LOPETTAKAA JUOMINEN!

ovat täysin eri päihteitä. Tässä keskustelussa ei ollut kyse heroiinista.

alkoholi on pahimpia huumeita,jos ei osaa käyttää..ja kaikki ei osaa sitä taitoa.alkoholi on liuotinaine.

Tässä Vähän vastineeksi alkoholin haittavaikutksia!!

Alkoholimaksasairaudet

Alkoholin aiheuttama maksavaurio voi johtua itse alkoholista, alkoholin aiheuttamista muutoksista maksan aineenvaihdunnassa tai alkoholin hajoamistuotteista, asetaldehydistä ja etikkahaposta. Alkoholi itse voi saada aikaan fysikaalisia muutoksia maksasolun solukalvossa ja osaltaan vaikuttaa maksasolun vaurioitumiseen.

Tärkein alkoholin aiheuttama aineenvaihduntamuutos on maksan hapetuspelkistystasapainon muutos. Sen eräänä seurauksena rasvahappojen palaminen estyy. Tällöin maksasolujen rasvapitoisuus kasvaa: syntyy rasvamaksa. Asetaldehydi on kemiallisesti hyvin aktiivinen aine. Se voi sitoutua valkuaisaineisiin ja muuttaa siten esimerkiksi entsyymien toimintaa. Lisäksi asetaldehydi tuhoaa solukalvojen rasvamolekyylejä.


Suolikanavan toimintahäiriö

Alkoholi vaikuttaa mahasuolikanavan supistustoimintaan. Alkoholi vähentää ruokatorven alemman sulkijalihaksen supistusvoimaa. Tällöin ruokatorveen pääsee nousemaan hapanta mahanestettä, joka aikaansaa närästystä, polttelua ja happamia röyhtäisyjä. Toistuva mahanesteen virtaus ruokatorveen aiheuttaa ruokatorven limakalvon tulehduksen, johon em. oireiden lisäksi Iiittyy rintakipuja, nielemisvaikeuksia ja röyhtäilyä.

Alkoholi kiihdyttää suolen ns. peristalttista supistelua, joka kuljettaa eteenpäin suolen sisältöä. Siten suolen sisältö kulkeutuu suolen läpi normaalia nopeammin, mistä seuraa ripuli. Tämä heikentää osaltaan ravintoaineiden imeytymistä, joka on eräs syy alkoholistien aliravitsemukseen.


Haimasairaudet

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa haimaa, joka on sekä ruoansulatusentsyymejä että hormoneja erittävä elin. Yleisin alkoholin aiheuttama haimavaurio on krooninen haimatulehdus, mutta alkoholi aiheuttaa myös akuuttia haimatulehdusta. Raju alkoholinkäyttö lisää akuutin haimatulehduksen riskiä. Usein se alkaakin rajun ryyppykauden jälkeen. Oireina ovat ylävatsan kipu, pahoinvointi ja oksentelu. Vaikeassa tautimuodossa kuolleisuus on 80-90 %.

Kroonisen haimatulehduksen tärkein aiheuttaja on runsas pitkäaikainen alkoholinkäyttö. Taudissa haimassa tapahtuu palautumattomia rakennemuutoksia. Kun yli 90% haimasta on tuhoutunut, ilmaantuu ruuansulatusentsyymien puutteesta johtuvia oireita. Tällöin rasvojen imeytyminen alkaa häiriintyä, mistä aiheutuu rasvaripuli. Insuliinin puutoksen takia kehittyy myös sokeritauti.

Alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen syntyä ei tarkoin tunneta. Eräs syy saattaa olla alkoholin suora myrkkyvaikutus. Toisen selitysmallin mukaan valkuaisaineet saostuvat haimatiehyeisiin, jolloin syntyneet tukokset laajentavat tiehyeitä. Kolmas mahdollinen mekanismi on ohutsuolen sisällön virtaus takaisin haimatiehyeisiin.


Juomarin sydän

Alkoholi rappeuttaa sydänlihasta. Alkoholistin sydänlihassairaus (kardiomyopatia) ilmenee sydänlihaksen paksuuntumisena ja sydämen massan kasvamisena. Vasen kammio on usein laajentunut, eikä kykene supistumaan normaalilla tavalla. Lisäksi kammion venyvyys ja täyttymiskyky heikentyvät. Kaiken kaikkiaan sydämen toimintareservi pienenee, ja syntyy vaikeasti hoidettava sydämen toiminnanvajaus.

