Olemme n 50 v pariskunta. Lasten saanti jätti jälkensä vartalooni mikä lienee ihan normaalia.
Neljästä lapsesta nuorimman syntymän jälkeen kerran saunassa ollessamme mieheni katseli minua sellainen ilme naamallaan, että oli pakko kysyä: "oletko kovinkin pettynyt vartaloni muuttumiseen...?"
Suoraan kysymykseen rehellinen vastaus: "No, enhän minä siitä muuttumisesta iloitakaan voi..."
Hyvä kun oli rehellinen. Muttamutta...jotain napsahti naiseudestani poikki...tästä saunaillasta on nyt kulunut kaksikymmentä vuotta, eikä mieheni ole sen jälkeen koskaan nähnyt minua alasti!
Minä vain aloin välttää sellaisia tilanteita eikä mieheni koskaan tehnyt yrityksiä korjata asiaa.
Kyllä, olemme rakastelleet senkin jälkeen, mutta aina niin, etten ole alasti. Tuon tapauksen jälkeen aloin myös karttaa "turhaa" koskettelua, esim rinnoilleni ei ollut miehen käsillä enää asiaa.
Uskokaa tai älkää, muuten liittomme on ollut ihan kohtuullisen ok.
Nyt vanhetessa vain mietin, kuinka tuommoinen asia voi ollakaan nuorelle naiselle kamala paikka...vaikka olen iloinen että mies oli rehellinen, mietin joskus että oliko se sitten se rehellisyys tässä niin tarpeenkaan ollut...?
Neljästä lapsesta nuorimman syntymän jälkeen kerran saunassa ollessamme mieheni katseli minua sellainen ilme naamallaan, että oli pakko kysyä: "oletko kovinkin pettynyt vartaloni muuttumiseen...?"
Suoraan kysymykseen rehellinen vastaus: "No, enhän minä siitä muuttumisesta iloitakaan voi..."
Hyvä kun oli rehellinen. Muttamutta...jotain napsahti naiseudestani poikki...tästä saunaillasta on nyt kulunut kaksikymmentä vuotta, eikä mieheni ole sen jälkeen koskaan nähnyt minua alasti!
Minä vain aloin välttää sellaisia tilanteita eikä mieheni koskaan tehnyt yrityksiä korjata asiaa.
Kyllä, olemme rakastelleet senkin jälkeen, mutta aina niin, etten ole alasti. Tuon tapauksen jälkeen aloin myös karttaa "turhaa" koskettelua, esim rinnoilleni ei ollut miehen käsillä enää asiaa.
Uskokaa tai älkää, muuten liittomme on ollut ihan kohtuullisen ok.
Nyt vanhetessa vain mietin, kuinka tuommoinen asia voi ollakaan nuorelle naiselle kamala paikka...vaikka olen iloinen että mies oli rehellinen, mietin joskus että oliko se sitten se rehellisyys tässä niin tarpeenkaan ollut...?
Vastaukset 42
Vanhimmat
on taas täyttä mielikuvituksen tuotetta.
onko pakko olla aina esillä???
Olipa murheellinen tarina. Miehesi oli siis rakastunut ulkomuotoosi, eikä voinut iloita kun se muuttui. Hän varmaan itse säilyi koko ajan hoikkana, komeana ja nuorekkaana? (vai oliko alunperinkään sellainen)
että laskin housuihini, kun en kerinnyt löytämään sitä ajoissa.
Sen jälkeen olen aina istunut, laitan käsienpesualtaan lorisemaan, ettei maine mene.
Jos en ole huolellinen istuma-asennon kanssa niin tulee pissa siitä pytyn ja istuimen välistä, nilkoissa oleville housuille.
Mutta kyllä me vielä porukassa pissitään.Mutta vain istualtaan.
HTZA, 7v.
Sinulla on todella ääliö mies! Olisit kysynyt ennen lapsensaantia. Oletko sinä tyytyväinen miehesi vartaloon? Pystyykö hän tyydyttämään sinut seksuaalisesti orgasmiin asti?
Kukaan usko tämmöisiä tarinoita.
Kyllähän miehillä ikäännyttyään kasvaa eturauhanen jolloin virtsatessa katoaa paine. Suihku on heikko ja viimeiset tipat putoavat kengän kärjille. Hyvin yleistä onkin että virtsaaminen suoritetaan istuen juuri HTZA ;n kertomalla tavalla.
jos et viestistäni huomannut, niin se kertoi minusta 7 vuotiaana.
Mikä on alussa, se on lopussakin.
