Silloinen ystäväni, jolla on jo yksi lapsi tuli raskaaksi. Ei ollut käyttänyt ehkäisyä ja meni tekemään abortin. Sama tapahtui uudelleen kolmen kuukauden päästä. Ja taas abortti. Kysyin, eikö kannattaisi pikkuhiljaa laittaa se EHKÄISY kuntoon. oli tosi hankalaa suhtautua tuon jälkeen häneen..kunnes kertoi olevansa taas raskaana! Meinasi mennä tekemään taas abortin. Soitti sitten sairaalasta päästyään,että lapsi oli jo kuollut kohtuun. Tuon jälkeen en ole pitänyt häneen mitään yhteyttä. En olisi uskonut, että kukaan on niin TYHMÄ, että käyttää aborttia ehkäisykeinona..sen takia tuo ihminen on mulle yhtä kuollut kuin ne tappamansa lapset. En käsitä miten poikaystävä jonka lapsia ne oli jaksaa kattoa sitä mimmiä.
Entinen ystäväni
jkalsdio
521969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
pysytkin poissa hänen elämästään. Ei hän kaipaa mitään moralisoijia ympärilleen jotka yrittävät kiillottaa omaa ulkokullattua sädekehäänsä häntä kiillotusriepuna käyttäen.
Tuo tyttönen todellakin olisi kaivannut "moralisoijia" jo aikoja sitten. Seuraukset näkyvät, kun kukaan ei saa sanoa yhtään mitään kellekään, ettei joku vain pahoittaisi mieltään. Ja sitten kun on menty jopa tappamaan useampia omia jälkeläisiä, pitäisi vain tukea ja lohdutella.
Moraali on mennyt päälaelleen, kun uhreista ei välitä kukaan.
Jos hän oli mielestäsi jo epäkelpo ystäväksi ja elämänkumppaniksi, millainen hän mielestäsi olisikaan ollut äidiksi?
Sinulla ja hänen poikaystävällään on varaa valita, mutta eikös abortissa pääasia ollut se lapsi... Lapsi ei voi valita äitiään.
Ihan asiaan kuulumattomana mielipiteenä tässä kuitenkin sanon, että eikö muistakin ystävä -sana tai käsite koe aikamoisen inflaation, kun sitä käytetään tällaisissa yhteyksissä suhteisiin joita katkaistaan tuosta vain tai suhteista jotka koetaan itselleen kiusallisiksi?
Oletko huolissasi ystävä-sanan käytöstä, mutta et ihmisen ainutkertaisesta elämästä? Jos olet, niin ystävältä pitää voida kuulla myös epämiellyttävät totuudet, kuten:
ABORTTI TAPPAA.
Ystäviä menee ja tulee. Abortoitu lapsi ei palaa tänne enää ikinä. Ja sekös sinua ilahduttaa.
monenlaisia vaikeuksia, mutta kun ystävä alkaa tahallisesti kävellä heikompien ylitse ja tehdä rumia tekoja, tulee hänestä helposti entinen ystävä. Olisi tullut tuollaisesta minullekin entinen ystävä...
Kylläpä teillä menee hyvin, kun ystäviä tulee ja menee...
Miten se on mahdollista? Eikös ystävät ole kuitenkin sellaisia ihmisiä jotka ovat hitsautuneet elämään lapsuudesta saakka yhteisillä muistoilla?
Niin, en todella tarkoita mitään työ- tai opiskelutovereita joita on kohdattu matkan varrella, vaan ystäviä, jotka ovat olemassa vaikka yhteydenpitoa ei tapahtuisi vuosiinkaan...
Kavereita minäkin tapaan päivittäin, ne ovat elämän tilanteeseen sidonnaisia, mutta miten ystävästä pääsisi eroon ja miksi ihmeessä haluaisikaan? Haluaisitko sukulaisistasi eroon, jos joku heistä tekee teon jota et sulata? Voitko lopettaa, tuo ei ole enää äitini, sikskoni, veljeni...?
Ihmettelen kirjoitustasi.
Tämä tulikin varsin paljon selväksi varsinkin siinä kohdin kun sanoin, että se abortin pääasia (eli lapsi) ei voi valita äitiään, etten ajatellut yhtään lasta koko viestin aikana...
Olitko ensikään hyvä ystävä kun noin toisen hylkääsit sillä hetkellä kun ehkä olsi tarvitnnut ustävää. Et ollutkaan ehkä hänen ystävyytensä arvoinen.
En väitä että ex-ystäväsi teko olisi minustakaan suositeltavaa tai järkevää, mutta yleensä moinen käytös on hätähuuto jostakin. Toivottavasti hän on saanut ystäviä tai hänellä on ystäviä jotka ymmäertävät tukea häntä ja auttaa hänen ehkäisyongelmassaan.