Alkoholin rappeuttavan vaikutuksen syitä ei tarkoin tunneta. Ilmeisesti jatkuva juominen vioittaa sydänlihassolujen hienorakennetta, mm. kalvojärjestelmää ja mitokondrioita, ja häiritsee sydänlihaksen supistumiselle tärkeän kalsiumionin kuljetusta solussa. Muutokset voivat kuitenkin korjaantua, jos juominen loppuu.


Alkoholin aiheuttamat muutokset verenkierrossa

Alkoholi lisää nousuhumalassa sydämen syketaajuutta ja sydämen minuutissa pumppaamaa verimäärää sekä laajentaa verisuonia. Tällöin verenkierron vastus pienenee ja sydämen pumppaustoiminta tehostuu. Verenpaine nousee aluksi, mutta laskee laskuhumalassa lähtötasoa alemmaksi. Laskuhumalassa sydämen minuuttitilavuus, verenkierron vastus ja sydämen pumppaustoiminta palautuvat lähtötasolle. Krapulan aikana sydämen syketaajuus ja minuuttitilavuus kasvavat. Koska verenkierron vastus vähenee, sydämen pumppaustoiminta kokonaisuudessaan kiihtyy. Verenpaine ei muutu tai kohoaa hieman.


Alkoholin vaikutus miehen hormonitoimintaan

Aivolisäkkeen etulohkosta erittyvät gonadotropiinihormonit säätelevät kiveksen miessukuhormonin (testosteronin) ja siittiöiden tuotantoa. Alkoholi estää sekä testosteroni- että siittiötuotantoa. Tämä johtuu pääasiassa alkoholin vaikutuksesta suoraan kiveskudokseen, vähemmän aivolisäkkeen hormonieritykseen. 7-8 ravintola-annoksen kertakäyttö pienentää lyhytaikaisesti veren testosteronipitoisuutta.

Vaikka alkoholinkäyttö jatkuisikin, testosteronin tuotanto elpyy osittain. Maksakirroosia sairastavilla alkoholisteilla testosteronin pitoisuus veressä on pienentynyt pysyvästi. Jatkuva alkoholinkäyttö suurentaa miehillä veren naissukuhormonien (estrogeenien) pitoisuutta. Tämä johtaa rintarauhasten suurenemiseen. Samoin lisääntyy maitohormonin (prolaktiinin) eritys aivolisäkkeestä, mikä myötävaikuttaa miesalkoholistien impotenssiin ja hedelmättömyyteen.


Alkoholin vaikutus naisen hormonitoimintaan

Alkoholimaksakirroosia sairastavilla naisilla krooninen alkoholinkäyttö pienentää aivolisäkkeen gonadotropiinituotantoa.Tämä vähentää munasarjojen estrogeenin eritystä. Seurauksena on kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä. Maksakirroosilta säästyneisiin naisiin ei pitkäaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksia toistaiseksi tunneta.


Alkoholin vaikutus uneen

Uni koostuu useista eri vaiheista: REM-unesta ja neljästä NREM-unen vaiheesta. REM-uni on unien näkemisvaihe, jonka aikana aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa ja lihasjännitys puuttuu. NREM-unen vaiheita kutsutaan hiljaiseksi uneksi ja hidasaaltouneksi. Normaali uni etenee kevyestä syvään hidasaaltouneen ja takaisin unen kevyempiin vaiheisiin, joita seuraa REM-unen vaihe.

Yön aikana on keskimäärin viisi noin 90 minuutin mittaista unisykliä. Alkoholi lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa. Mutta jo pienikin veren alkoholipitoisuus – alle 0.5 promillea – vähentää REM-unta iltayöstä ja lisää vastaavasti syvää hidasaaltounta. Aamuyöllä REM-unen määrä pyrkii lisääntymään, mikä voi johtaa painajaisten näkemiseen. Unta häiritsevät runsaat siirtymät univaiheesta toiseen, ja uni muuttuu katkonaiseksi: nukkuja heräilee yhtenään.


Alkoholi ja syöpäriski

Alkoholin käyttö lisää riskiä sairastua eri elinten syöpään. Toistaiseksi ei tiedetä, miten alkoholi aiheuttaa syöpää. Alkoholi sinänsä ei ole karsinogeeni. Sen sijaan alkoholin ensimmäinen hajoamistuote, asetaldehydi, on osoitettu karsinogeeniksi. Alkoholi on eräs ruokatorvensyövän aiheuttaja. Sairastumisriski riippuu nautitun alkoholin määrästä. Alkoholistit ja alkoholin suurkuluttajat ovat myös vaarassa sairastua suun, kurkunpään ja nielun syöpiin. Samoin maksakirroosi ja maksasyöpä liittyvät toisiinsa: 60-90 %:lla maksasyöpäpotilaista on maksakirroosi ja 5-30 %:lla maksakirroosipotilaista on maksasyöpä. Yhtä kiistatonta näyttöä ei ole alkoholin ja rinta-, mahalaukun-, haima-, peräsuolen- ja paksunsuolensyövän välisestä yhteydestä.


