Ennen kuolemaani
haluaisin tavata sinut.
Onkohan se mitenkään mahdollista.
Voisitko lahjoittaa minulle tunnin elämästäsi.
Se olisi sinulle ehkä merkityksetöntä,
mutta minulle tärkeää.
Tunnista on kysymys
ja mistä muusta?
haluaisin tavata sinut.
Onkohan se mitenkään mahdollista.
Voisitko lahjoittaa minulle tunnin elämästäsi.
Se olisi sinulle ehkä merkityksetöntä,
mutta minulle tärkeää.
Tunnista on kysymys
ja mistä muusta?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kysymystä:- kun ei ole
;ei voi odottaa
myös
vastaustakaan.
tänään kärryiltä lopullisesti. Missään ei ole enää mitään järkeä. En ymmärrä häntä... Ei tässä kai auta muuta kuin yrittää porskuttaa eteenpäin ja unohtaa. Ja jättää nämä runotkin sikseen.
Kiitän silti lukuelämyksistä. (Minun tunteillani tuskin on mitään väliä kenellekään.)
Elämässä ei aina
näytä olevan järkeä
sillä se on piilotettu
jotta et löytäisi sitä
liian helpolla
kysy häneltä
mitä et ymmärrä
ehkä siihen on syynsä
se vielä löytyy
-älä jätä runoja
kyllä sinun tunteillasi on väliä
itseäni enää. Hänen sydämensä sykkii toisaalle ja hyvä niin. Ehkä minäkin vielä joskus kohtaan sen oikean... Sitä vaan harvoin kohtaa ketään, joka kolahtaa edes pikkasen.
kärryiltä, jo aikoja sitten,
en ymmärrä enkä tieä mittään,
joten nyt pittee olla vaan,
ihmetellen, maailman menoa!:)
Ehkä hän ei vastaa
ellet kysy
Tämä on jotenkin pysäyttävää
en voi lakata tuijottamasta tätä
lukemasta sitä
yhä uudelleen ja uudelleen
kuin paperinpalaa
muutamaa sanaa
pökerryttävässä virrassa
kuinka tunnen itseni niin voimattomaksi
edessäsi
ja nyt käsissä virtaa outo tunne
lohduton
menetetty
pelko
et voi käsittää
ette te
ei kukaan ymmärrä sitä
kuinka toivotonta on yrittää
ziljoona kertaa
hyväksyä itsensä
ja kuitenkin antaa jonkun lyödä kasvoilleen
aina
niin riittämätön
tälle maailmalle
minulle
se ei ole tarpeeksi
en voi elää siinä
jos antaisin sinulle ne sanat
sinä antaisit minulle ne sanat
olisisko maailma selvempi
en tiedä
voisit yrittää
vaikka olet oppinut
pelkäämään torjumaan sen jo valmiiksi
pois mielestä
ettei enää
enää jaksa pudota
niin korkealta lätäkköön
sehän olen minä
et siis tiedä
mistä on kysymys
mitä sanon
minä saan sen tunnin
sinä saat sen tunnin
olen varma siitä
niin kuin aina
ennen kuin joku nakkaa silmäni merille
kysy vaan
Kiitos.
Minä olen niin kylmänarka.
Pelkään, että päälleni ryöpsähtää
ämpärillinen kylmää vettä
jäillä höystettynä.
siksi en uskalla kysyä,
pelkuri.
Huomenta...-heräsit toivon mukaan
Auringon paisteeseen
Lintujen lauluun
tai päinvastaisiin tuntemuksiisi...
...- voitko meille hivenen selventää
Runosi mietteitä,edes little...
- nyt minä Kysyn !
dolan
hyväksynyt itseni, vaikka moni muu ei minua hyväksykään. En pidäkään suurimmasta osasta ihmisiä, kaikki ovat jotenkin niin kaksinaamaisia.
Jos voisin, ostaisin mökkelin keskeltä metsää ja hankkisin lauman eläimiä... ja mielellään saisi olla saman henkinen mies vierellä ja että perhe asuisi lähellä. Mitään muuta en kaipaa.
Minun haaveeni eivät koskaan toteudu. Siksi tämä elo on niin vaikeaa, eikä sitä kukaan muu oikein ymmärrä.
Kuinkakohan kauan sitä jaksaa ikuista köyhyyttä ja rakkaudettomuutta... bonuksena vielä sairauksia päälle.
Toisinaan joillekin elämä on
liian julmaa,etenkin jos
sen jatkuminen aina
vain jatkuu.
Jokainen kuitenkin joutuu
elämässään vaikeiden
asioiden,
tapahtumien eteen-edes joskus.
Otetaan esim.vaikea
parantumaton sairaus,
ja lähi omaisen kuolema.
Köyhyys kuin myös
rakkaudettomuus,
- tosi ystävyyden -
puute, koettelee
mielen terveyttämme.
Mitä sanoa henkilölle,
joilta esim.nämä
kaikki puuttuvat.
Minä en tiedä,en osaa
-olen sanaton-
jos en tätä tuntisi
-osaisinko-
sittenkään; vaikka tuntisin.
