Kaupungilla on kuulemma jo nyt 5000€ saamattomia venepaikkavuokria. Paljonkohan on ensi vuonna?
Paikallislehti kirjoitti samasta aiheesta 1.6.2008 näin:
Kaupunki rakentaa ökyveneille oman laiturin
Kiikelin rantamuurilaituriin polttoainepumppujen tuntumaan rakennetaan venepaikkoja suurille veneille.
Monet veneilijät ovat valitelleet Oulu-lehden toimitukseenkin sitä, että isot veneet torin rannassa ovat vieneet kahden pienemmän veneen paikan ja muutenkin haitanneet vesiliikennettä.
Nyt kaupunki on rakentamassa kuusi uutta venepaikkaa ainoastaan yli 10-metrisille veneille. Rakennelma vähentäisi nykyisten vierasvenepaikkojen määrää noin neljänneksellä.
Teknisen lautakunnan hyväksymässä päätöksessä hanketta perustellaan sillä, että suurten ja näyttävien veneiden sijoittaminen erilleen parantaisi torinrannan alueen merellistä maisemaa. Pienemmillä veneillä ei näille paikoille asiaa ole.
Villeimmät huhut väittävät, että isojen veneiden omistajia on jopa pyydetty tuomaan vesihirmunsa torin rantaan, vaikka niillä olisi venepaikka muuallakin.
– Tämä ei pidä paikkaansa, kiistää kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa teknisestä keskuksesta.
– Aloite venepaikkojen rakentamiseen tuli käsittääkseni Oulun Liikekeskukselta, jonne isojen veneiden omistajat ovat ottaneet yhteyttä.
– Sitä en pysty sanomaan, tuleeko kaikille kuudelle venepaikalle käyttäjä vai eit. Yksi veneen omistaja on ollut asiassa aloitteellinen, ja hänen mukaansa muitakin tulijoita olisi.
Koska kaupungilla ei ole tähän saakka ollut osoittaa suurille veneille omaa kotivenepaikkaa, isot risteilijät ovat kelluneet Liikekeskuksen hallinnoiman vierasvenesataman alueella.
Kaupunki ei ole vierasvenepaikasta vuokraa perinyt eikä saanut.
– Kun veneet ovat olleet vierasvenesatamassa, niiltä on peritty normaali vuorokausitaksa eli 10 euroa päivä, selvittää Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Viertola.
Joidenkin huhujen mukaan veneiden omistajat ovat jättäneet tilittämättä jopa tuhansia euroja paikkavuokria.
– Meille on maksut maksettu asianmukaisesti. Rästejä ei ole, Viertola alleviivaa.
Viertolan käsitys on, että isojen veneiden omistajat ovat olleet ensisijaisesti yhteydessä tekniseen keskukseen veneidensä sijoitusongelmasta. Isoille veneille esitettyä kutsua Kiikeliin ei Viertolakaan tiedä lähetetyn.
– Osalla veneilijöistä on ollut torin rannassa jo kauan kotisatamapaikka. Kun vene vaihdettiin isompaan, se ei enää mahtunutkaan entiselle paikalle. Tällaisista tilanteista on kyse.
Niin sanottujen pistäytymispaikkojen jäämistä isojen veneiden jalkoihin Viertola ei pidä ongelmallisena.
– Viime vuonna vierasvenesatamassa on ollut aika paljon tyhjää tilaa. Täyttä on ollut vain viikonvaihteessa, kun on ollut joitakin tapahtumia. Uusia pistäytymispaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä torin rantaan.
Kaupunki aikoo asentaa uusille venepaikoille 12-metriset raskaat venepuomit sekä kaksi porttia rantalaiturin alimmalle tasolle.
Isoille veneille tarkoitettujen paikkojen vuosihinnaksi muodostuisi 960 euroa niiden vaatimien massiivisten rakenteiden vuoksi. Normaalin venepaikan taksa on 240 euroa veneilykaudessa.
Ylinampa pitää 20 000 euron asentamiskustannuksia varsin kohtuullisina.
– Jos kuusi paikkaa saadaan tuolla hinnalla vuokrattua, sehän tarkoittaa vajaata kuutta tonnia vuodessa. Rakentamiskustannukset saadaan varsin nopeasti katettua.
Venepaikkojen rakentamisen jälkeen aallonmurtajalla sijaitsevat vierasvenepaikat säilyvät, ja Kaarlenväylän sillasta Kiikelin suuntaan olevat pistäytymispaikat toimivat myös vierasvenepaikkoina.
Paikallislehti kirjoitti samasta aiheesta 1.6.2008 näin:
Kaupunki rakentaa ökyveneille oman laiturin
Kiikelin rantamuurilaituriin polttoainepumppujen tuntumaan rakennetaan venepaikkoja suurille veneille.
Monet veneilijät ovat valitelleet Oulu-lehden toimitukseenkin sitä, että isot veneet torin rannassa ovat vieneet kahden pienemmän veneen paikan ja muutenkin haitanneet vesiliikennettä.
Nyt kaupunki on rakentamassa kuusi uutta venepaikkaa ainoastaan yli 10-metrisille veneille. Rakennelma vähentäisi nykyisten vierasvenepaikkojen määrää noin neljänneksellä.