Ei sinusta siihen olisi ollutkaan.
Ehdotin hänelle ekan abortin jälkeen, että menisi hoitamaan ehkäisynsä kuntoon. Tarjouduin myöskin kuuntelemaan jos hän asiasta haluaisi puhua. Naureskellen än sitten tilitti, voi hitsi kun näin pääsi käymään..selitti vielä kun oma lapsi oli kysellyt, onko sulla äiti nyt vauva mahassa, lapsi 6v. Toista aborttia kun oli menossa tekemään naureskeli asialle, että voi ei taas joutuu menemään sairaalaan. Eipä paljon tuntunut hetkauttavan. Kolmas oli sitten onneksi jo kuollut, mistä hänkin oli iloinen. Että tämmöinen tapaus.
Ystävänä teit sen, mikä oli velvollisuutesi. Ystäväsi taas ei täyttänyt omaa velvollisuuttaan. Hänellä on vielä kova tie edessään. Omien jälkeläisten verellä kasteltu maa ei lupaa hyvää kasvupohjaa.
Älä välitä niistä, jotka sanovat, että sinun olisi pitänyt tehdä enemmän. Sikiönmurhan kannattajat eivät helposti myönnä, että viime kädessä äiti on vastuussa taposta. Aina löydetään enemmän syytä ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
Silti yksilö on aina se, joka sen sikiönmurhankin tekee.
pakkopullaa, että ymmerretään kaikki ystävän teot ja silitellään päätä!
Olen itse kaksi kertaa luvannut olla ystävälleni tukena abortissa ja maksaa vaikka osan jos ei rahat riitä (kummatkin olemme opiskelijoita, pienituloisia sellaisia). Toiselle ystävälleni myös olen luvannut olla tukena kun raskaana pelkäsi olevansa. (Vaikka itse olen hirveän vauvakuumeen kourissa ja pelkkä vauvan näkeminen saa itketyttämään, saati sitten ajatus abortista..) Kumpikaan ystävistäni ei todellakaan halua lapsia. Ehkä ikinä, vaikka varmaan se mieli muuttuukin..
Mutta eipä ole kummankaan tarvinnut aborttia tehdä, onneksi. Ehkäisyn ovat kumpikin hoitaneet kuntoon, ehkä olen auttanut tuellani..toisen ainakin patistin lääkärille :D Mutta laiminlyönejä ehkäisyssäkin on tullut... Ajattelen näin, että yhden abortin voin vielä olla tukemassa, mutta jos niin tyhmiä ja ajattelemattomia ovat että täytyy niitä kymmenittäin tehdä, niin en jää katsomaan vierestä.
Ap:lle kaikki sympatiani. Ymmärrän kuinka kamalaa tuollaista toimintaa on katsoa vierestä! :(
(Tuli muuten vähän pimeä olo, kun eräällä teehetkellä ystäväni kanssa toinen itki kun pelkäsi olevansa raskaana ja minä itkin kun niin toivoin olevani raskaana.. Elämä on.)
Munki ex kaveri teki abortin. Kehtasi ruikuttaa pahaa oloaan koulussa monta päivää, kerjäsi sääliä eikä vaikuttanut yhtään tajuavan että asiassa olisi mitään väärää tai että joku saattaisi pitää häntä uhrin sijasta murhaajana. Ihan seko akka. yritin vihjailla ettei ihan kaikille asiasta puhuisi, koska huomasin muiden suhtautuvan asiaan todella huonosti. Eikä typerä kaverini vieläkään tajunnut. Hän puhui asiasta avoimesti opettajille, tunnilla ja ihan kaikille. Ystävällisimmät tulivat osaanottavasti jutteleen että on se varmaasti tosi raskasta henkisesti. Mutta kaverini vaan hoki että eihän se ny henkisesti mutta kun se oli fyysisesti niin kauheeta, ja kertoi oahoinvoinnistaan dramaattisesti. En tämän jälkeen ole voinut pitää häntä samana ihmisenä. Häneltä puuttuu kyllä jotain tosi tärkeetä pääkopastaan, tunteet, empaattisuus yms.
"Kehtasi ruikuttaa pahaa oloaan koulussa monta päivää, kerjäsi sääliä"
Olisiko johtunut siitä että oli paha olo ja tarvitsi myötätuntoa? Eihän nyt toki... ja mitä "kaveri" tekee? Kutsuu murhaajaksi ja pistää välit poikki. Terve meininki. Keneltä se empatia puuttuikaan..?
Ja koululaisena vielä. Mitä olisit itse tehnyt? Toki jättänyt koulut käymättä ja ruvennut äidiksi, ihan hiton varmasti :D yksin ja ilman rahaa, turvallisuutta tai ylipäätään halua alkaa äidiksi jollekin joka on sinusta riippuvainen ja olet siitä vastuussa seuraavat parikymmentä vuotta.