Alkoholin käyttöön liittyvät verisairaudet

Alkoholia runsaasti käyttävällä henkilöllä voi veressä ja verta muodostavassa luuytimessä tapahtua muutoksia, jotka johtuvat alkoholin suorasta myrkkyvaikutuksesta, puutteellisesta ravinnosta tai muiden elinten, erityisesti maksan vaurioitumisesta. Suorat vaikutukset edellyttävät suurten alkoholimäärien käyttämistä. Tällaiset vauriot, samoin kuin puutteellisesta ravinnosta johtuvat muutokset, korjaantuvat, jos alkoholinkäyttö lopetetaan. Sen sijaan maksavaurion aiheuttamat muutokset saattavat korjaantua vain osittain. Tärkeimmät runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvät verisairaudet ovat verihiutalekato, punasolujen tuhoutuminen, verenvuototaipumus ja erilaiset anemiat.


2-3 annosta/pv. alkoholinkäytön vaikutukset raskausaikana

Alkoholinkäyttö, vähintään 2-3 ravintola-annosta päivässä, lisää keskenmenoriskiä ja heikentää sekä suoraan että välillisesti äidin ja sikiön terveyttä. Äiti on raskausaikana väsynyt ja aneeminen ja hänen painonnousunsa on hidasta. Koska alkoholi läpäisee istukan ja siirtyy äidin verenkierrosta sikiöön, se vaikuttaa istukan toimintaan ja sikiön elimistöön.

Kohdun ja sikiön kasvu hidastuu viimeistään raskauden kolmannen kolmanneksen alussa. Istukan kyky vastaanottaa hivenaineita ja valmistaa valkuaisaineita heikkenee. Usein alkoholi häiritsee myös synnytyksen käynnistymistä. Jos äiti on humalassa ennen synnytystä tai sen aikana, esiintyy vastasyntyneellä joskus vaikeitakin vieroitusoireita.

Sikiön alkoholivaurion syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Alkoholin suora myrkkyvaikutus hidastaa hermokudoksen kasvua. Äidin huono ravitsemustila heikentää välillisesti sikiön ravinnon saantia. Tilannetta pahentaa istukan vajaatoiminta ja sikiön mahdollinen kyvyttömyys vastaanottaa aktiivisesti ravinteita.


Sikiön alkoholivaurio FAS

   
Tyypillisen sikiön alkoholivaurion oireisiin kuuluu, että sikiön kasvu on hidasta, jolloin lapsi on syntyessään pienikokoinen. Imeväisiästä alkaen lapsi syö huonosti eikä saavuta ikätovereidensa pituutta ja painoa. Lapsella saattaa olla myös aineenvaihduntahäiriöitä. Sikiön alkoholivaurion vakavin oire on henkinen jälkeenjääneisyys. Lapsen älykkyysosamäärä on alhainen, hänellä on oppimisvaikeuksia ja hänen kehityksensä on hidasta. Usein tavataan erilaisia epämuodostumia ja poikkeamia raajoissa ja sukuelimissä sekä sydänvikoja. Lisäksi sikiön alkoholivaurio lyö leimansa lapsen kasvonpiirteisiin (FAS-syndrooma).


Alkoholi ja lääkkeet

Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset riippuvat nautitusta lääkkeestä ja sen annoksesta, käytetyn alkoholin määrästä ja siitä, onko kysymys alkoholin kertakäytöstä vai pitkään jatkuneesta runsaasta käytöstä. Yhteisvaikutukset jaetaan farmakokineettisiin ja farmakodynaamisiin yhteisvaikutuksiin.

Farmakokineettisestä yhteisvaikutuksesta on kyse silloin, kun alkoholin tai lääkkeen imeytyminen, jakautuminen tai poistuminen muuttuu. Farmakodynaamisessa yhteisvaikutuksessa alkoholi ja lääke vaikuttavat samaan kohteeseen korostaen tai heikentäen toistensa vaikutuksia.