Pirre sanottava, että valitettavasti tuollaista tapahtuu. Naisten saunailloissa, joita vietämme, pari ystävääni kertoilivat samantapaisista kokemuksistaan. Toinen suuttui niin, että laihdutti parikymmentä kiloa. Oli kiva seurata sivusta miehen reaktioita :)
kun sain syntymäpäivälahjaksi stepperin ja laihdutusoppaan, heh.
miekin taidan ajatella joskus näitä tämmöisiä immeisten asioita liian yksisilmäisesti...:/
Jotenkin tämä kertomus tuntui aivan uskomattomalta...
Mikä tässä kirjoituksessa oli erityisesti se mitä et uskonut?
Enpä muuten kysyisi, mutta "tarina" on minunkin kohdallani totisinta totta.
Melkein kuin omasta elämästäni, eli etpä yksin ole. Kumma juttu että moni luulee tarinasi olevan sepitettyä? Ei munkaan mies kestänyt katsella mua alastomana lasten syntymien jälkeen. Meni kuulemma halut! Tosin me ollaan "vasta 45" kumpikin, vaan kymmeneen vuoteen mies ei ole halunnut kosketella tyhjiä tissejäni saatika katsella niitä...
Tuskinpa tästä vuosien lisää karttuessa haluttavammaksi muuttuu.
Mun mies vaan eka kattelee pornoo, sit tulee sänkyyn...
Jaksamista elon aallokkoon!!
Voisinkin todeta meidän mammalle käyneen samalla tavalla, Muhkuroita on kertynyt vähän joka kohtaan ja painokin lienee noussut lasten teon jälkeen varmaan parikymmentä kiloa. Minua vaan on entistä enemmän ruvennyt himottamaan tämä runsaasti pyöristynyt naiseni.
tavallinen valehtelija vain.
...ei tunne naisen Mieltä lainkaan...sorry vaan....Nainen muistaa tuollaisen Aina:()
Ei ole kiva, ei:( Hali:)
Kylläpä tämä aivan täyttä totta on. Toisaalta ei liene kuitenkaan niin erikoinen juttu, että tämä olisi pitänyt keksiä jostain...tai sitten itse vaan olen tähän aikalailla tottunut.
Uskon että moni muukin avio/avoliitto sisältää kummallisuuksia vaan niistä ei puhuta. En tiedä miksi minäkään, kunpahan nyt sattuu olemaan vapaata aikaa miettiä monenlaisia.
Toki tiedän ja ymmärrän ettei tämä ihan tavallista ole ja olisin näinä vuosina toivonut, että mieheni olisi ottanut asian puheeksi. Itse en kyennyt, koska oletin että jos miehelleni on tärkeää nähdä minut alasti, hän tekee aloitteen asian korjaamiseksi. Eipä vaan ole tehnyt.
Mies on edelleen ihan ok näköinen ja kelpaa kyllä minulle. Me vaan saatiin lapset niin tiheään tahtiin, ettei oikein tullut heidän välissään vartaloa kuntoon hoidettua.
Mies ei koskaan ole tuon nuorempana sanotun lauseen jälkeen kommentoinut ulkoista olemustani millään tavoin, enkä itse kysellyt. Se vain satutti minua silloin, vaikka varmasti mies totta puhuikin. Moni muu nainen ei kai olisi ottanut asiaa niin rankasti, minä vain nyt olen tällainen.
Ajan myötä ei muuttunut miksikään, koska mies ei koskaan maininnut asiasta sanallakaan.Eikä sen puoleen, -tullut enää saunaankaan tms kanssani.
Eiköhän tuo mies kuitenkin ole minun kanssani viihtynyt ihan muistakin syistä, koska edelleen olemme yhdessä. Onhan tuosta kulunut jo kaksi vuosikymmentä...
Periaatteessa vielä ihan mukavastikin muuten liittomme menee ja kun näin kauan on päässyt vuosia välille tulemaan niin tuskinpa tilanteemme koskaan muuksi muuttuukaan.
Kunpahan tein tämmöisen paljastuksen, mietin että millaisia "erikoisuuksia" muissa liitoissa lienee...?
Ota asia esille miehesi kanssa. Ei miehesi varmaan ymmärrä, kuinka vaikea juttu tämä on sinulle, eikä ehkä sitäkään, kuinka pahasti on sinua aikanaan loukannut. Voisit päästä kauan vaivanneesta asiasta eroon.
