Kesämökkini n. 1h:n tontilta (Turun-Salon välisellä alueella) löytyi viime vuonna yhteensä 14 tammen tainta (jotka yhtä lukuunottamatta olivat enintään 30 cm korkeita; korkein oli yli 2 m). Koskaan aiemmin, kuten aikanaan siellä asuessamme (mökki on entisen kotitilamme päärakennus), siellä ei ole kasvanut tammea lainkaan.
Olenkin kiinnostunut nyt siitä, onko kyseessä satunnainen tammen leviäminen (lähistöllä olevan, terhoja jo kasvattavan tammen vaikutuksesta jollaisesta itselläni ei ole mitään tietoa) ja / tai sattuisiko muilla Turun-Salon -seudulla tai muualla Etelä-Suomessa tai jopa pohjoisempana asuvilla palstalaisilla mahdollisesti olemaan myös havaintoja tammen leviämisestä heidän aikaisemmin "tammettomille" mailleen? Periaatteessahan Suomen lämpenevät talvet ja keväät merkitsisivät sitä, että Suomen tammivyöhyke vahvistuisi etelässä (tai ainakin lounaassa) ja / tai siirtyisi pohjoisemmaksi, alueille, joilla tammi ei ole aikaisemmin viihtynyt lainkaan -- ?
Yleisestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsätammi
Olenkin kiinnostunut nyt siitä, onko kyseessä satunnainen tammen leviäminen (lähistöllä olevan, terhoja jo kasvattavan tammen vaikutuksesta jollaisesta itselläni ei ole mitään tietoa) ja / tai sattuisiko muilla Turun-Salon -seudulla tai muualla Etelä-Suomessa tai jopa pohjoisempana asuvilla palstalaisilla mahdollisesti olemaan myös havaintoja tammen leviämisestä heidän aikaisemmin "tammettomille" mailleen? Periaatteessahan Suomen lämpenevät talvet ja keväät merkitsisivät sitä, että Suomen tammivyöhyke vahvistuisi etelässä (tai ainakin lounaassa) ja / tai siirtyisi pohjoisemmaksi, alueille, joilla tammi ei ole aikaisemmin viihtynyt lainkaan -- ?
Yleisestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsätammi
Vastaukset 4
Vanhimmat
nyt kun helpommin voi. ´Tammet olivat aikoinaan Ruotsin kuninkaan omaisuutta ja talonpoikien piti omalla kustannukseellaan kuljettaa maillaan kasvavat tammenrungot meren rannikolle, laivanveistämöihin. Tammet olivat ankarasti kuruunulle rauhoitettuja, eikä niitä saanut kaataa lomiin tarpeisiinsa, joten jos sisämaalainen missä näki tammenvesan, hän oitis yleensä kiskaisi kirousta tuottavan taimen irti maasta. Tuossakin on osasyy siihen miksi sisämaan suotuisillakaan paikoilla ei ole ollut satoihin vuosiin tammia - eikä juuri lehmuksiakaan.
löytyy tammea ja lehmusta.
Omalta pihaltani....
aihe! Osaako kukaan kertoa hevoskastanjan historiasta ja leviämisestä?
Pari pientä nippelitieto tästä puusta osaan kertoa. Siis ainakin sen että Balkanin hevoskastanjoita on usein istutettu saksankielisessä Keski-Euroopassa oluttupien pihoilla. Aikoina ennen kylmälaitteita ne varjostivat olutkellareita ja siten auttoivat pitämään oluet viileinä. Kaipa silloiset terassien asiakkaat sitten laittoivat kastanjoita taskuihinsa ja siitä ne levisivät eteenpäin? Historiallisten oluttupien, biergardenien pihoissa kasvaa vieläkin usein ikivanha hevoskastanja. Ruotsi-Suomeenkin jo 1700-luvulla jolloin se todettiin pohjoisen ilmaston kestäväksi lajiksi.
Isossa-Britanniassa (ja sen vaikutuspiirissä) lapset ja nuoret pelasivat (saattaa joku pelata vieläkn?) hevoskastanjoilla Concers-peliä joka varmaan auttoi osaltaan puun leviämisessä kun lapset levittivät kastanjoita eli siemeniä sinne tänne?
Itse Balkanin hevoskastanjan alkuperäisessä kasvamispaikassa eli Pohjois-Kreikassa ja Madedoniassa se on julistettu uhanalaiseksi lajiksi. Ihmiset ja lammaslaumat tuhoavat taimia siellä siihen tahtiin ettei laji enää uusiudu kun taimet päätyvät lampaiden suihin tai talloutuvat.