Yhteisvaikutukset voivat olla kaksisuuntaisia: alkoholi muuttaa lääkkeen vaikutuksia tai lääke alkoholin vaikutuksia. Lopputuloksena saattaa olla molempien vaikutusten summa tai vaikutusten summaa suurempi yhteisvaikutus. Yhteisvaikutus voi myös olla antagonistinen: joko lääkkeen tai alkoholin vaikutukset vähenevät.

Alkoholinkäytön vaikutus lääkeaineiden hajoamiseen

Satunnainen alkoholinkäyttö estää lääkeaineiden hajoamista maksassa. Lääkeaineen hajoamisen ja poistumisen hidastuessa lääkkeen vaikutus voimistuu. Toistuvasti annostellun lääkkeen kertyminen elimistöön saattaa aiheuttaa haittoja.

Pitkäaikainen säännöllinen alkoholinkäyttö kiihdyttää lääkeaineiden hajoamista. Nopeutunut lääkeaineen poistuminen johtaa pieniin pitoisuuksiin ja heikkoon vaikutukseen. Kiihtynyt hajoaminen voi tuottaa myös vahingollisia tuotteita.

Lääkeaineiden hajoamisen kiihtyminen kehittyy 2 – 3 viikon alkoholinkäytön seurauksena. Hajoamisen estyminen sen sijaan tulee esille äkillisesti. Siten satunnaiseen alkoholin käyttöön liittyvät yhteisvaikutukset ovat usein yllättäviä ja vakavampia kuin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät.

Alkoholi ja rauhoittavien lääkeaineiden yhteisvaikutukset

Alkoholilla ja rauhoittavilla lääkeaineilla on samansuuntainen vaikutus. Siten satunnainen alkoholinkäyttö voimistaa kyseisten lääkeaineiden psykomotorista suorituskykyä huonontavaa vaikutusta. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. bentsodiatsepiinit, barbituraatit, antidepressiivit, neuroleptit ja antihistamiinit. Yhteisvaikutuksen seuraus saattaa olla myrkytys tai yllättävä psykomotorisen suorituskyvyn, esimerkiksi autonajokyvyn huononeminen.

Pitkäaikaisen alkoholinkäytön yhteydessä kehittyy sen sijaan toleranssi keskushermostoon vaikuttaville lääkeaineille. Alkoholisti tarvitsee tavallista suurempia annoksia rauhoittavia lääkkeitä. Toleranssi on keskushermoston toimintaan liittyvä ilmiö, mutta siihen myötävaikuttaa myös kiihtynyt lääkeaineen hajoaminen maksassa. Maksavaurion seurauksena lääkeaineen hajoaminen estyy ja lääkkeen vaikutus voimistuu.


Alkoholi tapaturmissa

Tapaturmat ovat alle 40-vuotiaiden tavallisin kuolinsyy Suomessa. Työikäisten suomalaismiesten suuri tapaturmaisista syistä johtuva kuolleisuus on osittain seurausta runsaasta alkoholinkäytöstä. Humala lisää tapaturmien riskiä riippumatta siitä, onko henkilö alkoholisti vai ei.

Alkoholismin ja tapaturmien väliseen yhteyteen vaikuttavat toistuvan humaltumisen ohella liikkeiden hallintaa vaikeuttavat hermostovauriot ja rappioalkoholistien elämäntapaan liittyvä riski joutua väkivallan kohteeksi. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan tapaturmaisesti kuolleista 32 %:lla oli veressä alkoholia ruumiinavauksen yhteydessä.

Alkoholia käyttäneiden osuus oli suurin surmattujen ja hukkuneiden joukossa. Seuraavaksi tulivat koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksissa kuolleet, liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja viimeiseksi työtapaturmissa kuolleet. Vakavasti loukkaantuneista 37 % oli ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Tappeluiden ja pahoinpitelyjen uhrit, mukaan lukien itsemurhaa yrittäneet, muodostivat suurimman ryhmän.

että semmosta kirjoitti:

Tässä Vähän vastineeksi alkoholin haittavaikutksia!!

Alkoholimaksasairaudet

Alkoholin aiheuttama maksavaurio voi johtua itse alkoholista, alkoholin aiheuttamista muutoksista maksan aineenvaihdunnassa tai alkoholin hajoamistuotteista, asetaldehydistä ja etikkahaposta. Alkoholi itse voi saada aikaan fysikaalisia muutoksia maksasolun solukalvossa ja osaltaan vaikuttaa maksasolun vaurioitumiseen.