Vanhempasi olisivat varmasti olleet uudesta elätistä riemuissaan. Olisivat varmaan mielellään kustantaneet sinun ja lapsesi asumisen ja elämisen hamaan tulevaisuuteen saakka. Töitäkin meinasit joskus saada?
yritän tässä sana sen että lapsi ei ole nukke. Eikä raskaus ole vain "oiekaa" ja "väärää" vaan koko elämän muuttava asia. Sinun kaverisi elämä muuttui, ja isnä et kyennyt ymmärtämää että hän ei halunnut niin suurta muutosta tehdä, jättäytyä muiden armoille ja uhrata tulevaisuuttaan lapselle jota ei ikinä elämäänsä halunnut.
Sitä empatiaa kannattaa kasvattaa ennenkuin sen puuttumisesta alkaa puhua.Ymmärrän minäkin mistä tuo purkauksesi tuli mutta pidän sitä vain hiukan typeränä. Periaatteet ovat periaatteita, mutta ihmiskohtalot... ovat periaatteiat tärkeämpiä. Noh, minusta ne ovat. Periaatteiden kanssa yksin eläessä tulee tylsää.
***
Sikiönmurhan kannattajilta ei löydy myötätuntoa sille, joka menetti ainutkertaisen elämänsä.
Terv. 16-vuotiaana raskaaksi tulleen äidin esikoinen
Minulta ainakin löytyy myötätuntoa vain niille jotka tuntevat, eikä MYÖTÄ tunto ole juuri mukana, myötä, tuntemista..? Alkiolla ei tunteita ole, eikä resursseja sellaisiin, ne tunteet elävät toisten ihmisten kuvitelmissa. Niitä kuvitelmia kohtaan voi myötätuntoa tuntea, mutta aliota? Teknisesti ottaen mahdotonta. Sääliä voin tuntea, periaatteesta. Elämä jota ei koskaan tullut. Onhan se ikävää. Mutta siltikin, kallistun tuntevan yksilön edun puolelle.
***
Kammottavaa - vaikkakin odotettua - tekstiä. Myötätunnon ansaitsee vain tunteva ja tiedostava. Varokaa näitä sikiönmurhan kannattajia ja heidän teknisyyttään. Heille myötätunto ei ole tuntevan ihmisen oma ominaisuus, vaan määrittyy kohteen kautta.
Empaattinen ihminen pystyy kuitenkin tuntemaan myötätuntoa myös niitä kohtaan, joita ei ole koskaan tavannut ja joiden tunne-elämästä hänellä ei ole mitään tietoa.
Alkiolla on muuten kaikki ne resurssit, jotka täysikasvuisellakin on. Häneen ei tule hedelmöitymisen jälkeen mitään ulkopuolista informaatiota. Sen vaatiminen, että ihminen olisi heti aluksi kuin vaikkapa 20-vuotias, on mieletöntä.
Nyt taisit jo itsekin nolostua kun tajusit mitä tulikaan sormistaan päästettyä.
Tristar esitti hyvän kysymyksen jota voisit pohtia. Jos täytyy sulautua toisen tunteisiin, niin sen toisen täytyy olla tuntevaan kykenevä. Et oikeasti voi olla myötätuntoinen esimerkiksi kiveä kohtaan? Sinulla ei ole mitään mihin tarttua kun alat elämään kiven myötä kivimäistä elämää, sillä peruslähtökohtaisesti et voi ajatellla enää edes sen vertaa, että yrität tuntea myötätuntoa. Aivokuolleet voivat varmasti samasitua moniin asioihin, kuten kuolleisiin, kiviin ja alkiohinkin. Mutta myötätuntoa he eivät kykene kokemaan, silläs illoin aivoistaan ei voi olla kuollut.
Sinulla on jokin oletus mitä alkio mielestäsi ajattelee, miten se tuntee jne ja niihin oletuksiin voit samasitua, mutta todellista myötätuntoa on vasta kun elät sen toisen henkilön tunteita niinkuin hän ne oikeasti kokee.
Minä en taida edes iletä kommentoida tuota viimeistä kappalettasi. Kun elät niin opit. Siinä oli jokin kirjoitusvirhe, joka sotki koko ajatuksen, tai sitten olet vielä erittäin nuori, veikkaismpa jopa ala-aste ikäistä? Sen verran sanon kuitenkin, että ei minunkaan äitini ihan niin kovilla ollut, että hän 65 kiloista kroppaani kantoi hedelmöityksestä saakka, kun kehoni on nyt yksi fyysinen resurssini elämässä. (Kirjoituksessasi oli, että jo hedelmöityneenä oli ne kaikki resurssit, mitä nyt täysikasvuisena.) Ja kyllä, he yrittivät kovasti antaa minulle ulkopuolista informaatiota kasvattaessaan minua, jotain siitä on minuun tarttunutkin...(Kirjoituksessasi oli, että ihmisiin ei tule enää mitään ulkopuolista informaatiota hedelmöityksen jälkeen...)
