Mistä johtuu/Onko muilla nukkumaanmenon kans ongelmaa? Meillä poika kohta 10kk ja nukkumaanmenosta on tullut yhtä painajaista. vaikka näyttää että on väsynyt niin kun sänkyyn laskee niin alkaa hirveä huuto.Joskus nukahtaa silleen että ite makaa omassa sängyssä vieressä joskus ei. Olen vähentänyt päiväunista.Tänäänkään poika ei ole nukkunut kuin 2h päiväunia joilta heräsi klo.13.00 ja silti nukkumaanmeno on taistelua.
Nukkuumaan meno
huoh..
5663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
meilläkin oli. Huuto alko kuin sänky lähesty. Oppi siihen et huutaa niin pääsee pois sängystä ja mun oli kerran sen annettava huutaa puoli tuntia (välillä se rauhottui)SE OLI KAMALAA ÄIDILLE!! niin nyt se on mennyt nätisti. ennen sängyyn vientiä ollaan pidetty sylissä et rauhottuu ensin, mut muutaman kerran oon silitely sänkyyn et rauhottuu ja sit tullu poi. Meillä poika nukkuu omassa huoneessa mikä on auttanu tosi paljon. Nyt hampaiden tulon takia kaikki vaan menee taas päälaelleen. kyllä sie keinon löydät ja se voi olla vaan ohimenevä vaihe.
En ole asiantuntija mutta voisko olla että yliväsymystä? Että kuitenkin tarttis vaikka lyhyet päikkärit siin välis?
Sepä se kun on kokeiltu niin että nukkuu kahet päikkärit,yhdet pidemmät ja sit lyhyet lisäksi iltapäivällä,mutta ei oo vaikutusta. sama homaa illalla vaikka nukkuu päivällä 1,5-4,5 h... :(
sellaista että menette vielä illalla ulos leikkimään tai keksitte jotain muuta joka kuluttaa energiaa ja väsyttää..
Meillä ainakin auttaa tuo kun käydään iltaisin puistossa keinumassa..
Three in a bed on ihana kirja
Deborah Jacksonin ote on henkilökohtainen ja käytännönläheinen. Hän kirjaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan kolmen lapsen äitinä. Aiheena on elämä lapsen kanssa, kaikkineen, ei pelkkä perhepeti. Jackson kirjoittaakin, että häneltä kysyttiin ihmetellen: aiot siis täyttää kokonaisen kirjan lapsen kanssa nukkumisella? Kyllä, yli 300 sivua.
Kirjaa lukiessa alkaa tosiaan vaikuttaa päättömältä se, millaisia ponnistuksia länsimaiset vanhemmat suorittavat yrittäessään saada vastasyntyneen tai pienen vauvan nukkumaan omassa sängyssään.
Jacksonin mukaan vanhempien olisi tärkeää tarkkailla lasta, niin että he näkevät, milloin lapsi viihtyy itsekseen ja tuntee olonsa hyväksi itsekseen nukkuessaan. Läheisyyttä kaivataan, jos lapsi itkee, sätkii jalkojaan turhautuneena, on levoton tai ei kykene rentoutumaan.
Nomads and nannies -luvussa Jackson käy kiinnostavasti läpi nukkumistapoja eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Käy muun muassa selväksi, että yöheräily ja uniongelmat ovat harvinaisempia niissä ympyröissä, joissa vauvat nukkuvat vanhempiensa vieressä. Eli paradoksaalisesti tapa erottaa vauvat vanhemmistaan, jotta vanhemmat saisivat nukkua rauhassa, aiheuttaakin usein päinvastaista.
Kirjan loppupuolella Jackson listaa erilaisia käytännön kysymyksiä ja vastaa niihin. Hän käy läpi myös tavallisimpia ”muttia”: mutta jääkö se sitten loppuiäkseen siihen? Tottuuko se liian hyvälle? Tuleeko siitä tapa? Jackson kirjoittaa:
”Miksi ihmeessä ammattilaiset ovat niin huolestuneita toisista tavoista, mutta eivät toisista ollenkaan. Me puemme vauvalle vaipat ja tiedämme, että niistä päästään kyllä eroon siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolmekymmentäviisi. Silti vauvojen, jotka tuuditetaan uneen tai otetaan vanhempien sänkyyn nukkumaan, uhkaillaan jäävän loppuiäkseen riippuvaisiksi. Älkää vain rakastako niitä liikaa tai ne rupeavat vaatimaan sitä.”
http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apjackson.html