Oikea silmäni leikattiin vuonna 1995 ns. 1. sukupolven PRK-laitteella ja miinusta oli -3,5 molemmissa silmissä. Tuohon leikkaukseen ei olisi pitänyt mennä sillä siitä seurasi 2 vuoden vaikeudet. Silmä kuivui ja sitä ärsytti jatkuvasti ja jouduin käyttämään erilaisia reseptitippoja melkein vuoden. Ensimmäisen vuoden jälkeen helpotti, mutta ei siitä silmästä oikein kunnollista tullut, silmä oli jatkuvasti liian kuiva ja käytin kostuttavia silmätippoja ja 1. sukupolven PRK teki niin pienen hionnan silmän pintaan että mustuainen laajeni reilusti sen yli pimeässä, joten seurauksena oli huono hämäränäkö ja valoista heijastuva tähtisädekuvio. Lisäksi näkö palautui arvoon -0,75.
Vasen silmäni leikattiin vasta vuonna 1997 kun en uskaltanut mennä uuteen leikkaukseen aiemmin. Vasen silmä leikattiin 2. sukupolven PRK-laitteella ja vaihdoin paikaksi Kirurgipalvelun jolla on laajin kokemus asiasta. Tulos oli aivan toisenlainen ja jouduin käyttämään reseptitippoja vain noin 3 kk. Näkö vakiintui arvoon -0,25 ja on sitä edelleen kuuden vuoden jälkeen. Silmään hiottiin paljon suuremmalta alalta, joten hämäränäkökin on hyvä ja häiritseviä tähtikuvioita ei esiinny pimeässä.
Odotin vielä vuoden ja oikea silmäni leikattiin 2. kerran Kirurgipalvelussa vuonna 1998, nyt jo 3. sukupolven PRK-laitteella. Sain leikkauksen uusintaleikkauksen hinnalla vaikka alkuperäistä leikkausta ei oltu edes tehty siellä. Leikkauksessa paljastui karkeaksi jäänyt vanhan leikkauksen jälki ja se hiottiin ensistä suuremmaksi ja ylikorjattiin huomioiden pieni palautumistaipumus. Silmästä tuli siis 0,25, jota se on edelleen 5 vuoden jälkeen. Ongelmat silmässä hävisivät ja oikeasta silmästäkin tuli kunnollinen, myös hämäränäkö on hyvä.
Nykyään olen tyytyväinen kun 5 vuotta on kulunut viimeisestä leikkauksesta. -3,5 likinäköisyys on korjautunut vasen -0,25, oikea 0,25 ja näen kauas ja lähelle erinomaisesti. Joudun edelleen käyttämään silmää kostuttavia reseptivapaita tippoja silloin tällöin, johtuen näyttöpäätetyöstäni ja silmät ovat jääneet vähän valonaroiksi eli aurinkolasit on tarpeen useammin kuin ennen. Nuo ovat pieniä murheita entiseen jatkuvaan lasien käyttöön nähden ja piilolasit ei minulle koskaan oikein sopineetkaan.
Tekniikka on mennyt noissa leikkauksissa paljon eteenpäin ja nykyään kai jo suurin osa tehdään LASIK:lla jolloin monet ongelmat jää väliin, mm. tuo silmien kuivuminen. Olin itse suotta koekaniinina noille 1. sukupolven PRK-laitteille ja jos olisin silloin malttanut pari vuotta, niin olisin todennäköisesti välttynyt monilta ongelmilta. En halua rohkaista ketään likinäköisyysleikkaukseen, vaan jos on sinut rilliensä tai piilolasiensa kanssa, niin ehkä kannattaa jatkaa niiden käyttöä. Mutta kerroinpahan vaan oman tarinani.
Vasen silmäni leikattiin vasta vuonna 1997 kun en uskaltanut mennä uuteen leikkaukseen aiemmin. Vasen silmä leikattiin 2. sukupolven PRK-laitteella ja vaihdoin paikaksi Kirurgipalvelun jolla on laajin kokemus asiasta. Tulos oli aivan toisenlainen ja jouduin käyttämään reseptitippoja vain noin 3 kk. Näkö vakiintui arvoon -0,25 ja on sitä edelleen kuuden vuoden jälkeen. Silmään hiottiin paljon suuremmalta alalta, joten hämäränäkökin on hyvä ja häiritseviä tähtikuvioita ei esiinny pimeässä.
Odotin vielä vuoden ja oikea silmäni leikattiin 2. kerran Kirurgipalvelussa vuonna 1998, nyt jo 3. sukupolven PRK-laitteella. Sain leikkauksen uusintaleikkauksen hinnalla vaikka alkuperäistä leikkausta ei oltu edes tehty siellä. Leikkauksessa paljastui karkeaksi jäänyt vanhan leikkauksen jälki ja se hiottiin ensistä suuremmaksi ja ylikorjattiin huomioiden pieni palautumistaipumus. Silmästä tuli siis 0,25, jota se on edelleen 5 vuoden jälkeen. Ongelmat silmässä hävisivät ja oikeasta silmästäkin tuli kunnollinen, myös hämäränäkö on hyvä.
Nykyään olen tyytyväinen kun 5 vuotta on kulunut viimeisestä leikkauksesta. -3,5 likinäköisyys on korjautunut vasen -0,25, oikea 0,25 ja näen kauas ja lähelle erinomaisesti. Joudun edelleen käyttämään silmää kostuttavia reseptivapaita tippoja silloin tällöin, johtuen näyttöpäätetyöstäni ja silmät ovat jääneet vähän valonaroiksi eli aurinkolasit on tarpeen useammin kuin ennen. Nuo ovat pieniä murheita entiseen jatkuvaan lasien käyttöön nähden ja piilolasit ei minulle koskaan oikein sopineetkaan.
Tekniikka on mennyt noissa leikkauksissa paljon eteenpäin ja nykyään kai jo suurin osa tehdään LASIK:lla jolloin monet ongelmat jää väliin, mm. tuo silmien kuivuminen. Olin itse suotta koekaniinina noille 1. sukupolven PRK-laitteille ja jos olisin silloin malttanut pari vuotta, niin olisin todennäköisesti välttynyt monilta ongelmilta. En halua rohkaista ketään likinäköisyysleikkaukseen, vaan jos on sinut rilliensä tai piilolasiensa kanssa, niin ehkä kannattaa jatkaa niiden käyttöä. Mutta kerroinpahan vaan oman tarinani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen silti tosi tyytyväinen, että leikkautin silmäni, vaikka kuivuutta esiintyy vieläkin 3 vuoden jälkeen silloin tällöin, samoin valonarkuutta ja hämäränäkö ei ole huippuhyvä. Mutta on ihanaa kun ei tarvitse käyttää laseja/piilolaseja. Lähtötaso oli n. -6 molemmissa ja tulos 0,5 ja -0,5 eli ei huippuhyvä, mutta pärjään täysin.