Olen monta vuotta suunnitellut hankkivani joskus saksanpaimenkoiran itselleni käyttö- ja seurakoiraksi. Nyt sitten alkaisi olla se hetki käsillä.Kaipaisinkin siis kovasti tietoja siitä, kumpi sukupuoli sopisi ehkä paremmin sekä ottaakko pentu vai vanhempi koira. Asun avomieheni ja kissan kanssa rivitalokaksiossa rauhallisella asuinalueella jossa hyvät ulkoilumaastot. Kiitos jo etukäteen! Kaikki neuvot ja ohjeet arvokkaita!
Neuvoja saksaria suunnittelevalle
vielä tietämätön
151536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
En ole mikään saksanpaimenkoiravirtuoosi, mutta meillä itellä on n. 12 viikkonen urospentu.. =)
Kun kysyit, ottaako pentu vai vanhempi koira, minä olen pennun ottamisen kannalla.
Silloin voit itse vaikuttaa alusta asti siihen, millaisen koiran pennusta kasvatat, ja luot mahdollisesti kiinteän suhteen sinun ja koirasi välille, mikä kehkeytyy juuri itsesi kouluttaessa ja kasvattaessa pentua luovutusikäisestä asti..
Vanhemman koiran ottaessasi saat mahdollisesti kaupan päälle valmiita käytösongelmia (olipa rotu mikä hyvänsä) eikä niitä niin helposti saa aikuiselta koiralta kitkettyä..
Toki on jokaisen oma asia, ja jokaisella omat mielipiteet siihen ottaako pentu vai aikuinen, mutta minä näen asian about näin =)
Entä uros vai narttu?
En tiedä, me päädyttiin urokseen =)
Se tuntui meistä itsestäänselvältä valinnalta..
Toki urokset ovat vahvempia kasvaessaan, ehkä hieman dominoivampia ja kovapäisempiä kuin nartut, ja saattavat herkemmin haastaa riitaa toisten urosten kanssa, mutta osaa ne nartutkin kahakoida keskenään =)
Ja jos et ole vielä käynyt, tässä linkki minusta aikas hyville sakemannisivuille, mistä saa jonkin verran lisätietoa:
http://sensuroitu.net/spk/info/spk.php
Toivottavasti oli jotain hyötyä =)
Hauskaa kesän jatkoa!
Onko se teidän saksarivauva ensikoira vai onko enemmänkin kokemusta koirista pohjalla? Meille tämä saksari olisi tulossa ihan ensikoiraksi. Mutta kiitos paljon kallisarvoisista ohjeista :) nämäkin auttaa eteenpäin.
koiraksi minä ottaisin narttukoiran, on ehkä hivenen helpompi käsitellä kuin uros.
Ei ole meillä tämä sakemanni ensimmäinen..
Edellinen "kasvattini" asustelee vanhempieni luona, ja on 76 -senttinen ja 80 -kilonen jätkänkoltiainen, eri rotua kuten koosta voit päätellä =)
Ja on ollut meillä kaksi muunkin rodun edustajaa sitä ennen, lintukoira yms..
Onnea teille koiran hankintaan! =)
Kun otatte rodusta vaan kunnolla selvää kaikista mahdollisista lähteistä, ja keskustelette eri kasvattajien kanssa, eiköhän se siitä lähde pennun hankinta rullaamaan!
Ja muistakaa tarkkailla niitä sukutaustoja, että on mahdollisimman "tervehenkinen" tausta, jalostuksella kun on sakemannejakin saatu ns. pilattua... =(
ekaksi koiraksi! Oli sitten uros vai narttu. Nartut osaavat olla kierompia kuin urokset. Joku helpompi rotu ensin!! Kyllähän sakuista löytyy "helpompi" vaihtoehto näyttelylinjaisista, mutta kannattaako sitten sellaistakaan ottaa. Niistä, kun tuntuu olevan todella hankala löytää hyvää pentuetta missä panostettaisiin muuhunkin kuin ulkonäköön. Älä ota koiraa mihin ei kuitenkaan taidot riitä.
Sakemannit koiria kummempia ole.