"Empaattinen ihminen pystyy kuitenkin tuntemaan myötätuntoa myös niitä kohtaan, joita ei ole koskaan tavannut ja joiden tunne-elämästä hänellä ei ole mitään tietoa. "
Aivan niin. Eikö alkion kohdalla kyse ollut oliosta josta varmuudella tiedetään ettei sillä tunteita ole?
Aivan niin.
"Sen vaatiminen, että ihminen olisi heti aluksi kuin vaikkapa 20-vuotias, on mieletöntä."
Niin taatusti onkin. Senkin vaatiminen että ihminen ei tekisi virheitä (oppiakseen niistä myös) eikä milloinkaan toimisi ajattelemattomasti, on myös melko mieletöntä.
***
Mikään luonnonvoima ei pakota aborttiin. Aborttia ei voi tehdä vahingossa. Abortti on virhe, jonka voi välttää. Abortti tappaa. Tappajaksi ei kannata ryhtyä.
Kukaan ei koskaan voi olla sinua lähempänä kuin lapsi, jota odotat. Sikiön tunnemaailma kehittyy nopeasti. Odota muutama kuukausi ja saat nähdäkin hänet.
Voin kokea myötätuntoa aborttivaarassa olevaa sikiötä kohtaan aivan samoin kuin muista syistä ahdistettua ihmisyksilöä kohtaan. Voin kokea myötätuntoa abortoijaakin kohtaan. Eniten myötätuntoani tarvitsevat kuitenkin heikoimmassa asemassa olevat. He tarvitsevat myös tekojani ja ääntäni, jos kukaan muu ei heitä puolusta. En tarvitse myötätuntoni kohteelta myötätuntoa itseäni kohtaan voidakseni tuntea myötätuntoa.
Tietysti aina joku voi olla vihainen, jos joku puolustaa aborttiuhan alla olevaa ihmisyksilöä. Joku taas ei tunne myötätuntoa häntä kohtaan. Mutta se vain lisää myötätuntoani sitä kohtaan, jonka oma äitikin on valmis tuhoamaan.
Alkio ja sikiö ovat ihmisen kehitysvaiheita. Abortissa ei poisteta naisesta ruumiinosaa eikä alkio tai sikiö ole jotain ulosteen kaltaista jätettä. Kun ymmärtää tämän, ei voi olla tuntematta myötätuntoa.
Olen aikuinen ihminen ja minulla on jo omiakin lapsia. Olen ylpeä äidistäni, joka antoi minun syntyä, kun hän oli vielä teini-iässä. Hän teki oikein ja on itsekin siitä iloinen, koska hän on nähnyt, miten oikein tekemisestä seuraa hyvää.
sillä sun myötätunnolla tekee?
Varmaan tarkoitit vastata jollekulle muulle?
***
Puhuit aiemmin empatiasta ja sympatiasta, jotka ovat asettumista muiden asemaan, myötäelämistä heidän tunteitaan. Tarkoitat kuitenkin myötätunnolla enemmän jotain sääliä tai puolustamista? Siis sinua säälittää omista tunteistasi lähtien esimerkiksi kivi joka murskataan? Sinä et tunne myötä sen kiven tunteita, mitä se kokee murskautuessaan?
Alkio ja sikiö ovat ihmisen kehtiysvaiheita. Ihmisellä on monia kehitysvaiheita ja siksi ihminen kehittyykin aina kuolemaansa saakka ulkopuolelta tulevan informaation mukana.
Minä ymmärrän,e ttei alkio/sikiö ole osa naisen ruumista. Minä jopa tiedän,e ttei se ole mitään ulosteisiin viittaavaa. Silti voin olla kokematta myötätuntoa (siis sitä empatiaa ja sääliäkin) alkioita kohtaan. Miksikö? Siksi, että osaan samaistua paremmin tahtomattaan raskaana olevan naisen tunteisiin, kuin alkion (mikä olikin mahdotonta).
Niin kaverini ei siis kokenut aborttia mitenkään henkisesti raskaasti, mikä minun mielestäni oli ihmeellistä. En ole ikinä tiennytkään että on olemassa noinkin kovapäisiä ihmisiä. Yleensä edes vähän mietitään myös tunteella. Mutta hän koki vain nämä fyysiset kivut.. selitti miten mahaan sattui ja oksetti. Kysyin moneen kertaan että eikö se henkisesti ollut millään tavalla liikuttava kokemus. Ei. Mutta hän on hieman yksinkertainen, ettei varmasti ollut asiaa edes sen enempää ajatellut. Ymmärrän hyvin, että ihmisiä on moneen junaan ja näköjään moni jää asemallekkin. Tämä ehdottomasti taas avarsi omaa ajtteluani, että huomasin että tosiaan on olemassa näinkin kylmiä ja tuneettomia ihmisiä. Itseasiassa ajatus on todella pelottava. Tiedän että ex kaverini on myös pahoinpidellyt jonkun tytön, nyt en enään ihmettele sitä yhtään. Ymmärrän täysin että hänen tunnemaailmansa on vain niin kovin erilainen kuin minun! Varmasti moni taas hyökkää ja takertuu sanoihini, ihan vapaasti vaan nussimaan pilkkuu :) Mutta ehdottomasti on hyvä ettei kaverini tuntenut syyllisyyttä riistäessään viattomalta lapselta hengen, koska syyllisyys se vasta olisikin raskas taakka, enkä todellakaan toivo pahaa entiselle ystävälleni! Opettajakin sanoi tälle ystävälleni että hänen tekonsa oli moraalisesti erittäin arveluttav. Ja kun uskonnon tunnilla puhuttiin menettämisestä niin ystävä otti asian taas puheeksi. Opettaja sanoi ettei tämä menetys nyt ole kyllä aivan sitä mistä tunnilla puhuttiin. Muut kertoivat kyynelsilmin vanhempiensa, sisarustensa, lemmikkiensä tai isovanhempiensa kuolemista.. mutta ystäväni kertoi kylmän rauhallisesti että myös hän on menettänyt lapsensa, abortoimalla sen. Opettaja vaikutti pöyristyneeltä. Varmasti ex ystäväni olisi saanut enemmän ymmärrystä ja empatiaa jos olisi osannut tuntea jotain, mutta kaikkia todellakin kauhistutti se että hän ei tuntenut kuin fyysiset kivut. Mutta edelleen ajattelen että se on tavallaan hänen vahvuutensa ja heikkoutensa. Tuollainen tunnekylmyys tulee varmasti suojaamaan häntä, mutta on myös vaaraksi muille. Kaikkea hyvää hänelle!
Hmmh. Tunnekylmyys. Olenko ymmärtänyt oikein että mielestäsi nainen joka ei kadu tekemäänsä aborttia, on tunnekylmä? Nainen joka ei tunne syyllisyyttä abortistaan, on tunnekylmä?
Mielenkiintoista.
Haluan huomauttaa sinullekin, kuten olisin halunnut opettajallesikin, että abortin voi varsin hyvin myös kokea menetyksenä. Otan itseni esimerkiksi koska luulen että se on sinun helpompi ymmärtää. Jos tulisin raskaaksi nyt, enkä kokisi jaksavani enää yhtäkään lasta (tilanteesta on käyty keskustelua ennenkin palstalla) kun entisiäkin on jo riittämiin ja voimat loppuvat kesken, ja keskeyttäisin raskauden. Silti olisin ollut raskaana ja miettisin mielessäni millainen lapsesta olisi tullut, mitä olisi tullut jo sen olisi annettu jatkua. Tottakai. Olemme ihmisiä, jossittelemme. Voisin hyvinkin tuntea sääliä tuota alkiota kohtaan josta ei ikinä tullut ihmistä, ja tuntisin menettäneeni sen lapsena joka siitä olisi ehkä tullut.
Menetyksen tunteet ovat yleisiä ja normaaleja myös abortin yhteydessä, kuten myös helpotuksen, ilon, syyllisyyden, ja kaiken muunlaiset tunteet. Ne on käytävä läpi. Surethan koiraasikin vaikka lopetit sen koska tiesit että niin on parempi? Eikö sinulla ole oikeutta surra sitä koska sinä annoit käskyn sen tappamiseen? (hypoteettista, en tiedä onko sinulla ollut koiraa mutta ymmärrät varmasti esimerkin). Joillekin abortin yhteydessä siihen henkiseen tuskaan liittyy olennaisesti myös fyysinen tuska. Koska ystäväsi todennäköisesti tiesi ettei saa keskenkasvuiselta ympäristöltään tukea emotionaaliseen tuskaan joka on "oma vika", hän ehkä ajatteli saavansa sitä jos tuska on fyysistä.
"Varmasti ex ystäväni olisi saanut enemmän ymmärrystä ja empatiaa jos olisi osannut tuntea jotain, mutta kaikkia todellakin kauhistutti se että hän ei tuntenut kuin fyysiset kivut. "
Kai ymmärrät että jo valmiiksi tuomittuna ja halveksittuna hän ei uskonut saavansa tukea tunteilleen ja siksi ei yksinkertaisesti kertonut niistä. Itsensä avaaminen on tuskallista jos vastauksena on "itehän sä sitä halusit!". Eikö niin?
