtäväsi yksin asumisen haasteet ja osoitat, että olet luottamuksen arvoinen, uskon, että sinunkin vanhempasi ymmärtävät, että täysi-ikäisellä miehellä on omat mietteensä ja omat menonsa sekä oma asunto. Pidät vain sinnikkäästi kiinni omista tavoitteistasi ja näytät, että olet tosissasi (minuun ainakin on aina tehonnut järkevä keskustelu, jolla poika on osoittanut olevansa asiallinen aikuinen).
Lapsista (olkoonkin, että he ovat täysi-ikäisiä) luopuminen eli kotoa lähtö on vaikea asia. Täysin taidat tämän ymmärtää vasta, kun oma lapsesi aikanaan on lähtemässä kotipesästä (ainakin minä ymmärrän asian nyt paremmin kuin ollessani itse nuorena aikuisena muuttamassa pois kotoa).
Onnea uudelle ylioppilaalle ja tulevalle opiskelulle ja itsenäistymiselle!
Yhdyn täysin edelliseen.
Tosiaan se kun lapsi muuttaa kotoa on tosivaikeaa vanhemmalle. Olipa sitten terve tai vammainen. Minulle äitinä oli kaikista vaikein asia elämässä se kun lapseni muuttivat pois kotoa. Tästä aiheesta on kirjoitettu jopa kirjoja.
Tottakai lasten pitää muuttaa kotoa! Sehän on elämän laki. Kerron tämän vain, että ymmärtäisit asian myös vanhempiesi puolelta.
Mutta pidätte sitten yhteyttä. On aivan mahtava asia, kun on aikuinen lapsi!
yhdyn kirjoittajan mielipiteeseen.
Ihanan kannustava kirjoitus liikuntavammaiselta äidiltä. :)
Itse olen reilu parikymppinen ja muutin kotoa pois yo-kirjoitusten alla. Tarvitsen vähän apua, mutta hyvin olen pärjännyt. Avustajaa minulla ei ole, mutta uskon, että viestiketjun aloittaja sen saisi.
Onnea uudelle ylioppilaalle ja tsemppiä tulevaan! :)
Ihan fiksua, että lähdet kotoa... Ainakin jos vanhemmat vastustaa.. se jos saa jatkua, nii pahempaa tiedossa.
Mut ota kunnan vammaispalvelu vastaavaan yhteys... se varmaa osaa kertoa, mikä on mahdollisuus.
Hyvää itsenäistä elämää sinulle
Muutin kotoa pois 18-vuotiaana ja hyvin on mennyt. Sain henkilökohtaisen avustajan, jonka palkkauksen kunta on maksanut joten suosittelen ennemminkin sinulle henkilökohtaista avustajaa (jonka saat itse valita) kuin palvelutaloa. Tutuiltani joilla on kokemusta palvelutaloista, on tullut aika ristiriitaista kommenttia palvelutaloista ja niiden mielipiteiden perusteella en välttämättä suosittele kyseistä asumismuotoa sinulle, mikäli et paljoa apua tarvitse. Ota yhteys kuntasi vammaispalveluun ja selvitä, minkä verran avustajatunteja sinun olisi mahdollista saada ja ala ihmeessä etsiä omaa asuntoa =) Toivotan onnea asunnon etsimiseen ja jatko-opiskeluihisi
-Heidi-
Hain täältä tukea päätökselle jonka olin jo tehnyt.
Kannustus teki hyvää, nyt olen entistä varmempi.
Meillä on porukoiden kanssa hyvät välit, ne ovat vain huolehtivaisia...
Kaverini asuu palvelutalossa koska tarvitsee apua usein. Ei se minusta oikein kivalta vaikuta.
Talon yhteydessä on keittiö ja ruokapalvlu, mutta ruoka on hintaan nähden surkeaa.
Jos tarvitset apua päästäksesi esim. vessaan, apua ei saa riittävän usein. Yöksi pitää ottaa käytännössä vaipat tai katetri tai päästä itse.
Kotiintuloaikoja ei virallisesti ole, mutta jos tarvitset apua, kotiin pitää tulla klo 21 tai 22.
Muutenkin talossa on vähän sellainen laitosmainen fiilis. henkilökunta esim. välillä tulee avaimillaan kämppiin komputtamatta ja ilmoittamatta vain tarkistelemaan jotain.