..niinkään erikoisesta, tuota sattuu ja tapahtuu juuri kertomallasi tavalla. Pahinta siinä on se, kun nuorena ihmisenä väärässä tilanteessa kuulee itsestään "totuuksia" sitä ei tahdo unohtaa ei sitten millään. Jäähän ne sanotut sanat mieleen ja tuo mukanaan juuri niitä seikkoja parisuhteeseen joita ei sinne pitäisi tulla.
Tässä iässä osaa ottaa sanomiset jo pikkusen huumorin kannalta sitä on mitä on juuri sillä hetkellä eikä muuksi muutu ihan heti.
niin tämäm tyylisiä liittoja aina silloin tällöin eteen tulee ja jopa vieläkin omituisempia. Omhan niitä pilvin pimein, mikä täällä olisi enää normalia on?
...sopimuksia. Järjen ja luonnon vastaisia. Liike-elämässä ei kukaan panisi nimeään niin yksipuolisen sopimuksen alle. Että luvataan auttaa vastamäissä, mutta heti kun pieni vastale tulee voidaan sopimus yksipuolisesti irtisanoa. En suosittele kenellekään.
miehen olisin jättänyt sillä saunareissulla. Kaikkea sitä naiset kestääkin näiltä ääliöiltä. Ei se selittämisellä parane,typeryys, ja mitä väliä mitä tuollainen ukonretale ajattelee jos edes siihen ei ole resulsseja.
Itse menin 35v. sitten herrasmiehen kanssa naimisiin ja aina vain paranee vuosien mittaan. Älykkyys on seksikästä,typeryys moukkamaisuutta. Hanki viimein se elämä ilman pahaamieltä.
olla noin kylmä asiassa, mutta vaimolla on myös rakkautta ja hyviä muitakin tunteita miestään kohtaan.
Helppo ventovieras on tuomita, oma mies on ihan eri juttu.
Muutenkin, taitaapa olla niin monenlaisia tarinoita, kuin on liittojakin.
tunteita miksi ei niitä sitten käy lävitse kohteen kanssa, turha täällä on osaansa itkeä. Sitä saa mitä tilaa.
Taitaapi vain olla että sen verran paksukalloinen ukko ettei kannata ilmeisesti yrittää ja nyt ollaan niin marttyyria täällä ja kerjätään
myötätuntoa.
Ei hitto vie, jos asia on kaksikymmentävuotta painanut, ei se täällä suoli24 osastolla parane.
että ei tommosta muijaa kukkaan kestäisis, anna vaan sille vappaus mennä mihin hiä tahtoo...
että vaikkapa täällä voi sydäntään keventää.
Onhan sekin parempi, kuin ei mitään.
Ihmiset olemme vain niin erilaisia, niin kuin liitotkin.
se sydän mihinkään kevene vaan voi märehtiä täällä asioitansa joihin ratkaisu löytyisi korvien välistä.
No teinkin ehkä virheen kun tänne asiastani kirjoitin. Olen vaan lukenut niin monenlaista juttua täältä, että kunhan nyt tuli omakin kerrottua.
Koko syytä en osaa itselleni ottaa kuitenkaan, kyllä mieskin olisi voinut asialle jotain tehdä...mutta tosiaan, enäähän tälle ei mitään voi.
Mutta, -elämäntarina muiden joukossa, jokainen olemme outoja omalla tavallamme?
kertomus on oikeasta avioliitosta, niin melko kummallinenhan tuo liittonne on ollut, tai liitossa olijat.
Kerroitko miehellesi edes miksi käyttäydyt kuin olet käyttäytynyt, - en ole lukenut kaikkia muita tämän ketjun kommentteja?
Pirre, -ihan totta kertomani on. Kuten olen sanonutkin tiedän kyllä että outo juttuhan tämä on ja niin ajattelen itsekin.
Minulla vain on aina ollut huono itsetunto, huolimatta siitä että nuorempana olin ihan nätti ulkoiselta olemukseltani. Itseasiassa silläkin varmaan on asian kanssa jotain tekemistä. Kuulin usein kommentteja (myönteisiä) ja huomioita ulkonäöstäni.
Se ei kuitenkaan koskaan imarrellut minua, vaan ahdisti. Sitä on vaikea selittää ja kai siihen joku syy on, mutta en osaa sanoa.
Tottakai nyt jotain pikku yritystä on ollut asiaa selvittää (minun puoleltani) mutta kun mies ei siihen ole juurikaan reagoinut niin olen jättänyt siihen. Kyllä hän siitä on tietoinen, että asia loukkasi minua silloin ja jäi mieleeni, mutta mitäpä hän sille voi? Oli rehellinen vain.
