Miksi

Kerronpa yhden jutun, joka on-erikoista kyllä- säilynyt muistoissani erittäin selkeänä kouluajoistani lähtien, olin lukiossa silloin.

Tein omia tehtäviäni välitunnilla, ympärilläni olevat tuntuivat keskustelevan uskonnoista. Kuuntelin keskustelua toisella korvalla. Silloin sanoi eräs tyttö, jonka tiesin olevan ihan tavallisesta perusluterilaisesta kodista:

"Kyllä minäkin voisin olla uskovainen, jos vain tietäisin, mikä on se oikea uskonto"

Miksi hän sanoi noin? Nykyisin on monen mielestä ihan sama, mihin uskontoon kuuluu, kunhan vain uskoo Kristuksen sovitustyöhön. (näin meillä ns. kristityillä) Eikö se ole sama, minkä firman tilaisuuksissa käy, kunhan käy? Miksi monet kertovat etsineensä vakaumustaan ja lopulta löytäneensä sen jostain? Miksi juuri siitä, olisiko ollut useampia vaihtoehtoja, joiden väliltä valita? Ja miksi yleensä pitäisi valita?

On vain tullut mieleeni, että onko jotain uskonnon "perustyökaluja", esim. omatunto ja käsitys Jumalasta ja uskonnosta, tavallaan kaipuu löytää usko, viritetty sydämeemme jo syntyessämme? Tuntuu, että moni on kauhean epävarma ja kipuileekin vakaumuksensa kanssa, onko se taistelua omaa omaatuntoamme vastaan?
0119
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


näin? kirjoitti:

Kerronpa yhden jutun, joka on-erikoista kyllä- säilynyt muistoissani erittäin selkeänä kouluajoistani lähtien, olin lukiossa silloin.

Tein omia tehtäviäni välitunnilla, ympärilläni olevat tuntuivat keskustelevan uskonnoista. Kuuntelin keskustelua toisella korvalla. Silloin sanoi eräs tyttö, jonka tiesin olevan ihan tavallisesta perusluterilaisesta kodista:

"Kyllä minäkin voisin olla uskovainen, jos vain tietäisin, mikä on se oikea uskonto"

Miksi hän sanoi noin? Nykyisin on monen mielestä ihan sama, mihin uskontoon kuuluu, kunhan vain uskoo Kristuksen sovitustyöhön. (näin meillä ns. kristityillä) Eikö se ole sama, minkä firman tilaisuuksissa käy, kunhan käy? Miksi monet kertovat etsineensä vakaumustaan ja lopulta löytäneensä sen jostain? Miksi juuri siitä, olisiko ollut useampia vaihtoehtoja, joiden väliltä valita? Ja miksi yleensä pitäisi valita?

On vain tullut mieleeni, että onko jotain uskonnon "perustyökaluja", esim. omatunto ja käsitys Jumalasta ja uskonnosta, tavallaan kaipuu löytää usko, viritetty sydämeemme jo syntyessämme? Tuntuu, että moni on kauhean epävarma ja kipuileekin vakaumuksensa kanssa, onko se taistelua omaa omaatuntoamme vastaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu