Arkku niin pikkuinen

silti kai äiti?

En tiedä oikein mihin voisin kirjoittaa... En tiedä mistä voisin löytää saman kokeneita -tai erilaista elämän tilannetta ymmärtäviä. Me toivomme.Me YRITÄMME.Meidän KAUAN yritetty -ja niin toivottu- pikkuisemme syntyi kolmisen vuotta sitten.Äitienpäivänä. Hän oli kaunis. Pikkuinen. Täysiaikainen, kun sitä moni kysyy. Pieni RAKAS poikamme.Hän vain "nukkui".Eli oli kuollut.

Mies yrittää jaksaa (ja on siellä pysynytkin) töissä.Minä kotona ja työharjoitteluissa. Ei meillä rahaa ole.Rakkautta ja aikaa kyllä. Satuttaa nuo ihmisten "-kai sä tiädät et se voi olla jo yhdestäkin yhdynnästä raskaus?!?"
Tiedän. Yli 6v olemme yrittäneet. Siihen mahtuu yksi raskaus, ja "valmiin" lapsen kuolema, arkun osto, hautajärjestelyt,. Vaan pääsi hän sinne äitin ja isn pukemana ja viemänä.

12

1769

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • etippä täältä
    • satu40

      valtavaan suruunne ja vilpitön rukous sen puolesta, että tarinanne vielä kääntyy onnellisempaan suuntaan ja lapsenne saa niitä kaipaamianne sisaruksia.

      Ja tietenkin olet äiti ja miehesi on isä!

    • Tristar

      Tai no, saman ja saman, mutta miltei täysiaikaisen vauvan -kuolleen- synnyttänyt viisi vuotta sitten. Yritetty, toivottu, nimetty ja rakastettu tytär, mutta kotiin ei saatu.

      Monenlaista tunnetta siihen mahtuu vielä vuosienkin päästä, ja joskus ne ovat aivan tuhottoman kipeitä. Meillä asia auttavat kaksi menetyksen jälkeen saatua lasta, teille ei aivan niin hyvä onni ole kohdalle käynyt.

      Oli kamalaa maksaa oman lapsen hautauksesta. Niin katkerasti en ole ikinä itkenyt.

      Olette yrittäneet kuusi vuotta, onko mitään fyysistä ongelmaa löytynyt lapsen kuolemaan tai raskautumisen epäonnistumiseen?

      ***

    • onni teille

      ensi kerralla.... Olivat sanat meille kun lapsemme kuoli synnytyksessä. Taistelimme potilasvahinkolautakunnan yms. kanssa ja lopputulos oli: Poikamme kuoli sairaalan tekemän hoitovirheen vuoksi, korvaus: hautajaiskulut (mutta esim. vaatekuluista vaan puolet, niitä kun voi käyttää myöhemminkin). Saman (rakkaan, odotetun lapsen kuoleman) ja aliarvoisen kohtelun (sairaala, potilasvahinkolautakunta) olemme kokeneet itsekin. Tuntuu niin väärältä, että Suomessa sairaala saa tehdä kohtalokkaan virheen ja "korvauksena" joku sitten nöyrtyy antamaan hautajaisavustusta!!!! Voimia ja jaksamista ehkä joku päivä teillekin onni suodaan. Me saimme toisen lapsen tämän jälkeen.... Tosin anoppi totesi, että voi, voi toivottavasti sitten taas seuraava on poika kun kuuli meille toisen tytön syntyvän. Aurinkoa elämäänne! T. Kahden tytön ja enkelipojan äiti

    • alkoi poskelleni

      vieriä kyyneleitä... Lapsettomana en voi edes käsittää tuskanne määrää. Mutta tottakai olet äiti! Äiti, joka valitettavasti menetti rakkaan lapsensa.. Olisi törkeää sanoa, vielä kaiken tuskan keskellä, ettet muka olisi oman poikasi äiti.. :(

      Voimia ja onnea teille!

      • -ap-

        ihan liikutuin.. :´)

        joku tuossa mahdollisia fyysisiä syitä kyseli, mutta ei -ainakaan vielä- ole tullut mitään sellaista ilmi. lapsen kuolemalle ei ole löydetty mitään syytä, eikä minustakaan mitään "poikkeavaa" löytynyt.

        välillä kyllä meinaa usko ja toivo kadota täysin. koko elämään. mutta kyllä näitten viestien jälkeen taas hetken jakselee. :) voisinpa varmaan tulostaa ne "heikoille hetkilleni".


      • sain lohdutusta
        -ap- kirjoitti:

        ihan liikutuin.. :´)

        joku tuossa mahdollisia fyysisiä syitä kyseli, mutta ei -ainakaan vielä- ole tullut mitään sellaista ilmi. lapsen kuolemalle ei ole löydetty mitään syytä, eikä minustakaan mitään "poikkeavaa" löytynyt.

        välillä kyllä meinaa usko ja toivo kadota täysin. koko elämään. mutta kyllä näitten viestien jälkeen taas hetken jakselee. :) voisinpa varmaan tulostaa ne "heikoille hetkilleni".

        kun poikamme kuoli. Koskaan en kyllä unohda Satakunnan keskussairaalan henkilokunnan sanoja "Parempi onni ensi kerralla" ja kun sitten odotin toista tyttöämme ja vaadin saada sektion niin lääkäri totesi "Ei tämä lapsi välttämättä kuole alatiesynnytykseen ja sektio on yhteiskunnalle PALLLJOOOOON! KALLIIMPAA" Siinä tilanteessa, jos missä oli usko - ihan kaikkeen - koetuksella! Oletko koskaan edes ajatellut käyttää refleksologin palveluita. Omaa kokemusta ei ole, mutta ystävättäreni tuli raskaaksi toisella !!!! hoitokerralla. Googleta ja katso. Perusidea tuossa hoidossa on, että ihmistä hoidetaan jalkapohjista ja korvasta.... Kuulostaa täysin huu-haal-ta, mutta ainakin ystävättäreni uskoo, että sai tyttärensä ko. hoidon avulla! Yhä vielä voimaa ja jaksamista!


      • -ap-
        sain lohdutusta kirjoitti:

        kun poikamme kuoli. Koskaan en kyllä unohda Satakunnan keskussairaalan henkilokunnan sanoja "Parempi onni ensi kerralla" ja kun sitten odotin toista tyttöämme ja vaadin saada sektion niin lääkäri totesi "Ei tämä lapsi välttämättä kuole alatiesynnytykseen ja sektio on yhteiskunnalle PALLLJOOOOON! KALLIIMPAA" Siinä tilanteessa, jos missä oli usko - ihan kaikkeen - koetuksella! Oletko koskaan edes ajatellut käyttää refleksologin palveluita. Omaa kokemusta ei ole, mutta ystävättäreni tuli raskaaksi toisella !!!! hoitokerralla. Googleta ja katso. Perusidea tuossa hoidossa on, että ihmistä hoidetaan jalkapohjista ja korvasta.... Kuulostaa täysin huu-haal-ta, mutta ainakin ystävättäreni uskoo, että sai tyttärensä ko. hoidon avulla! Yhä vielä voimaa ja jaksamista!

        sitä ref..... -jo unohtui! :) ihan mitä vain... en tiedä, onhan lääkärikäynnistäkin jo tuhottoman paljon aikaa. jos varaisin ajan. en tiedä, tulisiko tähän tuloksettomaan yrittämiseen mitään "vastausta" mistään. jotakin syytä.. :/

        meidän vauva myös satakunnan keskussairaalassa syntyi. saimme aivan ihanaa palvelua, en parempaa olisi voinut toivoa. ikävää että teidän toiselle kerralle osui joku tumpelo! >:(


    • Krusty.The.Clown

      En voinut mitään että kyyneleet valuu teidän surun puolesta, en voi edes kuvitella sitä surua mitä olette joutuneet kohtaamaan! Toivottavasti jaksatte tukea toinen toistanne suuren surun keskellä.

      Tälläisen jälkeen osaa iloita siitä että itselle on annettu suurin lahja - oma lapsi. Voi, toivon että teillekkin siunaantuu vielä omia lapsia. Vielä oikein paljon jaksamista kun elämä näin koettelee...

      • -ap-

        Viestiä kirjoittaessani oletin niin, etä saan kuulla vielä lisää näitä "-no tehkää uus!" "-Ek sä nyt viäläkään ole päässy sen yli!?!?!?!?" Jne. Toinen "oletus-vaihtoehtoni" oli, ettei kukaan vastaa.

        Ja oijoi, ja voi voi. Edes jonkinlaista myötätuntoa ja ymmärrystä olen kaivannut...Reilut 3 vuotta. Ja sain sitä yhdellä kertaa täältä niin paljon. Kiitos.

        Tänään satui kumma-juttu... Olin menossa lapsemme haudalle kukkia kastelemaan, ja sielläpyöri nuori tyttö/nainen etsien kivistä ja pikkuisista risteistä jotakin. Hänellä ei liene pitkää aikaa laskettuun aikaan. Kastoin kukat, taapersin kannun kanssa seuraavaan välikköön (olen ottanut tavaksi kastella rutikuivia hautakumpuja, mikäli hautahoito-merkkiä ei näy). Tyttö kysyi minulta "-anteeks.... oliko se teidän lapsi? Minä:-jjj joo....? Tyttö-"saanko mä kysyä minkä ikäinen hän oli, mikä hänelle tuli? Minä: -örhöm, kröh.... Ihan täydellinen, täysiaikainen pieni poika.... Hän syntyi kuolleena.Ei siis muuta poikkeavaa, kuin että hän oli vain ihan hiljaa.... Syytä ei löytynyt..." Tyttö: -Se on varmaan ollut tosi kova pala... Täytyy vain toivoa, ettei itse täällä joutuisi käymään...´Menin niin sanattomaksi...Ihan siitä lempeästä, mutta niin surullisesta eleestä - ja ilmeestä. Toki sanoin hänelle, että tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia..(Verrattaen hengissä syntyvien lasten määrään).