Tärkein alkoholin aiheuttama aineenvaihduntamuutos on maksan hapetuspelkistystasapainon muutos. Sen eräänä seurauksena rasvahappojen palaminen estyy. Tällöin maksasolujen rasvapitoisuus kasvaa: syntyy rasvamaksa. Asetaldehydi on kemiallisesti hyvin aktiivinen aine. Se voi sitoutua valkuaisaineisiin ja muuttaa siten esimerkiksi entsyymien toimintaa. Lisäksi asetaldehydi tuhoaa solukalvojen rasvamolekyylejä.


Suolikanavan toimintahäiriö

Alkoholi vaikuttaa mahasuolikanavan supistustoimintaan. Alkoholi vähentää ruokatorven alemman sulkijalihaksen supistusvoimaa. Tällöin ruokatorveen pääsee nousemaan hapanta mahanestettä, joka aikaansaa närästystä, polttelua ja happamia röyhtäisyjä. Toistuva mahanesteen virtaus ruokatorveen aiheuttaa ruokatorven limakalvon tulehduksen, johon em. oireiden lisäksi Iiittyy rintakipuja, nielemisvaikeuksia ja röyhtäilyä.

Alkoholi kiihdyttää suolen ns. peristalttista supistelua, joka kuljettaa eteenpäin suolen sisältöä. Siten suolen sisältö kulkeutuu suolen läpi normaalia nopeammin, mistä seuraa ripuli. Tämä heikentää osaltaan ravintoaineiden imeytymistä, joka on eräs syy alkoholistien aliravitsemukseen.


Haimasairaudet

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa haimaa, joka on sekä ruoansulatusentsyymejä että hormoneja erittävä elin. Yleisin alkoholin aiheuttama haimavaurio on krooninen haimatulehdus, mutta alkoholi aiheuttaa myös akuuttia haimatulehdusta. Raju alkoholinkäyttö lisää akuutin haimatulehduksen riskiä. Usein se alkaakin rajun ryyppykauden jälkeen. Oireina ovat ylävatsan kipu, pahoinvointi ja oksentelu. Vaikeassa tautimuodossa kuolleisuus on 80-90 %.

Kroonisen haimatulehduksen tärkein aiheuttaja on runsas pitkäaikainen alkoholinkäyttö. Taudissa haimassa tapahtuu palautumattomia rakennemuutoksia. Kun yli 90% haimasta on tuhoutunut, ilmaantuu ruuansulatusentsyymien puutteesta johtuvia oireita. Tällöin rasvojen imeytyminen alkaa häiriintyä, mistä aiheutuu rasvaripuli. Insuliinin puutoksen takia kehittyy myös sokeritauti.

Alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen syntyä ei tarkoin tunneta. Eräs syy saattaa olla alkoholin suora myrkkyvaikutus. Toisen selitysmallin mukaan valkuaisaineet saostuvat haimatiehyeisiin, jolloin syntyneet tukokset laajentavat tiehyeitä. Kolmas mahdollinen mekanismi on ohutsuolen sisällön virtaus takaisin haimatiehyeisiin.


Juomarin sydän

Alkoholi rappeuttaa sydänlihasta. Alkoholistin sydänlihassairaus (kardiomyopatia) ilmenee sydänlihaksen paksuuntumisena ja sydämen massan kasvamisena. Vasen kammio on usein laajentunut, eikä kykene supistumaan normaalilla tavalla. Lisäksi kammion venyvyys ja täyttymiskyky heikentyvät. Kaiken kaikkiaan sydämen toimintareservi pienenee, ja syntyy vaikeasti hoidettava sydämen toiminnanvajaus.

Alkoholin rappeuttavan vaikutuksen syitä ei tarkoin tunneta. Ilmeisesti jatkuva juominen vioittaa sydänlihassolujen hienorakennetta, mm. kalvojärjestelmää ja mitokondrioita, ja häiritsee sydänlihaksen supistumiselle tärkeän kalsiumionin kuljetusta solussa. Muutokset voivat kuitenkin korjaantua, jos juominen loppuu.


Alkoholin aiheuttamat muutokset verenkierrossa

Alkoholi lisää nousuhumalassa sydämen syketaajuutta ja sydämen minuutissa pumppaamaa verimäärää sekä laajentaa verisuonia. Tällöin verenkierron vastus pienenee ja sydämen pumppaustoiminta tehostuu. Verenpaine nousee aluksi, mutta laskee laskuhumalassa lähtötasoa alemmaksi. Laskuhumalassa sydämen minuuttitilavuus, verenkierron vastus ja sydämen pumppaustoiminta palautuvat lähtötasolle. Krapulan aikana sydämen syketaajuus ja minuuttitilavuus kasvavat. Koska verenkierron vastus vähenee, sydämen pumppaustoiminta kokonaisuudessaan kiihtyy. Verenpaine ei muutu tai kohoaa hieman.


