Aika rankkaa tämä on. Kuudes keskenmeno koettu. Alan olemaan aivan loppu. Onneksi tälläkertaa ei tarvinnut kaapia. Niitäkin on koettu ja muutama hirvittävän kivulias keskenmeno, jossa järjenvievät kivut kestäneet yli 20 tuntia. Kohtukin on puhjennut rytäkässä...kohtutulehdus tuttua myös. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että meillä on terve tyttö tuossa ilonamme. En voi ymmärtää, että miten olen onnistunut tässä surkeassa kohdussani hänet joskus kasvattamaan.
Odottelen kutsua tutkimuksiin, josko minusta joku vika pystyttäisiin osoittamaan. Tuntuu ihan loputtomalta nämä kuukaudet odottaa aikaa sinne. Olen masentuntu vaikeasti tilanteesta ja kohta vuoden ollut sairaslomalla.
En ymmärrä mikä avuksi...
Tuntuu, että olen maailman huonoin ihminen ja äiti, kun minulle ei jostain syystä tahdota antaa toista lasta. Olen kuin tuomittu epäonnistumaan. Olemme tässä vuosien sisällä ehtineet lakata jo yrittämästäkin ja niin monet ovat sanoneet, että sitten tärppää. Juupajuu...en voi muuta sanoa...
Jokaisen kerran olen ollut yhtä toiveikas ja onnellinen. Ja pettymykset aivan hirvittäviä. Minulla on suuri taivasperhe.
Tuntuu tosi vaikealta, kun kaikki ystäväni ovat juuri synnyttäneet numero kakkosensa tai kolmosensa...yksi raskaana. Tunnen olevani valtavan vajaavainen heidän seurassaan ja inhottaa, kun säälivät minua. Eivät kaikki edes uskaltaneet minulle kertoa, että ovat raskaana.
Kertokaa te, jotka tiedätte miltä minusta tuntuu, kuinka olette selvinneet. olisi ihana kuulla teistä.
Odottelen kutsua tutkimuksiin, josko minusta joku vika pystyttäisiin osoittamaan. Tuntuu ihan loputtomalta nämä kuukaudet odottaa aikaa sinne. Olen masentuntu vaikeasti tilanteesta ja kohta vuoden ollut sairaslomalla.
En ymmärrä mikä avuksi...
Tuntuu, että olen maailman huonoin ihminen ja äiti, kun minulle ei jostain syystä tahdota antaa toista lasta. Olen kuin tuomittu epäonnistumaan. Olemme tässä vuosien sisällä ehtineet lakata jo yrittämästäkin ja niin monet ovat sanoneet, että sitten tärppää. Juupajuu...en voi muuta sanoa...
Jokaisen kerran olen ollut yhtä toiveikas ja onnellinen. Ja pettymykset aivan hirvittäviä. Minulla on suuri taivasperhe.
Tuntuu tosi vaikealta, kun kaikki ystäväni ovat juuri synnyttäneet numero kakkosensa tai kolmosensa...yksi raskaana. Tunnen olevani valtavan vajaavainen heidän seurassaan ja inhottaa, kun säälivät minua. Eivät kaikki edes uskaltaneet minulle kertoa, että ovat raskaana.
Kertokaa te, jotka tiedätte miltä minusta tuntuu, kuinka olette selvinneet. olisi ihana kuulla teistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täällä on kohtalotoveri! Tosin vain 4 keskenmenoa (epäilen kyllä, että maaliskuussa oli viides, en viitsinyt edes tehdä raskaustestiä, kun menkat oli vain viikon myöhässä. Kaikki normaalit raskausoireet kyllä oli)
Ihme, kun vasta nyt pääset tutkimuksiin?! Yleensä aletaan tutkimaan kolmen keskenmenon jälkeen.
Kun saat syyn keskenmenoihin selville, niin olosi hieman kohenee. EI tietenkään ole kysymys sinunkaan kohdallasi siitä, että olisit huono äiti! Se kyllä itsekin välillä tulee mieleen, että luoja on järjestänyt asian näin, sillä olisin muuten "huono äiti". MUTTA HÖPSIS!
Tämä on ihan silkkaa lääketiedettä!!!
Itse tiedän, että 90% munasoluistani on kromosomistoltaan huonoa. Jollei menisi kesken, olisi tuloksena hyvin vammainen lapsi. Luonto siis hoitaa viallisen pois. Meillä onnistumisprosentti on siis 2% luokkaa luomuna. Tietysti minun tilanteeseeni tuo lohtua se, että tämä on perinnöllinen ongelma, "kahvipöytäkeskustelua" suvun naisten kohdatessa! Oma äitinikin vain neuvoo ostamaan Tenaa, kun raskaus alkaa :-)
Ehkä teidänkin kannattaisi harkita ehkäisyä tällä hetkellä, vaikka vauvatoiveita onkin. Säästyisitte keskenmenoilta, kunnes selviää, missä on vika! Kannattaa muuten sunkin joskus keskustella sukusi naisten kanssa, onko heillä kokemuksia keskenmenoista. Joku saattaa vaikka "pimittää" tärkeää tietoa. Meidänkin suvussa jotkut naiset eivät ole kertoneet asiasta lapsilleen, jotka todennäköisesti kantavat sisällään meidän suvun ongelmaa.. Itse en kyllä tätä hyväksy, mutta kukin elää tavallaan..
Meilläkin on kotona herttainen 3v. poika. Ensin tehty mikroinjektio, sitten alkion pitkät viljelyt, 2 solun poisto kromosomitutkimuksia varten... Joka kerran on viimemetreillä ollut noin 10klp hyvänNÄKÖISTÄ alkiota, mutta aina vain 1 on ollut terve.
Nyt vain on ihme tapahtunut. Olen nyt luomuna raskaana 8+ viikolla! Ensimmäinen näin pitkälle edennyt luomuraskaus. Mutta siteet housussa mennään. Elämä on hyväksyttävä sellaisena kuin on. Mitä enemmäin yrittää pyristellä vastaa ja lyödä päätänsä seinään, sitä kurjempi fiilis tulee..
Voimia teidän perheelle!! Nyt tosiaan kipin kapin selvittämään missä vika! Yksityisenkin kautta saa tehtyä esim. kromosomitutkimuksen. Se on muutaman satasen (meillä 200e, kun tiedettiin jo valmiiksi, missä kromosomeissa saatan kantaa virhettä). Vastauksen saatte viikon sisällä.
http://koti.utanet.fi/~paula/aamulla.htm
Hei!
Meillä on "vasta" kolme keskenmenoa takana. Ensimmäinen oli keskeytynyt km vkoja12 , sikiö vastasi viikkoja 11 6. Seuraava km oli sponttaani vkolla 5 . Nyt jälleen, reilu viikko sitten keskeytynyt km vkoja 15 5. Hautajaiset tälle vauvalle pidetään tällä viikolla. Tutkimukset on aloitettu syyn selvittämiseksi. Patologi on tutkinut vauvamme. Ensimmäiset verikokeet otettu, toiset otetaan ensi viikolla ja kolmannet otetaan reilun kahden viikon kuluttua. Tiedän, ettei syytä välttämättä saada tietää, mutta ainakin on yritetty. Kaikki nämä km:t on koettu 7kk sisään.
Elämä on peestä tällä hetkellä, mutta ehkäpä aurinko paistaa tänne risukasaankin joskus...