Ainakin yrittäisin
.. juuri siinä
kohtaisimme osan
syvintä itseämme.
Koskaan-ei tiedä milloin
me itse kukin joudumme
elämämme-tosi asioiden eteen.
Minäkin.
Ystävyydellä:
Dolan
kylmä vesi
tippuu lähelle kuumaa
sinä olet pisteessä siinä ehkä jo
minä en anna olla en suostu
kuinka kipua voi mitata
mikä on tosiasia sinulle mikä minulle
sinun lähiomainen minun
eivät kaikki edes välitä toisistaan
miten mittaat maailmaa
eri asteikolla kuin minä
elämää
taustaa
sinun omaasi en pääse kiinni
enkä sinunkaan
olen turvaton
Kuinka kipua voi mitata?
On eräs jota arvostan.
En himoitse, en halua, en rakasta.
Mutta arvostan.
Tiedän, hän ei ole täydellinen,
ei viaton, ei tahraton.
Mutta silti arvostan.
En vaan saa sitä sanotuksi.
Pelkään naurua, mitätöintiä, ivaa.
Pelkään mykkää hiljaisuutta.
Hiljaisuutta ehkä eniten...
Mutta minua pelottaa itseni.
Jos tunti ei riitäkään,
jos haluan toisen ja vielä kolmannen.
En halua ripustautua kehenkään,
roikkua, olla vaivaksi.
Se on minulle kauhistus.
En halua kerjätä,
rukoilla - ystävää.
Siispä minä vaikenen.
Mökki keskellä ei mitään
se on minunkin haaveeni.
Älä lakkaa haaveilemasta,
vaikka harva haaveista toteutuu.
Mutta ilman edes yhtä haavetta
sinä et jaksa elää.
Köyhyys se on aina vieraanamme
valitettava tosiseikka.
Rakkaudettomuus on pahempi taakka.
Ensin pitäisi saada itse jotain säkin pohjalle
jotta pystyy muille antamaan.
Sairauksien edessä minkin olen voimaton.
Nostan käteni ylös ja huudan -armoa!
Kiitos rehellisestä kommentistasi. Voimia.
Kerjätä ystävää?
Ei se ole eikä tule olemaan ystäväsi, jos se näkee sinun pyyntösi kerjäämisenä.
Aidon ystävän saa vain, jos välissä on aitoa tunnetta toista kohtaan.
Maailmassa on niin monia näkökulmia. Toinen ei halua pyytää - toinen ei tahdo tuputtaa. Molemmat kaipaa vahvistusta - molemmat vaikenee.
Näkökulmia, ja jokaisella omansa.
Unohda epävarmuutesi. Siitä et löydä vastauksia. Et voi vaikuttaa siihen pitääkö hän aidosti sinusta vai ei. Et voi laittaa yhtä väärää lausejärjestystä ja tuhota sillä kaikkea.
Hän joko pitää jo sinusta tai sitten ei.
Sen pohjalta hän suhtautuu sinuun ja antaa vastauksensa - ei sen sanoitko kaiken täydellisesti.
Rehellisyydellä on luontainen taipumus auttaa sen kertojaa - Sanomasi tulee esille kaikkena muuna kuin ripustautuvana tai kerjäävänä.
Molemmat niistä ovat juonellista, piiloutuvaa, epäsuoraa. Rehellisesti sanominen ei kulje käsi kädessä niiden kanssa. Katkoit siivet siltä, että vaikuttaisit kerjäävältä tai ripustautuvalta. Sanoit suoraan, että se pelottaa ja sen kanssa voi olla vaikeaa. Miksi kertoisit, jos et tahtoisi yrittää selvitä niiden tunteiden kanssa.
Voitko rekisteröityä..-mitä pelkäät
-mitä arkailet...
...-pelkäätkö paljastumista.
Kipu ja sen kesto/-sieto
eli ts.kipukynnys...-saattaa olla hyvinkin henk.koht.-- myös psyykellä lienee osansa.
Välinpitämättömyys on ehkä nykyinen
vitsaus moninaisista syistä esim.
- hektistä
-omaa yksit.elämän varjelukin
-eletään liiaksi omaa aikaa
-ystävien,lähipiirin satunnaisuus;-puute
- ei ole voimia...antaa ja ottaa
...-ei ole aikaa...myös lähi
yhteisön kanssa käymisen
puute eräänl.irtolaisuutta
jokainen kyllä sen sisämmässään
tietää kuin tuntee,kun vähänkin
paneutuu syihin-sä.
Jokainen tietää omat kipu
pisteensä kuin kestonsa ja
sietonsa.
Tämä on vain oma mielipiteeni.
Jokaisella on omat sisäiset
anturinsa "henkiset mittarinsa".
erään, niinkuin tuntuvat melkein kaikki täällä. En vain mitenkään keksi miten se voisi olla mahdollista.
Minulla on kyllä aikaa odottaa, en aio kuolla pitkiin aikoihin.
Kysyisit vaan häneltä, jospa hänkin ajattelee samoin.