Ja varmaan niin paha näky hänelle olin koska muutuin rajusti, onhan hän nätin vaimon ottanut ja muutamassa vuodessa asia onkin toisin.
Usko tai älä, muuten hän on ihan kiva mies ollut ja minulle sopiva. Eikä liittomme muuten varmaan kovin kummallinen ole, olemme kumpikin hyvässä työpaikassa ja suhteellisen sosiaalisiakin ihmisiä. Varmaan kukaan tuttavistamme ei osaisi aavistaakaan tätä "salaisuuttamme!"
kerran, ja järjestä miehellesi kunnon striptease esitys :))
Onhan se ikävää kuulla olevansa aina jostain väärän mallinen, mutta onneksi mieskään ei elä enää parhaimpia päiviään, - joten viittaus peilin eteen menosta riittää palauttamaan asiat tämän päivän tasolle:)
No enpä repäise, se voisi olla liittomme loppu?! En tänne sääliä tullut kerjäämään vaikka moni vastaajista siten olettaa. Tottakai olen ehkä hiukan surullinen siitä että tämmöinen luuranko on kaapissamme, mutta kuten sanoin, tarkoitus oli hiukan udella muiden outouksia liitoissaan. No, ehkäpä niitä ei sitten ole.
En halua erota, elämä on muuten ihan ok. Ja kun nyt tähän ikään on jo päässyt tämän asian kanssa, en uuttakaan miestä rinnalleni haluaisi enkä rikkoa muuten taloudellisestikaan ok liittoa.
Sitä hellyyttä ja läheisyyttä toki olisin kaivannut ja sitä että kelpaan tämän vartaloni kanssa alastikin. No, mutta vaatteet päällä olen kelvannut kun tuo ei erotakaan ole halunnut ;) ja jos rehellisiä ollaan, niin ainahan miestä visuaalisesti kiinnostaa kaunisvartaloiset naiset.
Miksi siis omaani esittelisin, -enää?
Soisin Sinulle mahdollisuuden käydä tätä läpi jonkun kanssa....
En tiedä mikä tässä "mättää", mutta tilannehan on sellainen ettei sitä pitäisi kenenkään joutua hyväksymään
Sinulla ilmeisesti oikeasti vaikeuksia itsetunnon kanssa.
Miehesi käytöstä ei voi kuitata sillä, että hän oli vain rehellinen.
Kukaan ei saisi loukata toista tuolla tavalla. Ja ei varsinkaan parisuhteessa toinen toisellensa
Tsemppiä Sinulle
Toivottavasti uskaltaudut ulos kuorestasi
Eihän näin voi tässä tilanteessa tehdä......
Halloo
Nyt ei ole ilmeisesti käsitetty asia ydintä....
mutta ihan varmasti suurin osa aviomiehistä käyttää tuota tapaa "korjata" avioliittoaan - "menepäs peilin eteen", "mitä luulet olevasi", "naamasi roikkuu", "terseesi on liian leveä", "hittusi on kuin ..*en sanokaan*, jne., jne..voi voi..jos joka sanomisesta oisi ottanut niin Suomessa ei olisi yhtään ehjää liittoa jälellä.
Kuule, ne parhaat hittuilijat ovat kotien seinien sisällä...
ajan, mutta virne suupielessä, nauru takataskussa.
Joko niin, tai ei ollenkaan, on meidän mielestä oikein.
huumorin ymmärtäisi, minäkin..
sanoi minulle odottaessani poikaamme. Hän sanoi: olisi se kamalaa jos jäisit tuollaiseksi loppuiäksesi. En Jäänyt, mutta hän on ollut jo kaksikymmentä vuotta kuin viimeisillään ison vatsansa kanssa. Tässä vaan odottelen mitä syntyykään kun noin pitkä odotus.
..jos nainen on noin lammas ja mies noin pässi, niin kyllä he ovat toisensa ansainneet ja täydellisen sopivat toisilleen.
Sen pituinen se! Olipahan satu.
sanotaankaan? Kaiken se kestää kaiken se kärsii.
pitkä avioliitto on kuurouden ansiota, jätetään vain kuulematta mitä ei haluta ajatella tarkemmin, - vaakakupissa on paljon muutakin kuin ne sanomiset ja niistä loukkaantumiset.
Ollaan jo niin tuttuja, että tiedetään mitä se toinen seuraavaksi sanoo,- ei vain voi olla liian herkkätunteinen..