Kuljin bussilla aamuisin Vantaalta Helsinkiin töihin. Rautatientorilla eräänä aamuna muuan rouvashenkilö pysäytti minut, kehotti minua ottamaan poplarini tampista roikkuvan henkarin käsiini.
Henkari oli pesulasta saatu rautalangasta tehty ja nyt siinä roikkui vielä avattu solmio niin, että se oli päistään likaantunut.
Olin bussilla matkustanut parikymmentä kilometriä ja kun en päässyt istumaan, en voinut henkaria huomata. Joku olisi kyllä jo bussissa voinut huomauttaa siitä, mutta kun ei.
Kertokaapa minkälaisia teille itsekullekin on sattunut.
Henkari oli pesulasta saatu rautalangasta tehty ja nyt siinä roikkui vielä avattu solmio niin, että se oli päistään likaantunut.
Olin bussilla matkustanut parikymmentä kilometriä ja kun en päässyt istumaan, en voinut henkaria huomata. Joku olisi kyllä jo bussissa voinut huomauttaa siitä, mutta kun ei.
Kertokaapa minkälaisia teille itsekullekin on sattunut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
naispuoliselle sattunut sukkahousujuttu, jota en vieläkään ymmärrä, että miten voi olla mahdollista.
Työmatkaa kävellessä jotain outoa viisti housunlahkeesta(pitkät päällyshousut), tilannetta tutkittuani totesin että sieltä roikkui sukkahousuni.Toiset sukkikset oli puettu päälle, nämä roikkuvat oli jonnekin ilmeisesti hävinneet.
Hauska tuo Egon hengari juttu! Helsingissä varmaan ei niin oudolta näytä, siellä lie kaikenlaista pyydystä.
Meillä täällä maalla veisivät varmaan hoitoon jos hengari niskassa kävelisi.Ja se ravatti olis jo liikaa.
Tämä tapahtui 70-luvulla kun muodissa oli paitapuserot ja erittäin tiukat sellaiset.
Olin töistä tulossa bussilla, pukeutuneena juuri tuollaiseen puseroon ja muodin mukaisiin levälahkeisiin housuihin.
Huomasin kyllä, että ihmiset katsoivat pitkään bussiin astuessani. Huomasin, että eräs mies tuijotti ja jatkoi tätä koko matkan. Kyllästyin ja tiuskaisin hänelle: ”mitä sinä oikein toljotat”. Mihin mies vastasi, että mietin vain pitääkö tuon paitasi olla noin vai onko se vahinko.
Arvatkaa vaan, minulla oli tiukan puseron napit antaneet periksi ja pusero oli auki napaan saakka, no onneksi oli sentään rintaliivit sillä kertaa päällä.
On varmaankin edellisenä iltana tullut niin kiire riisua, että housut on revitty päällekkäin yhtaikaa. Sinne sitten on sukkahousut jääneet piiloon, niin, ettet niitä ole pukiessa huomannut.
sattunut, toisenlainen. Meillä oli koulussa samalla luokalla identtiset kaksoset, joita ei toisistaan erottanut kuin hieman erilaisista vaatteista.
Olin rakastunut Liisa nimiseen. Kävin sitä sitten hakemassa tanssimaan koko illan, kehuin suloisuutta ja kyselin saatolle. Vasta kotiinlähdön aikaan tämä "Liisa" sitten sanoi tirskuen, minä olen se Terttu, oikea Liisa istuu tuolla nauramassa. Mutta saatto käy, viet molempia.
Olivat mokomat käyneet pukukopissa heti alkuillasta vaihtamassa vaatteensa uteliaina, miten tässä käy. Ja kävi :)
Menin äänestämään postiin jo ennakkoon. Oli siellä muutama muukin äänestäjä jonossa ja postiasiakkaita toinen mokoma. Ulkona oli narskuva pakkanen. Tulin reippaasti sisään ja keskellä postisalia liukastuin kengän korkoon jääneen lumipaakun ansiosta. Lensin hienosti selälleni. Mihinkään muuhun ei sattunut kuin itsetuntoon, kun koko ympärilläni seisiova ihmisjoukko hiljeni tuijottamaan säikähtäneen näköisenä.
Teki mieli syöksyä ulos samantien! Nielin nolouteni ja seli-selitin jotain lumesta kengänkorossa. Pianhan ihmiset lakkasivat tuijottamasta ja sain äänestettyäkin. Aina talvella postiin mennessäni muistan nyt kopistella kengän korot lumesta...
Helsingissä oli jotkut hyvin isot festivaalit, avajaisia oli päästävä katsomaan maksoi mitä maksoi,
siinä olivat kaikki maat kulkueessa ja päämäärä oli muistaakseni Stadion.
Olimme Hesperian puistikon kohdalla ja sitä kulkuetta oli mennyt jo ainakin tunnin ja kuumuus ja jano oli kamala, oli lähdettävä kadun yli johonkin kioskille.
Keskellä katua piikkikorko tarttui ratikkakiskojen johonkin väliin ja minä mahalleen, käsilaukku aukesi ja kaikki mahdollinen meni, minne meni.
Huonosti kävi kenkien sukkien ja ihonkin kohdalta paikkapaikoin.
Mutta se katsojamäärä olikin valtava, sai jopa jonkun tumman miehen pusun poskelle kun auttoi minut yli kadun.
Ihan näin näyttäviä kommelluksia ei elämässäni ole muulloin tapahtunut.