Turha, jos saku kiinnostaa, mitään harjoittelukappaletta hankkia. Tuhlaat vain omasta elämästäsi toistakymmentä vuotta hyvää harrastusaikaa, jonka voisit viettää kunnon koiran kanssa.
kyllä sakut sattuvat olemaan paljon vietikkäämpiä kuin monet kuut rodut. Sen takia ne ovatkin hyviä harrastuskoiria, mutta myös sen takia eivät sovi joka pojalle. Mutta hei! Suositellaan vaan näitä kaikille tumpeloille, rodun maine onkin jo hyvää vauhtia menossa pilalle, mitä väliä enää on jos taas yksi koira menee väärälle omistajalle...
Turha sitä sakemannia on sinne vanhainkotiinkaan sitten enää ottaa =)
Meillekin sanoivat viisaammat, ettei nämä saksanpaimenkoirat koiria kummempia ole, turhia vaan aina vouhotetaan...
Kyllä niitä löytyy jokaisesta rodusta niitä yksilöitä, jotka ovat poikkeuksia luonteeltaan (aggressiivisuus yms)
Jos on tietämys rodusta hallussa, ja valmis ottamaan sakemannin perheenjäseneksi, minun puolestani ei kun vaan! =)
Päivääkään ei olla mekään kaduttu. Vielä ;)
Jos aikoinaan, kun olin ottamassa ensimmäistä koiraani, saksanpaimenkoiraa, olisi ollut netti. Ja typeryyksissäni olisin täällä kysynyt otanko, enkö ota, otanko?? Saanut ylläolevan tyyppisiä vastauksia, jotka olisivat suuressa viisaudessa ennustaneet minut tumpeloksi rodunpilaajaksi, ja olisin siihen uskonut? Jumaa neljä kva olisi nyt vähempi sakemanneja, ja lukuisat koe-järjestelyt, koulutustilaisuudet jääneet pitämättä.
Olisin hyvin varovainen tänäkin päivänä noissa "asiantuntija" kommenteissa.
Aloittajalle: Tämä on huono foorumi kysellä, anna tunteen ratkaista.
Tässä taas yksi tällanen...
"suositellaan vaan näitä kaikille tumpeloille..."
Aika hyvä ihmistuntija sinäkin tunnut olevan, kun pystyt parin rivin kysymyksestä analysoimaan ihmisen persoonallisuuden jne jne
Luuletko omaavasi vallan kieltää jonkin rodun hankinnan täysin tuntemattomalta ihmiseltä?
Kyllä se rodun maine pilaantuu, nimittäin juuri tuollaisien ihmisten ansiosta, jotka mustamaalaavat rotua ja kärjistävät sitä niin, että se muka vaatisi jonkun jumalolennon omistajakseen..
Jos nyt oikein lähdetään tätä asiaa vänkäämään, voisi alkaa verrata TAAS KERRAN tätäKIN rotua johonkin toiseen, joka vaatii omistajaltaan mielestäni paljon enemmän kuin sakemanni. Mainittakoon vaikka kaukaasianpaimenkoira tai tiibetinmastiffi.
Löytyy kokoa ja luonnetta varmasti enemmän.
Enkä mollaa näitä rotuja, tietenkään, harkitsin itse taannoin jomman kumman ottamista, mutta jätimpäs ko. rodut viisaampien käsiin käytyäni tutustumassa niihin paikan päällä..
Toki on ihmisiä, joille en itse antaisi/myisi minkään näköistä/kokoista koiraa, mutta tämän päätöksen minä ainakin pystyn tekemään vasta tavattuani ko. ihmisen ja juteltuani tovin..