Alkoholin vaikutus miehen hormonitoimintaan

Aivolisäkkeen etulohkosta erittyvät gonadotropiinihormonit säätelevät kiveksen miessukuhormonin (testosteronin) ja siittiöiden tuotantoa. Alkoholi estää sekä testosteroni- että siittiötuotantoa. Tämä johtuu pääasiassa alkoholin vaikutuksesta suoraan kiveskudokseen, vähemmän aivolisäkkeen hormonieritykseen. 7-8 ravintola-annoksen kertakäyttö pienentää lyhytaikaisesti veren testosteronipitoisuutta.

Vaikka alkoholinkäyttö jatkuisikin, testosteronin tuotanto elpyy osittain. Maksakirroosia sairastavilla alkoholisteilla testosteronin pitoisuus veressä on pienentynyt pysyvästi. Jatkuva alkoholinkäyttö suurentaa miehillä veren naissukuhormonien (estrogeenien) pitoisuutta. Tämä johtaa rintarauhasten suurenemiseen. Samoin lisääntyy maitohormonin (prolaktiinin) eritys aivolisäkkeestä, mikä myötävaikuttaa miesalkoholistien impotenssiin ja hedelmättömyyteen.


Alkoholin vaikutus naisen hormonitoimintaan

Alkoholimaksakirroosia sairastavilla naisilla krooninen alkoholinkäyttö pienentää aivolisäkkeen gonadotropiinituotantoa.Tämä vähentää munasarjojen estrogeenin eritystä. Seurauksena on kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä. Maksakirroosilta säästyneisiin naisiin ei pitkäaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksia toistaiseksi tunneta.


Alkoholin vaikutus uneen

Uni koostuu useista eri vaiheista: REM-unesta ja neljästä NREM-unen vaiheesta. REM-uni on unien näkemisvaihe, jonka aikana aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa ja lihasjännitys puuttuu. NREM-unen vaiheita kutsutaan hiljaiseksi uneksi ja hidasaaltouneksi. Normaali uni etenee kevyestä syvään hidasaaltouneen ja takaisin unen kevyempiin vaiheisiin, joita seuraa REM-unen vaihe.

Yön aikana on keskimäärin viisi noin 90 minuutin mittaista unisykliä. Alkoholi lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa. Mutta jo pienikin veren alkoholipitoisuus – alle 0.5 promillea – vähentää REM-unta iltayöstä ja lisää vastaavasti syvää hidasaaltounta. Aamuyöllä REM-unen määrä pyrkii lisääntymään, mikä voi johtaa painajaisten näkemiseen. Unta häiritsevät runsaat siirtymät univaiheesta toiseen, ja uni muuttuu katkonaiseksi: nukkuja heräilee yhtenään.


Alkoholi ja syöpäriski

Alkoholin käyttö lisää riskiä sairastua eri elinten syöpään. Toistaiseksi ei tiedetä, miten alkoholi aiheuttaa syöpää. Alkoholi sinänsä ei ole karsinogeeni. Sen sijaan alkoholin ensimmäinen hajoamistuote, asetaldehydi, on osoitettu karsinogeeniksi. Alkoholi on eräs ruokatorvensyövän aiheuttaja. Sairastumisriski riippuu nautitun alkoholin määrästä. Alkoholistit ja alkoholin suurkuluttajat ovat myös vaarassa sairastua suun, kurkunpään ja nielun syöpiin. Samoin maksakirroosi ja maksasyöpä liittyvät toisiinsa: 60-90 %:lla maksasyöpäpotilaista on maksakirroosi ja 5-30 %:lla maksakirroosipotilaista on maksasyöpä. Yhtä kiistatonta näyttöä ei ole alkoholin ja rinta-, mahalaukun-, haima-, peräsuolen- ja paksunsuolensyövän välisestä yhteydestä.