Teknisen lautakunnan hyväksymässä päätöksessä hanketta perustellaan sillä, että suurten ja näyttävien veneiden sijoittaminen erilleen parantaisi torinrannan alueen merellistä maisemaa. Pienemmillä veneillä ei näille paikoille asiaa ole.
Villeimmät huhut väittävät, että isojen veneiden omistajia on jopa pyydetty tuomaan vesihirmunsa torin rantaan, vaikka niillä olisi venepaikka muuallakin.
– Tämä ei pidä paikkaansa, kiistää kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa teknisestä keskuksesta.
– Aloite venepaikkojen rakentamiseen tuli käsittääkseni Oulun Liikekeskukselta, jonne isojen veneiden omistajat ovat ottaneet yhteyttä.
– Sitä en pysty sanomaan, tuleeko kaikille kuudelle venepaikalle käyttäjä vai eit. Yksi veneen omistaja on ollut asiassa aloitteellinen, ja hänen mukaansa muitakin tulijoita olisi.
Koska kaupungilla ei ole tähän saakka ollut osoittaa suurille veneille omaa kotivenepaikkaa, isot risteilijät ovat kelluneet Liikekeskuksen hallinnoiman vierasvenesataman alueella.
Kaupunki ei ole vierasvenepaikasta vuokraa perinyt eikä saanut.
– Kun veneet ovat olleet vierasvenesatamassa, niiltä on peritty normaali vuorokausitaksa eli 10 euroa päivä, selvittää Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Viertola.
Joidenkin huhujen mukaan veneiden omistajat ovat jättäneet tilittämättä jopa tuhansia euroja paikkavuokria.
– Meille on maksut maksettu asianmukaisesti. Rästejä ei ole, Viertola alleviivaa.
Viertolan käsitys on, että isojen veneiden omistajat ovat olleet ensisijaisesti yhteydessä tekniseen keskukseen veneidensä sijoitusongelmasta. Isoille veneille esitettyä kutsua Kiikeliin ei Viertolakaan tiedä lähetetyn.
– Osalla veneilijöistä on ollut torin rannassa jo kauan kotisatamapaikka. Kun vene vaihdettiin isompaan, se ei enää mahtunutkaan entiselle paikalle. Tällaisista tilanteista on kyse.
Niin sanottujen pistäytymispaikkojen jäämistä isojen veneiden jalkoihin Viertola ei pidä ongelmallisena.
– Viime vuonna vierasvenesatamassa on ollut aika paljon tyhjää tilaa. Täyttä on ollut vain viikonvaihteessa, kun on ollut joitakin tapahtumia. Uusia pistäytymispaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä torin rantaan.
Kaupunki aikoo asentaa uusille venepaikoille 12-metriset raskaat venepuomit sekä kaksi porttia rantalaiturin alimmalle tasolle.
Isoille veneille tarkoitettujen paikkojen vuosihinnaksi muodostuisi 960 euroa niiden vaatimien massiivisten rakenteiden vuoksi. Normaalin venepaikan taksa on 240 euroa veneilykaudessa.
Ylinampa pitää 20 000 euron asentamiskustannuksia varsin kohtuullisina.
– Jos kuusi paikkaa saadaan tuolla hinnalla vuokrattua, sehän tarkoittaa vajaata kuutta tonnia vuodessa. Rakentamiskustannukset saadaan varsin nopeasti katettua.
Venepaikkojen rakentamisen jälkeen aallonmurtajalla sijaitsevat vierasvenepaikat säilyvät, ja Kaarlenväylän sillasta Kiikelin suuntaan olevat pistäytymispaikat toimivat myös vierasvenepaikkoina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja mikä tässä on se ongelma, kirjoittajan kateusko?
Itse ainakin käyn torinrannassa katselemassa näitä suuria veneitä, ovat hienoja. Eikä käy yhtään kateeksi, vaikka itsellä on vain pieni kalastuspaatti.
Rakennetaanhan autoillekin kallioparkkia ja koirille koirapuistoja kaupungin rahoilla.
Kaupunki toimii oikein ja viisaasti. Mieluummin komeita ja suuria veneitä merikaupungin rantaan kuin pikku puksuttajia.
Ei kaikkien typerysten kateuden mukaan voida kaupunkisuunnittelua tehdä.
insinöörit voisivat rakentaa oman sataman oritkariin jossa voisivat vertailla kellä on isoin ja paksuin "vene"!!
mikään insinöörin palkka riittää mihinkään ökyveneeseen.
Eikös se ole Kemi se perämeren punainen kaupunki ;-) Annetaan tilaa myös hieman varakkaammille.
Kyllä tämän kokoinen kaupunki tarvitsee venepaikkoja reilusti enemmän. Siinä pitää olla paikat niin soutuveneille ja kanooteille kuin jahdeille ja hieman isommille matkustajalaivoille.
Mielestäni rannoilla pitäisi olla enemmän venepaikkoja, vaikka itselläni ei ole venettä. Eikä varmaan tulekaan, koska oavt niin kalliita.
Kemissä ökyveneitä ei ole vaan suurin osa veneistä on tavanomaista keskiluokkaa. Suurten veneiden paikat ovat sisäsatamassa kaikkien nähtävillä. Suurille "ökypaateille" ei ole eri laitureita. kaikki ovat sulassa sovussa samassa paikassa. Niin ja pursiseuratkin, sekä työväen että porvareiden, mahtuvat samalle alueelle.