Kukin taaplaa tavallaan, tämä oli vain minun mielipiteeni...
ihmisille ei pitäisi antaa mitään koiraa, rodusta riippumatta. Päivittäin kuitenkin koiria joutuu vääriin käsiin teki mitä teki. Aloittajan tapaukseen en osaa paljoa auttaa, minusta kuitenkaan tunne asioiden ei pitäisi ratkaista koiraa hankkiessa vaan pitää ajatella järkevästi ja olla rehellinen itselleen, pystyykö täyttämään kyseisen rodun tarpeet. Saksanpaimenkoirakin kuitenkin on aktiivinen rotu, käyttörotu jolle rodunominainen toiminta on parasta, jos sitä pystyy järjestämään. Saksanpaimenkoirassakin on niitä "hankalempia" ominaisuuksia jotka tekevätkin siitä hyvän harrastuskoiran. Aloittajan täytyy nyt rehellisesti miettiä pystyykö olemaan sakulle määrätietoinen, johdonmukainen ja "ankarakin" ohjaaja. Kaikki eivät ihan oikeasti tähän pysty. Toisaalta taas mitä itse olen huomannut, kun nuoret aloittelevat harrastajat ensimmäistä sakemannia ovat halajamassa niin paljon uhotaan, mutta vähän itseasiassa saadaan aikaan. Harrastaminen vie ihan oikeasti paljon aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä. Ei sen koiran kasvattaminen ja kouluttaminen aina mitään herkkua ole. Itsellä oli muita koiria ennen saksanpaimenkoiraa ja olen siitä erittäin onnellinen, kokemusta kun eka saku tuli oli huomattavasti enemmän ja niitä muiden rotuisten koirien kanssa saatuja taitoja on tarvittu. Harrastaa olen silti ehtinyt sydämmeni kyllyydestä vaikka "tuhlasinkin" elämästäni muihin rotuihin.
Mieti tarkkaan mitä oikeasti haluat, turhan monella on vain tarve saada se "susikoira roi", onhan ne niin hyviä egonnostattajia. Palstoilta ei kannata kysyä, kysy mieluummin oikeilta harrastajilta, mene alaosastojen treenejä seuraamaan. Älä ajattele tunteella vaan järjellä.
Saksanpaimenkoira antaa ja vaatii paljon.
uudesta sakusta. Vanha otti ja lähti :-( vaikka oli tottunut koiriin muuten.
...kenenkään kanssa.
Mun mielestä sakemanni on koira koirien joukossa.
Paljon vaikeempia koiria on miljoonia, kuten esim jack russelin terrierit sun muut kunnon tappopetoeläimet.Seeffereitä voi olla kovaluontoisia ja pehmoluontoisia. Kuitenkin kovaluontonenkin seefferi: ei ole hajottanut paikkoja kotona ja tottelee heti kun sanoo ei, ja sitä ei ole turhaan tarvinnut pomottaa ja komennella,, tai "kouluttaa" niinku natsimeiningillä. Vaan ihan normaalit koirankasvatukset käytössä.
Sakemanni on lupsakka otus.
Se vain vituttaa, että kun näkee että sitä otetaan hienon koon ja ulkonäön (ja maineen) vuoksi pipelinjatkeeksi, taikka sitten jollekin hienolle rouvalle pelkäksi askelmittariksi ja sparraajaksi pikkulenkillä pikku headsetit päässä juoruamaan naapurin kanssa. Se ei myöskään ole mikään lasten leikkikalu, tietty luonteesta riippuen. Eli se oppii kyllä tavoille, mutta säälittää vain ne seefferit jotka on jotain lasten paimentajia vaikka ne ansaitsis paljon parempaa huomiota.
Näyttelyseefferi on sitten myös aika paljon eri asia kuin käyttölinjan otus. Sekin kannattaa muistaa vaikka ne näyttelyporukat kuinka puhuvat että heidän koiristan on muka mihin vaan. Ei ole aina. Mutta hyvä koira voi silti olla molemmista, riippuu mitä luonteelta on hakemasssa. Ja lonkat kannattaa katsoa. MIksi ottaa b tai c vanhemmista jos kerran saisi a-stakin.
Ei ne russelit ainakaan vaikeampia ole, ja hah..Sinä et ole vaikeampaa seefferiä näköjään koskaan nähnytkään, on tainnut itsellesi niitä lupsakoita otuksia sattunut.
vihoselta joensuusta eka sakemanniksi koira 29.99 euroa jonka kans pärjää aloittelijakin .