Alkoholin käyttöön liittyvät verisairaudet

Alkoholia runsaasti käyttävällä henkilöllä voi veressä ja verta muodostavassa luuytimessä tapahtua muutoksia, jotka johtuvat alkoholin suorasta myrkkyvaikutuksesta, puutteellisesta ravinnosta tai muiden elinten, erityisesti maksan vaurioitumisesta. Suorat vaikutukset edellyttävät suurten alkoholimäärien käyttämistä. Tällaiset vauriot, samoin kuin puutteellisesta ravinnosta johtuvat muutokset, korjaantuvat, jos alkoholinkäyttö lopetetaan. Sen sijaan maksavaurion aiheuttamat muutokset saattavat korjaantua vain osittain. Tärkeimmät runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvät verisairaudet ovat verihiutalekato, punasolujen tuhoutuminen, verenvuototaipumus ja erilaiset anemiat.


2-3 annosta/pv. alkoholinkäytön vaikutukset raskausaikana

Alkoholinkäyttö, vähintään 2-3 ravintola-annosta päivässä, lisää keskenmenoriskiä ja heikentää sekä suoraan että välillisesti äidin ja sikiön terveyttä. Äiti on raskausaikana väsynyt ja aneeminen ja hänen painonnousunsa on hidasta. Koska alkoholi läpäisee istukan ja siirtyy äidin verenkierrosta sikiöön, se vaikuttaa istukan toimintaan ja sikiön elimistöön.

Kohdun ja sikiön kasvu hidastuu viimeistään raskauden kolmannen kolmanneksen alussa. Istukan kyky vastaanottaa hivenaineita ja valmistaa valkuaisaineita heikkenee. Usein alkoholi häiritsee myös synnytyksen käynnistymistä. Jos äiti on humalassa ennen synnytystä tai sen aikana, esiintyy vastasyntyneellä joskus vaikeitakin vieroitusoireita.

Sikiön alkoholivaurion syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Alkoholin suora myrkkyvaikutus hidastaa hermokudoksen kasvua. Äidin huono ravitsemustila heikentää välillisesti sikiön ravinnon saantia. Tilannetta pahentaa istukan vajaatoiminta ja sikiön mahdollinen kyvyttömyys vastaanottaa aktiivisesti ravinteita.


Sikiön alkoholivaurio FAS

   
Tyypillisen sikiön alkoholivaurion oireisiin kuuluu, että sikiön kasvu on hidasta, jolloin lapsi on syntyessään pienikokoinen. Imeväisiästä alkaen lapsi syö huonosti eikä saavuta ikätovereidensa pituutta ja painoa. Lapsella saattaa olla myös aineenvaihduntahäiriöitä. Sikiön alkoholivaurion vakavin oire on henkinen jälkeenjääneisyys. Lapsen älykkyysosamäärä on alhainen, hänellä on oppimisvaikeuksia ja hänen kehityksensä on hidasta. Usein tavataan erilaisia epämuodostumia ja poikkeamia raajoissa ja sukuelimissä sekä sydänvikoja. Lisäksi sikiön alkoholivaurio lyö leimansa lapsen kasvonpiirteisiin (FAS-syndrooma).


Alkoholi ja lääkkeet

Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset riippuvat nautitusta lääkkeestä ja sen annoksesta, käytetyn alkoholin määrästä ja siitä, onko kysymys alkoholin kertakäytöstä vai pitkään jatkuneesta runsaasta käytöstä. Yhteisvaikutukset jaetaan farmakokineettisiin ja farmakodynaamisiin yhteisvaikutuksiin.

Farmakokineettisestä yhteisvaikutuksesta on kyse silloin, kun alkoholin tai lääkkeen imeytyminen, jakautuminen tai poistuminen muuttuu. Farmakodynaamisessa yhteisvaikutuksessa alkoholi ja lääke vaikuttavat samaan kohteeseen korostaen tai heikentäen toistensa vaikutuksia.

Yhteisvaikutukset voivat olla kaksisuuntaisia: alkoholi muuttaa lääkkeen vaikutuksia tai lääke alkoholin vaikutuksia. Lopputuloksena saattaa olla molempien vaikutusten summa tai vaikutusten summaa suurempi yhteisvaikutus. Yhteisvaikutus voi myös olla antagonistinen: joko lääkkeen tai alkoholin vaikutukset vähenevät.

Alkoholinkäytön vaikutus lääkeaineiden hajoamiseen

Satunnainen alkoholinkäyttö estää lääkeaineiden hajoamista maksassa. Lääkeaineen hajoamisen ja poistumisen hidastuessa lääkkeen vaikutus voimistuu. Toistuvasti annostellun lääkkeen kertyminen elimistöön saattaa aiheuttaa haittoja.

Pitkäaikainen säännöllinen alkoholinkäyttö kiihdyttää lääkeaineiden hajoamista. Nopeutunut lääkeaineen poistuminen johtaa pieniin pitoisuuksiin ja heikkoon vaikutukseen. Kiihtynyt hajoaminen voi tuottaa myös vahingollisia tuotteita.