      • Tristar
        -ap- kirjoitti:

        Viestiä kirjoittaessani oletin niin, etä saan kuulla vielä lisää näitä "-no tehkää uus!" "-Ek sä nyt viäläkään ole päässy sen yli!?!?!?!?" Jne. Toinen "oletus-vaihtoehtoni" oli, ettei kukaan vastaa.

        Ja oijoi, ja voi voi. Edes jonkinlaista myötätuntoa ja ymmärrystä olen kaivannut...Reilut 3 vuotta. Ja sain sitä yhdellä kertaa täältä niin paljon. Kiitos.

        Tänään satui kumma-juttu... Olin menossa lapsemme haudalle kukkia kastelemaan, ja sielläpyöri nuori tyttö/nainen etsien kivistä ja pikkuisista risteistä jotakin. Hänellä ei liene pitkää aikaa laskettuun aikaan. Kastoin kukat, taapersin kannun kanssa seuraavaan välikköön (olen ottanut tavaksi kastella rutikuivia hautakumpuja, mikäli hautahoito-merkkiä ei näy). Tyttö kysyi minulta "-anteeks.... oliko se teidän lapsi? Minä:-jjj joo....? Tyttö-"saanko mä kysyä minkä ikäinen hän oli, mikä hänelle tuli? Minä: -örhöm, kröh.... Ihan täydellinen, täysiaikainen pieni poika.... Hän syntyi kuolleena.Ei siis muuta poikkeavaa, kuin että hän oli vain ihan hiljaa.... Syytä ei löytynyt..." Tyttö: -Se on varmaan ollut tosi kova pala... Täytyy vain toivoa, ettei itse täällä joutuisi käymään...´Menin niin sanattomaksi...Ihan siitä lempeästä, mutta niin surullisesta eleestä - ja ilmeestä. Toki sanoin hänelle, että tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia..(Verrattaen hengissä syntyvien lasten määrään).

        et olisi kertonut :D juu lämmin aamupäivä alkaa mukavasti pienellä parkumisella.

        Myötätuntoa vaikea asian jälkeen on yllättävän vaikea löytää. Ihmiset eivät tiedä miten suhtautuisi, ja saako asiasta puhua, ja mieluummin vetäytyvät tai kuittaavat juuri tuollaisella mukarohkaisevalla huomautuksella. Itse sain kuulla parhaimmistoa myös, mukaanlukien "oot sitte ens kerralla varovaisempi." Öh? Ikään kuin Minä olisin ollut syypää?? Herttainen kätilö sanoi kuin kysyin voiko olla mitään mitä minä olisin tehnyt aiheuttaakseni tämän, että ainut asia jonka hän keksii on vetää kilotolkulla heroiinia. Että sitä et varmaan ole tehnyt? Juu en. No sitten.

        Meidän tyttösellä ei ole hautaa, hänet tuhkattiin ja tuhka siroteltiin muistolehtoon. Olemme nyt muuttaneet kauas paikasta ja toivoisin kykeneväni käymään lehdossa pian. Vähän kyllä pelottaakin.

        ***


    • Anonyymi

      Toivottavasti viesti muoto auttaa.
      Nimimerkkiä sisko osti lapsensa mennyt,sukkahousut uusiin hautajaisiin .

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskalla lähestyä minua

      Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S
      Ikävä
      60
      6144
    2. Päätin että suostun keskustelemaan

      Jos sellainen tilanne tulee.
      Ikävä
      100
      3172
    3. Oulaskankaan päätöksistä

      https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.
      Oulainen
      25
      2456
    4. EMMINÄ JAKSA OOTTAA KOLMEA VIIKKOA!

      Kyllä se aiemmin parantuu😘
      Ikävä
      21
      2118
    5. Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!

      Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun
      Suomi24 Blogi ★
      351
      1772
    6. Kaikki menevät kouluu tai töihin

      Hyvää huomenta vaan. 😊 Minä menen kohta uudelleen nukkumaan. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. 😊☕🎄🧡🐺
      Ikävä
      391
      1737
    7. Et varmaan edes sitä uskoisi

      Mutta varattunakin sydämeni on pohjimmiltaan aina kuulunut sinulle. Toivottavasti vielä jonain päivänä saan viimein oll
      Ikävä
      79
      1666
    8. Tiedoksi että

      En aijo laittaa viestiä enkä soittaa enkä edes harkitse asiaa.
      Ikävä
      27
      1646
    9. Huh, huh. Aitolehti eronnut?

      Osui Gekkosessa silmiini uutinen, jossa vihjataan, että Aitolehti olisi kenties eronnut kihlatustaan, joka on viimeksi o
      Kotimaiset julkkisjuorut
      69
      1541
    10. Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua

      Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n
      Perussuomalaiset
      223
      1384
    Aihe