http://www.munkuvat.org/kuvat/100380.jpeg
Tuossa on malliksi kuva. Onko sitä käsitelty ja miten?
Tietenkin kuvien muokkaukset ja käsittelyt usein huomaa jo pienellä vilkaisulla, mutta voidaanko tiedoston koodia lukemalla saada selville, miten paljon kuvaa on muokattu? Näkeekö heti, onko jokin kuva peräisin suoraan digikamerasta vai onko se "väärennetty"? Kuinka hyviä väärennysmenetelmiä on olemassa - ja kuinka hyviä paljastusmenetelmiä?
Tuossa on malliksi kuva. Onko sitä käsitelty ja miten?
Tietenkin kuvien muokkaukset ja käsittelyt usein huomaa jo pienellä vilkaisulla, mutta voidaanko tiedoston koodia lukemalla saada selville, miten paljon kuvaa on muokattu? Näkeekö heti, onko jokin kuva peräisin suoraan digikamerasta vai onko se "väärennetty"? Kuinka hyviä väärennysmenetelmiä on olemassa - ja kuinka hyviä paljastusmenetelmiä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
... sitä ei voi lukea tiedoston koodista. Ainoa tapa on todellakin tarkastella sitä kuvaa ja arvioida sen "uskottavuutta". Olen kylläkin kuullut, että nykyisin on kehitetty/kehitteillä järjestelmiä joilla kuvan autenttisuutta voisi voisi vahvistaa. Siis esim. järjestelmäkamera voisi lisätä kuvaan dataa, joka vahvistaa sen olevan suoraan kamerasta.
Periaatteessa kameran Raw-tiedosto on sellainen, johon ei muutoksia tallenneta, vaan kuva aina tuodaan siitä ja se alkuperäinen pysyy muuttumattomana ja siksihän sitä kutsuttiinkin aluksi digitaaliseksi "negatiiviksi". Suurin ongelmahan tietysti siinä, että mikä lasketaan muokkaukseksi ja täsmälleen ottaenhan se kuvan muokkaus alkaa jo kamerassa, jossa kameran ohjelmisto luo ensimmäisen tulkinnan kuvasta kennolta kerätystä datasta ja se tulkinta sisältää jo kuvan muokkausta siis kuva-alkioiden poistamista/keksimistä arvailua niiden väristä ja sävystä (byerinterpolaatio etc.). Digikamerassahan ei tapahdu ollenkaan optiskemiallista kopioitumista eikä ole olemassa ns. "vaikuttamatonta" alkukuvaa, josta lopullinen kuva syntyy Dia/negatiivi.
Digitaalisessa maailmassa varma "orginaali" syntyy siten, että jokin luotettava taho "takaa" kuvan aidoksi (esim. kamera "leimaa" rawinsa siten ettei sitä voidä jälkikäteen murtaa).
"esim. kamera "leimaa" rawinsa siten ettei sitä voidä jälkikäteen murtaa"
Tuo on tietysti täysin mahdotonta. Sehän on vain tietokonekoodia, jonka tavallinen kuolevainen on kirjoittanut, ja aina löytyy toinen tavallinen kuolevainen joka pystyy sen murtamaan/väärentämään. 100% luotettavaa kryptausta kun ei ole keksitty, enkä usko että koskaan keksitään.
Kuvan voi todeta väärennetyksi vaikka omin silmin, jos naapurin wanhapoika vetää kuvassa viikseen isotissistä pornostaraa, on se selvääkin selvempi väärennös.
Et taida tuntea salausta ja salausalgoritmeja. Kyseessä ei ole mikään mystinen juttu, vaan kaikki voivat vapaasti tehdä salauksen murtavan tietokoneohjelman. Salaajat ilmoittavat salaus- ja purkutavan jopa julkisesti!
Ongelmana on se, että salaamisen purkamiseen menee aikaa, kun pitää kokeilla erilaisia avaimia. Näin homma on todellisuudessa mahdotonta.
PS. Täydellinen salaaminenkin on kyllä keksitty ja on aivan yksinkertaista. Sitä ei pysty purkamaan edes tulevaisuuden kvanttitietokoneilla. Miksikö ei käytetä? Siksi, että ollaan laiskoja:
1) Salausavaimen pitää olla on yhtä pitkä kuin salattava viesti
2) Salausavaimen pitää olla satunnainen
2) Samaa salausavainta voi käyttää vain kerran
... onko kuvaa muokattu. Minusta se näytti ihan uskottavalta ja pitäisin sitä ihan tavallisena kuvana jos et olisi ottanut sitä tähän esimerkiksi.
Kuva on otettu 1970- luvulla mustavalkofilmille. Värit on palautettu ulkomuistista 30 vuotta myöhemmin. Kuva on tehty kokeilumielessä hutiloiden, joten siinä on virheitä. Väri on leivinnyt joistakin paikoista. Jotkut kohteet ovat väärän värisiä, mm. lattialla pöydän takana häämöttävä kangaskassi ei ole todennäköisesti ollut vihreä vaan mikä lienee. Ihon ja hiusten värit ovat lisäksi väärät. Mutta tuo on siis pikaisesti tehty kokeilu. Parempikin tulos on mahdollinen, kunhan käyttää vähän aikaa.
Sisäkuvat ovat yleensä helpompia väritettäviä kuin ulkokuvat. Ruohikko ja pensaikko monine eri väreineen ovat vaativia kohteita, koska jokainen "päivänkakkara" on värjättävä erikseen. Myös aaltoileva veden pinta voi olla aika hankala.
Sellaistakin olen kokeillut, että olen liittänyt osia (esimerkiksi ihmisiä) mustavalkoisista kuvista värikuviin ja värjännyt liitettävät osat. Oikeiden värisävyjen etsiminen vie aikaa. Päivänvalon värilämpötila voi olla niin erilainen... no, tämänhän kaikki tietävät. Lisäksi valon olisi hyvä tulla samasta suunnasta, ettei tarvitse luoda keinotekoisia varjoja ja vaalentaa olemassa olevia (lopputulos ei tällöin ole välttävää parempi).
http://www.munkuvat.org/kuvat/100464.jpeg
mustavalkoisesta kuvasta, olet mielestäni onnistunut hyvin. Minun silmäni ei ainakaan huomannut mitään häikkää. ihonväri ja esim . sukkien värit luonnolliset. Jos ei tiedä, että kuvaa on käsitelty, ei kyllä huomaa mitään.