Lääkeaineiden hajoamisen kiihtyminen kehittyy 2 – 3 viikon alkoholinkäytön seurauksena. Hajoamisen estyminen sen sijaan tulee esille äkillisesti. Siten satunnaiseen alkoholin käyttöön liittyvät yhteisvaikutukset ovat usein yllättäviä ja vakavampia kuin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät.

Alkoholi ja rauhoittavien lääkeaineiden yhteisvaikutukset

Alkoholilla ja rauhoittavilla lääkeaineilla on samansuuntainen vaikutus. Siten satunnainen alkoholinkäyttö voimistaa kyseisten lääkeaineiden psykomotorista suorituskykyä huonontavaa vaikutusta. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. bentsodiatsepiinit, barbituraatit, antidepressiivit, neuroleptit ja antihistamiinit. Yhteisvaikutuksen seuraus saattaa olla myrkytys tai yllättävä psykomotorisen suorituskyvyn, esimerkiksi autonajokyvyn huononeminen.

Pitkäaikaisen alkoholinkäytön yhteydessä kehittyy sen sijaan toleranssi keskushermostoon vaikuttaville lääkeaineille. Alkoholisti tarvitsee tavallista suurempia annoksia rauhoittavia lääkkeitä. Toleranssi on keskushermoston toimintaan liittyvä ilmiö, mutta siihen myötävaikuttaa myös kiihtynyt lääkeaineen hajoaminen maksassa. Maksavaurion seurauksena lääkeaineen hajoaminen estyy ja lääkkeen vaikutus voimistuu.


Alkoholi tapaturmissa

Tapaturmat ovat alle 40-vuotiaiden tavallisin kuolinsyy Suomessa. Työikäisten suomalaismiesten suuri tapaturmaisista syistä johtuva kuolleisuus on osittain seurausta runsaasta alkoholinkäytöstä. Humala lisää tapaturmien riskiä riippumatta siitä, onko henkilö alkoholisti vai ei.

Alkoholismin ja tapaturmien väliseen yhteyteen vaikuttavat toistuvan humaltumisen ohella liikkeiden hallintaa vaikeuttavat hermostovauriot ja rappioalkoholistien elämäntapaan liittyvä riski joutua väkivallan kohteeksi. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan tapaturmaisesti kuolleista 32 %:lla oli veressä alkoholia ruumiinavauksen yhteydessä.

Alkoholia käyttäneiden osuus oli suurin surmattujen ja hukkuneiden joukossa. Seuraavaksi tulivat koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksissa kuolleet, liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja viimeiseksi työtapaturmissa kuolleet. Vakavasti loukkaantuneista 37 % oli ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Tappeluiden ja pahoinpitelyjen uhrit, mukaan lukien itsemurhaa yrittäneet, muodostivat suurimman ryhmän.

Lue lisää

Että kannabis-haitat ovat pienemmät, joten juoppojen tulisi ryhtyä narkkareiksi?

.... kirjoitti:

Että kannabis-haitat ovat pienemmät, joten juoppojen tulisi ryhtyä narkkareiksi?

Minä en kannabiksen polttajaa narkkariksi menisi sanomaan. Ja siis, kyllähän toki jos poltat hamppua pitemmän aikaa putkeen, psykoosi on mahdollinen, josta kuitenkin selviät tietyssä ajassa suljetulla. Mutta miettikää jos käytätte alkoholia pitemmän aikaa putkeen? Seuraukset ovat vähän vakavammat ja pysyvät.

321 kirjoitti:

Minä en kannabiksen polttajaa narkkariksi menisi sanomaan. Ja siis, kyllähän toki jos poltat hamppua pitemmän aikaa putkeen, psykoosi on mahdollinen, josta kuitenkin selviät tietyssä ajassa suljetulla. Mutta miettikää jos käytätte alkoholia pitemmän aikaa putkeen? Seuraukset ovat vähän vakavammat ja pysyvät.

Lue lisää

Ensinnäkin ihmistä on kahta laatua, sitä vähän viisaampaa ja sitten tyhmempää. Toki itsehän siinä päättää haluaako poltella/juoda vuodenpäivät, mutta jos noilta seuraamuksilta haluaa välttyä niin kyllä järjen pitäisi sanoa jo tietyssä vaiheessa vastaan. Tietysi vain jos sitä ei ole jo kokonaan menettänyt.