Toivon sinullekin kasvamista empaattiseksi yksilöksi. Se tarkoittaa samaistumista niidenkin ihmisten elämään, tunteisiin ja tilanteisiin jotka eivät ole kaikesta kanssasi samoilla linjoilla.
***
"Kammottavaa - vaikkakin odotettua - tekstiä. Myötätunnon ansaitsee vain tunteva ja tiedostava."
Abortin vastustaja, nimimerkki "sateenvarjotar", kertoo hylänneensä kouluikäisen ystävänsä, koska tämä teki abortin ja kaipasi myötätuntoa. Hänen mielestään myötätunnon siis olisi ansainnut vain se, joka ei tunne eikä tiedosta mitään. Ei lainkaan se, joka tunsi ja tiedosti.
Yhtä kammottavaa ja yhtä odotettua on teksti myös omalla puolellasi.
"Heille myötätunto ei ole tuntevan ihmisen oma ominaisuus, vaan määrittyy kohteen kautta."
Tämähän pätee ilmiselvästi paitsi "sikiönmurhan kannattajiin" kuin myöskin omaan porukkaasi eli pakkosynnytyksen kannattajiin. Myös te määrittelette myötätunnon kohteen mukaan, kun kiellätte sen abortin tehneeltä.
"Empaattinen ihminen pystyy kuitenkin tuntemaan myötätuntoa myös niitä kohtaan, joita ei ole koskaan tavannut ja joiden tunne-elämästä hänellä ei ole mitään tietoa."
Aivan, eli kuten tässä kirjoittaneet aborttioikeuden puolustajat ovat kyenneet tuntemaan myötätuntoa ihmistä kohtaan, jota eivät ole koskaan tavanneet ja jonka tunne-elämästä heillä ei ole mitään tietoa. Aborttioikeuden vastustaja sen sijaan ei kykene tuntemaan sitä edes hyvin tuntemaansa ihmistä kohtaan. Aborttioikeuden vastustaja tuntee myötätuntoa ainoastaan sitä kohtaan, jota ei tunne, ja jolla ei vielä ole minkäänlaista tunne-elämää. Sen jolla tunne-elämä on, hän vain hylkäsi julmasti.
Todellako haluat kilpailla siitä, kumpi puoli pääsee voitolle empatiapisteissä?
"Alkiolla on muuten kaikki ne resurssit, jotka täysikasvuisellakin on."
Niin on. Se voisi kehittyessään kasvaa ajattelu- ja tuntemiskykyiseksi ihmiseksi. Se täysikasvuinen, joille teiltä ei enää empatiaa riitäkään, on jo ihan oikeasti ajattelu- ja tuntemiskykyinen.
Empatia tarkoittaa toisen ihmisen asemaan asettumista. Kuinka kukaan viitsii mestaroida omalla empatiakyvyllään, jollei kykene siihen liittämään niitäkin, joilla jopa käsityskyky ja tietoisuus omasta asemastaan on?
"Sen vaatiminen, että ihminen olisi heti aluksi kuin vaikkapa 20-vuotias, on mieletöntä."
Ilman muuta on. Entä kuka on vaatinut täysikasvuisuutta myötatunnon edellytyksenä?
Yhtä hyvin voisi sanoa, että sen vaatiminen, että ihminen on joko ajattelu-ja tuntemiskyvytön alkio tai samaa mieltä kaikesta kuin minä itse olen, on todellakin mieletöntä.
Tunteista riippumatta abortissa kuolee ainutkertainen ihmisyksilö luonnottoman ja väkivaltaisen kuoleman. Siksi on oikein puolustaa hänen oikeuttaan elää, kehittyä ja kasvaa. Jokaisella ihmisellä on täsmälleen yhtä suuri oikeus syntyä. Koska tätä perustavanlaatuista ihmisoikeutta poljetaan esimerkiksi Suomessa, on syytä toimia niin, että ihmisoikeustilanne kohentuu.
tuohon kertomaasi "..on syytä toimia niin, että ihmisoikeustilanne kohentuu."
Miten? Miten toimitaan?
http://www.lopettakaatappaminen.info/
Ihmisen perusoikeus saada syntyä on turvattava. Ihmiset eivät saa syntymisessä olla eriarvoisia sen mukaan, mikä heidän vanhempiensa tilanne on. Jos oikeus syntyä riistetään, ei ihmisellä ole mahdollisuutta muihinkaan oikeuksiin. Syntyminen on siis ihmisoikeuksista perustavanlaatuisin.
Vaikka monien mielestä syntymisen oikeus tuntuu itsestään selvältä, se ei ole sitä. Yleensäkin ihmisoikeudet on saavutettu vasta sen jälkeen, kun tavalliset ihmiset ovat alkaneet vaatia niitä. Kuvien näyttäminen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi edistää sorrettujen asemaa. Kun näemme kuvia katulapsista, nälkiintyneistä, keskitysleireillä kidutetuista tai vaikkapa juuri abortoiduista, ymmärrämme paremmin heidän tilanteensa.
On myös useita tapauksia, joissa odottava äiti on perunut aborttipäätöksen nähtyään aborttikuvia. Kukaan tuskin voinee olla surullinen siitä, että heidän lapsensa on saanut tällä tavalla syntyä. Paitsi ehkä ne, jotka haluaisivat, että ihmisiä estettäisiin syntymästä, vaikka he jo ovat saaneet alkunsa ja siten ovat jo olemassa. Mutta kaikki ihmisoikeusliikkeet ovat kohdanneet kovaakin vastustusta, joten sitä ei pidä ihmetellä.
mitenkään kadu tekoaan, kanssa, olisi minunkin vaikea samastua... Sinun ei kai sitten...
oli linkki, jossa kerrottiin abortintekijöiden olevan huomattavasti muita väkivaltaisempia ja syyllistyvän muita useammin väkivaltarikoksiin!
että kun abortista tulee todellisuutta lähellä, paljastuu usein se, mitä ihmiset siitä todella ajattelevat. Itselläni on useita kokemuksia siitä, että kylmästi lapsensa abortoivasta puhutaan paljon selän takana- eikä todellakaan hyvää. Harva suhtautuu aborttiin elävässä elämässä samoin- yhtä tunnekylmästi- kuin aborttiväki täällä...
sinähän pidät vain muiden abortteja ok juttuina. Itsehän sinä et sitä tekisi, vaikka mielenterveys olisi vaakalaudalla.
Luulisin, että täällä on muutama aborttiväen edustaja, joille jostain syystä on erityisen vaikeaa tunnistaa itsessään esimerkiksi sääliä abortoitua lasta kohtaan, mutta uskoisin, että heille edes ajan kuluessa syntyy tunteita myös abortin uhreja eli abortoituja ihmisvauvoja kohtaan. Mutta sitä emme varmaan ole näkemässä. Niin kauan kuin he pyörivät täällä, he kohdistavat kielteiset tunteensa niihin, jotka muistuttavat abortista - mikä tavallaan myös kertoo siitä, ettei abortti ole vessassa käynnin kaltainen luonnollinen asia ja ettei sittenkään ole sama, mitä ajattelee ihmiselämästä kohdussa.
Voi muuten olla todella rankkaa, kun abortin tehneen kaikki pidätetyt tai väärin suunnatut tunteet lopulta tulevat pintaan. Siinä tilanteessa niiden, jotka ovat suositelleet aborttia, kannattaa varmasti pysyä ulottumattomissa. Heitä on suojeltava myös itseltään, koska äkillinen ymmärrys omasta syyllisyydestä voi olla murskaava ja johtaa itsetuhoon.
Liikuttavaa että noin kannat lähommäisestä murhetta. Pettymyksesi on varmasti suuri kun kerron että turhaan murhedit.
Abortista aikaa yli 30 vuotta eikä tietoakaan syyllisyydestä tai masennuksesta tai itsetuosta. Luultavasti se harmittaa sinua, mutta yritä selvitä pettymyksestä.
Niin ja vielä sekin että lapsia on siunaantunut melkein oman jääkiekkoporukan verran voi aiheuttaa sinulle lisäharmia, mutta , uskon että selviät kun oikein pinnistelet!! :DD
Se on oma häviösi. Ei sitä tarvitse mainostaa suurena saavutuksena, se on kaukana siitä..
Mitenkäs edistät ihmisten muita oikeuksia? Siis syntyvien? Ei ihminen vain synny ja se siinä. Kyllä syntyvien oikeuksia on riistetty enemmän. Mitä jos uhraisit yhtä paljon aikaa syntyneidenkin oikeuksien turvaamiseen?
Toimin aktiivisesti eräässä toisessakin kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestössä, mutta sen toimiala ei kuulu tälle palstalle. En tee eroa syntymättömien ja syntyneiden ihmisoikeuksien välille. Suomessa syntymättömien tilanne on erittäin huono, koska abortti on yleisin kuolinsyy Suomessa. Joissakin maissa tilanne on toinen ja niissä painopiste on ihmisoikeuksien puolustamisen osalta toisaalla.
Tervetuloa mukaan puolustamaan syntymättömien ja syntyneiden ihmisoikeuksia. Työtä ja tekemistä riittää meille, jotka olemme saaneet syntyä ja ja joilla on mahdollisuus käyttää ääntämme sorrettujen ja surmattavien puolesta.
konkreettisesti puolustaa? Työta ja tekemistä riittää, millaista ja missä?
Niin, pidän aborttia ihan ok juttuna mikäli nainen itse sen haluaa tehdä. Minä en halua, siksi se minulle ei ole ok. Sille joka haluaa, se on.
Capishe? Vai vieläkö on vaikeaa.
***
jälkeläistäsi, mutta sinulle on ihan sama, mitä muiden jälkeläisille tapahtuu- tappavat jos tappavat... Kaikille ei ole.
Hei!
ja kiitos kutusta. mihin voin ilmoittautua ja millaisia tehtäviä on tarjolla...
Hmmh, jälkeläisten tappamista ja raskauden ekskeyttämistä en kyllä sanoisi samaksi asiaksi, sana jälkeläinen kuvastaa minusta enenmmän jo syntynyttä, haluttua ja aiakansaatua lasta, mitä ei-toivottu raskaus ei missään nimessä ole. Mutta tässä olemme eri mieltä, se pitää vain hyväksyä. Sinulle lapsen tappaminen ja raskauden keskeyttäminen kai tarkoittavat samoja asioita.
Ja kaikille se ei ole ihan sama, sehän on huomattu. Minulle on tärkeää että jokainen saa harkita omalla kohdallaan sitä minä oma arvojärjestys on.
***
Abortista aikaa kymmenisen vuotta. Ei syyllisyyttä, ahdistusta, traumaa. Nyt ihanat lapset ja mies. Olen onnellinen, että vaikeassa elämäntilanteessa pystyin tekemään abortin. Hauskaa kesää kaikille!
Harkitse välillä järjestöjä, jotka perustavat toimintansa todellisuuteen.
Kolmas osa raskauksista päätyy keskenmenoon ennen kolmatta raskauskuukautta suomessa. Tällä hetkellä noin joka seitsemäs raskaus aborttiin suomessa.
Silti syntyminen tähän elämään on yleisin kuolinsyy, sillä niin tekee kaikki loput, kun tuo kolmas- ja seitsemäsosa poistetaan porukasta...
syyllinen! Jotkut ihmiset ovat niin paatuneita, ettei heidän omatuntonsa ilmoita, kun he ovat tehneet väärin.
kokenut melkoisen moraalisen haaksirikon, ennen kuin voi sellaista tehdä.
Jaa, Ja minä olen sitä mieltä että sinä olet se paatunein, ilkeä ihminen joka toiselle tuomota jakelee.
Eikö omatuntosi ollenkaan soimaa kun jakelet syylisyys-tuomioita tuosta vaan. Niin eihän sinulla omaatuntoa olekkaan, eihän tunteettomilla ole! Onko lisäksi oieuden tajusi ja suhteellisuudentajusi hämärtynyt? Ainiin ihän niitäkään tietysi ole kehittynyt.
Aikalailla vajailla eväillä liikkeellä??
totuuden. Hänen oma tekonsa tuomitsee hänet. Sinä sen sijaan näyt erikoistuneen muiden tuomitsemiseen.
Sinä kerrot totuuden? Ja vielä vaatimattomasti ilmaisten " vain tottuuden" Jestas, olemmeko saaneet uuden filosofin seuraamme joka kertoo meille kaikille mikä on totuutta ja mikä ei´...Suuri ajattelija on syntynyt!!! Kiitos ja ylistys, kiitos...
No sitten palautus päiväunelmista maanpinnalle; Tulee sinulle ehkä yllätyksenä ja pettymyksenäkin,... mutta et sinä mitään totuutta kertonut, vain oman vaivaisen mielipiteesi, jolla ei ole muille mitään arvoa. Totuuden kanssa sillä ei ole myöskaan mitään tekemistä kuin ehkä omasssa pääkopassasi.
Teksteisäsi päätellen sinussa ei ole paljoakaan ajattelijan vikaa, joten parempi kun jättää vaan sen ajattelemisen muille....
:DD
suna varoisin leuhkimista varsinkaan kun teossa tai lasten saamisessa ei mitään kummempaa ansioo ookaan, ja turha ylpeys käy helposti lankeemuksen edellä.. kaiken voit menettää sekunneissa. Mutta sitähän et varsmaan oo ottanu huomioon, kun kaikki on tullu liian helposti niin eihän sellasta osaa arvostaakaan..
onkin jo valitettavan myöhäistä, kuten aivokuolleiden (kivillä ei sitä koskaan ole ollutkaan, jollei kyse sitten ole jostain fossiilista tms..). Niillä kummallakaan ei enää tule olemaan aivotoimintaa tai myötätuntoa.
Sensijaan aborttiuhan alla oleva alkio voi eräänä päivänä osoittaa vastamyötätuntoa siitä myötätunnosta jolla ei tullut abortoiduksi.